keskiviikko 27. heinäkuuta 2016

Kakkua, melbaa, toscaa ja tuotetestausta omalla rahalla



Maalaustalkoiden grillattavista oli jäänyt muutama donitsipersikka sekä parin talkoolaisen yhteisestä synttärikakusta (vadelma-brita) pieni rasia tuoreita vadelmia, joille mietin sopivaa käyttöä. Näin marketissa Heirolin pakkauksen, joka sisälsi säädettävän kakkurenkaan. Näppärää, pitkä teräsliuska joka on kierretty rullalle. Se olisi mökkiolosuhteisiin aika mainio kapistus, jos sillä saa tehtyä aina sopivan kokoisen kakun ilman, että kaapissa tarvitsee olla useita kakkuvuokia. Lueskelin paketin kyljestä, että teräksistä rengasta voi käyttää niin eri kokoisten kakkupohjien paistamiseen kuin hyydykekakkujen kokoamiseen. Konepestävä ja kaikki ...? Ja niin paketti siirtyi ostoskoriini, kun muistin että David Lebovitzin blogissa juuri nyt oli hyvä hedelmä-toscakakun resepti (alkuperäinen resepti täällä).


Kakkurenkaassa arvelutti hiukan se, että rengas asetellaan suoraan leivinpaperoidun uunipellin päälle. Kun yritin sovitella rengasta pellille, se ei painunut peltiä vasten tasaisesti koko mitaltaan, vaan jäi aina kevyemmältä puoleltaan ilmaan – riippumatta siitä mihin ja miten päin tahansa asetin sen pellille. Uunipellissä ei siis ollut mitään vikaa. Reseptin taikina on onneksi aika tanakkaa tavaraa, ettei se ainakaan ihan heti falskaa renkaan alta karkuun? Kai?


Asetin teräsrenkaan reseptin mukaiseen 23 cm kokoon, voitelin sen ohjeen mukaan ja asetin leivinpaperoidulle uunipellille. Vatkasin kakkutaikinan ja levitin taikinan varovasti renkaan sisäpuolelle. Päällystin taikinan pinnan vadelmilla sekä persikoilla (klassinen melba), ripottelin viimeksi toscaseoksen ja lykkäsin kakun uuniin paistumaan 180 asteeseen. Mielenkiintoista.


Noin tunnin kuluttua otin kakun ulos uunista ja huomasin epäilysteni toteutuneen: kakkutaikina OLI valunut renkaan alta karkuun. Paljonkohan kakkua olisi ollut renkaan sisäpuolella, jos olisin tehnyt ohuemman taikinan, kuten tavallisen sokerikakkutaikinan? Ehkä vajaa puolet? Lisäksi kakku oli reunoiltaan paistunut oudosti eri tavalla kuin pitäisi. Ilmeisesti pinnoitettu leivinpelti kakun pohjalla varaa lämpöä erilailla kuin ruostumattomasta teräksestä valmistettu levy kakun reunoilla? Voisiko siinä olla syy epätasaiseen lopputulokseen? Irrotin renkaan paistamani kakun ympäriltä ja huomasin, että konepestävyydestä ei ole paljoa iloa, kun paistunutta taikinaa oli runsaasti myös teräsliuskojen välissä. Sinne ei yllä yksikään tiskikone ja homma meni käsin tiskaukseksi. No, oppirahat tuli maksetuksi, mutta ehkä tätä kakkurengasta voi käyttää jonkun hyytelökakun kokoamiseen? Kakkutaikinaa en kuitenkaan enää aio yrittää paistaa tämän kapistuksen kanssa. Jos jokin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se todennäköisesti ei ole totta. m.o.t. Kakut paistetaan edelleenkin sopivan kokoisessa irtopohjavuoassa, joka pitää taikinan vuoan sisäpuolella.


Mutta itse kakusta tuli hyvää, kiitos Lebovitzin reseptin, jota hiukan muokkasin käytettävissä oleviin aineksiin. Vadelmat antoivat kakulle raikkautta, donitsipersikat pehmeää makeutta, kardemumma teki makuun sopivaa potkua ja mantelitosca viimeisteli makuelämyksen. Paitsi että lämpimänä tarjoiltuna tämä olisi ehdottomasti pitänyt nauttia vaniljajäätelön kanssa.


Persikka-vadelma-toscakakku

pinta
150 g tuoreita vadelmia
4 donitsipersikkaa
tosca
85 g mantelilastuja
2 rkl vehnäjauhoa
60 g fariinisokeria
0,5 tl jauhettua kardemummaa
2 rkl voisulaa

kakkutaikina
115 g huoneenlämpöistä voita
150 g fariinisokeria
175 g vehnäjauhoa
0,5 tl leivinjauhetta
0,5 tl ruokasoodaa
1,5 tl jauhettua kardemummaa
0,5 tl suolaa
1 tl vaniljasokeria
2 munaa (koko L)
125 g kermaviiliä

 Voitele halkaisijaltaan 23 cm irtopohjavuoka.

Halkaise donitsipersikat, poista kivet ja leikkaa puolikkaat vielä kahteen osaan. Valmista toscaseos sekoittamalla kaikki ainekset keskenään. Jätä päällysteet odottamaan ja laita uuni lämpiämään 180 asteeseen.

Vatkaa voi ja fariinisokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita vehnäjauhoihin leivinjauhe, ruokasooda, kardemumma, suola sekä vaniljasokeri. Lisää munat yksi kerrallaan voivaahtoon voimakkaasti vatkaten. Lisää sitten puolet jauhoseoksesta sekä puolet kermaviilistä ja vatkaa taikina sekaisin. Lisää loput jauhot sekä kermaviili ja sekoita taikina tasaiseksi. Älä sekoita liikaa. Nostele taikina voideltuun kakkuvuokaan ja tasoita pinta.

Asettele taikinan pinnalle vadelmat sekä persikkaviipaleet ja lopuksi peitä pinta toscaseoksella. Paista kakku 180 asteessa noin 55-60 minuuttia kunnes pinta on kauniin ruskea. Kokeile kypsyyttä puutikulla. Jos taikinaan painettuun tikkuun ei tartu taikinaa, kakku on valmis. Tarjoile kakku hiukan lämpimänä vaniljajäätelön kanssa.

Tätä kakkua tarjoilisin vaikkapa rapujuhlien jälkiruokana.


2 kommenttia:

Sari - CampaSimpukka kirjoitti...

Bostonkakkuun tuo voisi olla hyvä rengas, mutta se nyt tulee muutenkin hyvin vaikka missä astiassa. Harmi, ettei toiminut niin hyvin kuin "luvattiin".

Tuplaespresso kirjoitti...

Olisihan tuo ihan mahtava juttu jos ei falskaisi taikinaa, mutta sittenhän tuo olisikin jo irtopohjavuoka ;) Hassuinta oli se, että renkaan mukana tuli resepti monelle eri kokoiselle sokerikakulle. Olisi ihan mielenkiintoista tietää, miten tuotekehitys ja testaus tälle härvelille on tehty ennen tuotantopäätöstä.