Maalaustalkoiden
grillattavista oli jäänyt muutama donitsipersikka sekä parin talkoolaisen yhteisestä
synttärikakusta (vadelma-brita) pieni rasia tuoreita vadelmia, joille mietin
sopivaa käyttöä. Näin marketissa Heirolin pakkauksen, joka sisälsi säädettävän
kakkurenkaan. Näppärää, pitkä teräsliuska joka on kierretty rullalle. Se olisi
mökkiolosuhteisiin aika mainio kapistus, jos sillä saa tehtyä aina sopivan
kokoisen kakun ilman, että kaapissa tarvitsee olla useita kakkuvuokia.
Lueskelin paketin kyljestä, että teräksistä rengasta voi käyttää niin eri
kokoisten kakkupohjien paistamiseen kuin hyydykekakkujen kokoamiseen.
Konepestävä ja kaikki ...? Ja niin paketti siirtyi ostoskoriini, kun muistin
että David Lebovitzin blogissa juuri nyt oli hyvä hedelmä-toscakakun resepti
(alkuperäinen resepti täällä).
Kakkurenkaassa
arvelutti hiukan se, että rengas asetellaan suoraan leivinpaperoidun uunipellin
päälle. Kun yritin sovitella rengasta pellille, se ei painunut peltiä vasten tasaisesti
koko mitaltaan, vaan jäi aina kevyemmältä puoleltaan ilmaan – riippumatta siitä
mihin ja miten päin tahansa asetin sen pellille. Uunipellissä ei siis ollut
mitään vikaa. Reseptin taikina on onneksi aika tanakkaa tavaraa, ettei se
ainakaan ihan heti falskaa renkaan alta karkuun? Kai?
Asetin
teräsrenkaan reseptin mukaiseen 23 cm kokoon, voitelin sen ohjeen mukaan ja
asetin leivinpaperoidulle uunipellille. Vatkasin kakkutaikinan ja levitin
taikinan varovasti renkaan sisäpuolelle. Päällystin taikinan pinnan vadelmilla sekä
persikoilla (klassinen melba), ripottelin viimeksi toscaseoksen ja lykkäsin kakun uuniin paistumaan
180 asteeseen. Mielenkiintoista.
Noin
tunnin kuluttua otin kakun ulos uunista ja huomasin epäilysteni toteutuneen:
kakkutaikina OLI valunut renkaan alta karkuun. Paljonkohan kakkua olisi ollut
renkaan sisäpuolella, jos olisin tehnyt ohuemman taikinan, kuten tavallisen
sokerikakkutaikinan? Ehkä vajaa puolet? Lisäksi kakku oli reunoiltaan paistunut
oudosti eri tavalla kuin pitäisi. Ilmeisesti pinnoitettu
leivinpelti kakun pohjalla varaa lämpöä erilailla kuin ruostumattomasta teräksestä
valmistettu levy kakun reunoilla? Voisiko siinä olla syy epätasaiseen lopputulokseen? Irrotin renkaan
paistamani kakun ympäriltä ja huomasin, että konepestävyydestä ei ole paljoa
iloa, kun paistunutta taikinaa oli runsaasti myös teräsliuskojen välissä. Sinne
ei yllä yksikään tiskikone ja homma meni käsin tiskaukseksi. No, oppirahat tuli
maksetuksi, mutta ehkä tätä kakkurengasta voi käyttää jonkun hyytelökakun kokoamiseen? Kakkutaikinaa
en kuitenkaan enää aio yrittää paistaa tämän kapistuksen kanssa. Jos jokin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se todennäköisesti ei ole totta. m.o.t. Kakut paistetaan
edelleenkin sopivan kokoisessa irtopohjavuoassa, joka pitää taikinan vuoan
sisäpuolella.
Mutta
itse kakusta tuli hyvää, kiitos Lebovitzin reseptin, jota hiukan muokkasin
käytettävissä oleviin aineksiin. Vadelmat antoivat kakulle raikkautta, donitsipersikat
pehmeää makeutta, kardemumma teki makuun sopivaa potkua ja mantelitosca
viimeisteli makuelämyksen. Paitsi että lämpimänä tarjoiltuna tämä olisi
ehdottomasti pitänyt nauttia vaniljajäätelön kanssa.
Persikka-vadelma-toscakakku
pinta
150 g tuoreita vadelmia
4 donitsipersikkaa
tosca
85 g mantelilastuja
2 rkl vehnäjauhoa
60 g fariinisokeria
0,5 tl jauhettua kardemummaa
2 rkl voisulaa
kakkutaikina
115 g huoneenlämpöistä voita
150 g fariinisokeria
175 g vehnäjauhoa
0,5 tl leivinjauhetta
0,5 tl ruokasoodaa
1,5 tl jauhettua kardemummaa
0,5 tl suolaa
1 tl vaniljasokeria
2 munaa (koko L)
125 g kermaviiliä
Voitele halkaisijaltaan 23 cm irtopohjavuoka.
Halkaise donitsipersikat, poista kivet ja leikkaa puolikkaat vielä kahteen osaan. Valmista toscaseos sekoittamalla kaikki ainekset keskenään. Jätä päällysteet odottamaan ja laita uuni lämpiämään 180 asteeseen.
Halkaise donitsipersikat, poista kivet ja leikkaa puolikkaat vielä kahteen osaan. Valmista toscaseos sekoittamalla kaikki ainekset keskenään. Jätä päällysteet odottamaan ja laita uuni lämpiämään 180 asteeseen.
Vatkaa voi ja fariinisokeri kuohkeaksi vaahdoksi.
Sekoita vehnäjauhoihin leivinjauhe, ruokasooda, kardemumma, suola sekä
vaniljasokeri. Lisää munat yksi kerrallaan voivaahtoon voimakkaasti vatkaten.
Lisää sitten puolet jauhoseoksesta sekä puolet kermaviilistä ja vatkaa taikina
sekaisin. Lisää loput jauhot sekä kermaviili ja sekoita taikina tasaiseksi. Älä
sekoita liikaa. Nostele taikina voideltuun kakkuvuokaan ja tasoita pinta.
Asettele taikinan pinnalle vadelmat sekä
persikkaviipaleet ja lopuksi peitä pinta toscaseoksella. Paista kakku 180
asteessa noin 55-60 minuuttia kunnes pinta on kauniin ruskea. Kokeile kypsyyttä
puutikulla. Jos taikinaan painettuun tikkuun ei tartu taikinaa, kakku on valmis. Tarjoile kakku
hiukan lämpimänä vaniljajäätelön kanssa.
Tätä kakkua tarjoilisin vaikkapa rapujuhlien jälkiruokana.
Tätä kakkua tarjoilisin vaikkapa rapujuhlien jälkiruokana.
2 kommenttia:
Bostonkakkuun tuo voisi olla hyvä rengas, mutta se nyt tulee muutenkin hyvin vaikka missä astiassa. Harmi, ettei toiminut niin hyvin kuin "luvattiin".
Olisihan tuo ihan mahtava juttu jos ei falskaisi taikinaa, mutta sittenhän tuo olisikin jo irtopohjavuoka ;) Hassuinta oli se, että renkaan mukana tuli resepti monelle eri kokoiselle sokerikakulle. Olisi ihan mielenkiintoista tietää, miten tuotekehitys ja testaus tälle härvelille on tehty ennen tuotantopäätöstä.
Lähetä kommentti