
Maidosta on moneksi ja maailmalla siitä tehdään paljon
erilaisia jälkiruokavanukkaita. Suomenkielisiä reseptejä tuntui kuitenkin vaivaavan
käsitteiden sekamelska, joten ihan vaan puhtaasta mielenkiinnosta päädyin
joitain vuosia sitten selaamaan kymmenittäin (ehkä jopa sadoittain?)
ulkomaankielisiä reseptejä ja muuta lähdeaineistoa selvittääkseni itselleni,
mikä loppujen lopuksi on mikäkin, miten ne oikeasti pitäisi tehdä ja kokosin
niistä reseptiarkiston. Mitä useampia samansisältöisiä reseptejä löysin jostain
vanukkaasta, sen päättelin olevan lähinnä aidon ja oikean ”THE” reseptin. Pieni
lähdekriittisyys oli näissä kyllä enemmän kuin tarpeen. Maitokiisselin ja
karamellivanukkaan lisäksi poimin ranskalaisista ohjeista perinteisen crème
brûléen (josta ohjeesta kunnian haluavat ottaa myös englantilaiset ja
espanjalaiset), espanjankielisistä crema catalanan ja italiasta
pannacottareseptejä. Iberian niemimaalta mukaan tarttuivat myös leite creme
sekä flan (jota tehdään kyllä myös muuallakin).
Omien kokeilujen - onnistuneiden ja erityisesti
niiden epäonnistuneiden - johdosta olen lisännyt ohjeisiin myös muutamia
huomioita, jotka auttavat pääsemään parempaan lopputulokseen.
Suurimmat erot maitovanukkaiden valmistuksessa ovat
kypsennystapa (kattilassa tai uunissa), hyydyttämiseen käytettävä aines
(maissitärkkelys, kananmuna, munankeltuainen tai liivate) sekä sokeri
(vanukkaan alla, päällä paahdettuna tai ei ollenkaan). Maitopohjaisia
vanukkaita voi käytännössä maustaa lähes mielensä mukaan kunhan muistaa, että jotkut
happamat ainekset, erityisesti nesteenä, tekevät maitotuotteista kokkelia. Kaikki
maitovanukkaat tarjoillaan aina kylmänä. Maidot, joissa on kalsiumlisäys, eivät
sovellu keitettäviksi.
*****
Ensin kattilassa
kypsennettävät vanukkaat:
Maitokiisseli
Yksinkertaisin on perinteinen maitokiisseli, jossa
on vain maitoa sekä sokeria (ehkä myös vähän vaniljaa) ja joka sakeutetaan
keittämällä ainekset kattilassa maissitärkkelyksen (tai ohratärkkelyksen)
kanssa. Maitokiisseli todella nopea ja hillosilmän tai marjojen kanssa
herkullinen jälkiruoka. Vegaanin on helppo vaihtaa tavallinen maito joksikin
vähemmän eläinperäiseksi tuotteeksi.

Pannacotta
Italialainen kerma(-maito)vanukas, jonka nimikin
tarkoittaa keitettyä kermaa, on kotoisin Piemonten alueelta ja sen historian
kerrotaan ulottuvan yli tuhannen vuoden taakse. Pannacotta kiehautetaan
kattilassa ja hyydytetään liivatteella ja sen valmistus on nopeaakin nopeampaa,
vaikka hyytyminen sitten kestääkin huomattavasti pitemmän aikaa kuin kerman
keittäminen. Annosvuokiin kaatamisen jälkeen pannacotan pitää saada rauhassa
jäähtyä jääkaapissa vähintään kolme tuntia, mieluummin hiukan kauemminkin,
jotta liivate ehtii hyytyä kunnolla. Pannacotta (tai panna cotta erikseen
kirjoitettuna, ihan miten vain) voi olla kermaisempi tai sitten kevyempi
lisäämällä maidon osuutta seoksessa. Koostumuksen tulee olla mahdollisimman
pehmeästi lusikoitava, joten liivatetta ei pidä käyttää liikaa. Enemmän moussea
kuin tytinää. Kuitenkin niin, että halutessaan pannacotan voi kumota vuoastaan
lautaselle ja se pysyy muodossaan. Kun käyttää yhden gramman liivatelehteä yhteen desilitraan nestettä, pannacotta ei voi kauheasti mennä pieleen. Liivatelehtien painossa on valmistajasta riippuen suuria eroja, joten se kannattaa aina tarkistaa paketin kyljestä.
Pannacotta ei sisällä kananmunaa, mutta vaikka
kerman ja maidon voisi korvata jollain kasvivalmisteella, vegaaniseen
ruokavalioon tämä ei sovi muutenkaan liivatteensa takia. Vegaanisen pannacotan
voi yrittää hyydyttää hyytelösokeri multilla (sis. sokeria, E407 ja E410),
mutta pari kertaa kokeiltuani sitä pannacotassa ei mielestäni ollut oikea
rakenne. Agar agar puolestaan tekee pannacotasta vähän liikaa marmeladin
tuntuista. Muutenkin agar agarin sulattaminen tuntuu puuduttavan hitaalta
(muistoja myös lapsuuden joulumarmeladien valmistuksesta) ja sitten vielä
agarliuoksen ja vanukasmassan lämpötilojen kanssa pitää olla tosi tarkkana.
Ehkäpä vegaanista ”maito”vanukasta korvaamaan kannattaisikin aidon pannacotan
sijaan tehdä jälkiruoka tuolla edellisellä maitokiisselireseptillä käyttäen kookosmaitoa
tai mantelimaitoa tai vaikka soijajugurttia. Siitä ei saa aikaan kumottavaa
vanukasta, mutta sopivasti maustellen muuten oikein hyvän jälkiruoan. En tosin ole
minkään sortin asiantuntija vegaaniruokavalion suhteen, joten lukuisista vegaaniblogeista
varmaan löytyy hyviä vaihtoehtoja tässä asiassa.

Crema catalana, espanjalainen paahtovanukas
Espanjalainen perinteinen maitovanukas on nimeltään
crema catalana. Espanjalaiset reseptit sekä espanjankielinen wikipedia
kertovat, että crema catalanaa ei kypsennetä uunissa, vaan maitoseos saostetaan
keittämällä se kattilassa munankeltuaisten ja maissitärkkelyksen kanssa.
Vanukas maustetaan appelsiinilla tai sitruunalla tai näillä molemmilla sekä
kanelilla ja lopuksi jäähtyneen vanukkaan päälle ripotellaan tasainen, ohut sokerikerros,
joka paahdetaan (kaasupolttimella/kuumalla raudalla) vasta juuri ennen
tarjoilua jotta pinta olisi mahdollisimman rapea. Vanukkaan sitruksinen ja
kanelinen, pehmeän lusikoitava koostumus rapean sokerikuoren alla on
kutakuinkin täydellinen jälkiruoka. Vaikka vanukasta ei paistetakaan uunissa,
se kannattaa annostella kuumankestäviin vuokiin, sillä sokerin paahtamisessa
syntyvä kuumuus saattaa rikkoa herkemmät astiat. Mitään maitovanukasta ei pitäisi
työntää uuniin grillivastuksen alle sokerin paahtamiseksi. Tarkoitus ei ole se,
että vanukas paahtuu, vaan että vain sen pinnalla oleva sokeri paahtuu.
 |
kuva: www.cibo360.it |
Portugalilainen leite creme valmistetaan samoin kuin crema catalana, mutta maustamisessa on useita
koulukuntia – sitrushedelmillä tai ilman, kanelilla tai ilman. Tämä vanukas
voidaan tarjoilla myös sellaisenaan ilman pinnalle paahdettua sokeria tai
pienen kaneliripsauksen maustamana tai kinuskikastikkeen (kondensoidusta
maidosta) kanssa. Joskus harvoin leite creme ohjeistetaan kattilassa
keittämisen jälkeen vielä kypsentämään uunissa, mutta näissä resepteissä on
yleensä ollut maininta ”diferente”, erilainen, eli uuni ei liene leite
cremellekään se perinteinen kypsennystapa. Uuni kypsentää vanukasta helposti
myös liikaa, jolloin koostumuksesta voi tulla rakeinen ja kokkelimainen.
Espanjassa ja Portugalissa on crema catalanan /
leite cremen sokerin paahtamiseen ihan oma työvälineensä, varren päässä oleva
litteä tai spiraalinmuotoinen rauta, joka kuumennetaan avotulella hehkuvan
kuumaksi, ja jota sitten pidetään hyvin lähellä sokerikerroksen yläpuolella sen
aikaa että sokeri sulaa ja ruskettuu. Crema catalana on siten myös paahtovanukas,
vaikka se valmistetaankin kattilassa keittämällä.
*****
Uunissa
kypsennettävät maitovanukkaat laitetaan vesihauteeseen, jotta kypsyminen olisi mahdollisimman
tasaista ja lempeää. Ensin ison uunivuoan pohjalle laitetaan märkä, kankainen
keittiöpyyhe sopivasti vuoan pohjan koon mukaan taiteltuna. Tämän päälle
laitetaan annosvuoat ja lopuksi kiehuvan kuumaa vettä sen verran että vesi
ulottuu noin vuokien puoliväliin. Märkä pyyhe ison vuoan pohjalla estää
vanukasvuokien liukumisen, kun uunivuoka laitetaan uuniin tai otetaan sieltä
pois.

Tämä sekoitetaan usein paahtovanukkaaseen eli crème
brûléeseen, mutta näillä kahdella on se ratkaiseva ero että karamellivanukkaan
sokeri ruskistetaan ja kaadetaan vuoan pohjalle, kun taas crème brûléen sokeri
ripotellaan vanukkaan päälle ja paahdetaan. Lisäksi crème caramel on
rakenteeltaan hiukan kiinteämpi kuin crème brûlée, koska se pitää valmiina
voida kumota lautaselle ylösalaisin. Karamellivanukas valmistetaan kohokasvuokiin
tai vastaaviin (joskus myös isoon kakkuvuokaan) ja kypsennetään uunissa.
Voidellun vuoan pohjalle valutetaan ensin ohut kerros kullanruskeaksi
sulatettua sokeria jonka annetaan hetken kovettua, päälle kaadetaan keitetty (ja
yleensä myös siivilöity) muna-maitoseos ja vanukas paistetaan kypsäksi uunissa
vesihauteessa. Hyytyminen tapahtuu maidon ja kananmunien valkuaisaineiden
saostuessa. Tarjoiltaessa kylmä vanukas käännetään lautaselle siten, että sulanut
sokerikerros eli karamelli tulee päälle ja valuu siitä alas lautaselle.
Crème caramelista on eniten alueellisia
variaatioita ympäri maailmaa ja sen maustamisen vaihtoehdot ovat lähes
rajattomat, kaakaota, appelsiininkuorta, pikakahvijauhetta, inkivääriä,
kurpitsasosetta, kookosta, kardemummaa…
Latinalaisessa Amerikassakin hyvin suosittu
portugalilainen tai espanjalainen flan (tunnetaan maailmalla myös monella muullakin nimellä) on käytännössä
sama kuin crème caramel. Ruskistettu sokeri on vuoan pohjalla, sen päälle
kaadetaan vanukasseos ja vuoka uuniin kypsymään. Pienten annosten sijasta flan
valmistetaan usein isoon (renkaanmuotoiseen) kakkuvuokaan ja joissain
resepteissä tämän valmistuksessa käytetään kondensoitua maitoa.
Eri resepteissä uunin lämpötila ja paistoaika
vaihtelevat suuresti 110 asteen 15 minuutista 60 minuuttiin ja 190 asteen 20
minuutista reiluun tuntiin... Keskiarvo on suunnilleen 160 astetta ja 45
minuuttia. Eri uunit paistavat hiukan eri tahtiin, vaikka lämpötila olisi
säädetty ihan samaksi ja lopputulos riippuu tietysti myös vanukkaan ainesten
suhteista. Sen vuoksi ei aina kannata täysin luottaa lukemiensa reseptien
paistoaikoihin, vaan tehdä jokin koeversio ainakin silloin, jos aikoo tarjoilla
näitä jonkin isomman päivällisen jälkiruoaksi. Mikäli vanukas valmistetaan isoon
vuokaan, se tarvitsee pidemmän kypsymisajan, jopa puolitoista tuntia.
Jos vanukasta paistaa liian vähän aikaa, se ei
hyydy kunnolla ja jos sitä paistaa liian kauan, siitä saattaa tulla
koostumukseltaan rakeinen kun kananmunan proteiinit kokkeloituvat. Hiukan
liikaa paistaminen on kuitenkin pienempi paha, jos haluaa että vanukas tulee
ulos vuoasta kokonaisena, kuten pitäisi. Sopivan aikaakin paistettuna vanukas
juuri uunista otettaessa tuntuu aika puolitekoiselta, mutta kyllä se kiinteytyy
jäähtyessään. Kypsyyttä voi kokeilla veitsen kanssa työntämällä terää varovasti
vanukkaan sisään. Jos terään ei enää tartu paljoakaan muna-maitoseosta, vanukas
lienee kypsä. Crème caramelin tulee jäähtyä ja asettua viileässä vuorokauden
verran ennen kuin se kumotaan lautaselle ja tarjoillaan. Tämä vanukkaan voi
valmistaa jääkaappiin odottamaan jopa pari-kolme päivää etukäteen.

Tämä ranskalainen muna-(kerma)maitovanukas
kypsennetään annoksina uunissa vesihauteessa kuten karamellivanukas, mutta
vanukasmassa kypsennetään sellaisenaan ja sokeri paahdetaan vasta valmiin ja
jäähtyneen vanukkaan päälle, siitä nimi paahtovanukas. Se tarjoillaan
paistovuoastaan, jonka tulee olla matala ja laakea. Uunista otettaessa tämä
vanukas vaikuttaa yleensä todella keskentekoiselta, mutta yllättävästi se
kuitenkin sitten hyytyy jäähtyessään. Paistolämpötila on yleensä 90-120 astetta
ja paistoaika 45 minuutista tuntiin, mutta kuten totesin edellisen vanukkaan kohdalla, eri uunit paistavat eri tavalla. Sokerikerros ripotellaan valmiin,
jäähtyneen ja kermaisen pehmeän vanukkaan päälle ja se paahdetaan kaasupolttimella.
Jos vanukkaan sokeri laitetaan paahtumaan uuniin grillivastuksen alle, sekä
vanukas että annosvuoka kuumenevat liikaa ja maitovanukkaathan tarjoillaan
kylminä. Sokerikerroksen tulee olla tasainen, melko ohut ja rapsahtaa
kuuluvasti rikki kun sitä napauttaa lusikalla. Perinteistä ranskalaista
paahtovanukasta ei mausteta kuin korkeintaan vaniljalla, mutta jos puhdasoppinen ranskalaisuus ei houkuta,
mikään ei estä maustamasta jollain muulla tätäkin vanukasta.
Maitoruokien valmistuksessa on aina muistettava,
että maidon valkuaisaineet palavat helposti pohjaan. Siksi maitoruokia ei pidä
keittää liian kuumalla ja niitä pitää koko ajan vahtia ja sekoitella. Vaikka
mikään ei vielä tarttuisi edes kattilan pohjaan, maitoon voi liian kuumassa
silti tulla palaneen maku. Ja sitähän ei sitten enää syö kukaan eikä mikään.
Seuraavissa
osissa on maitovanukkaiden reseptejä:
osa 2 maitokiisseli
osa 3 pannacotta
osa 4 crema catalana (espanjalainen paahtovanukas)
osa 5 crème caramel (karamellivanukas, flan)
osa 6 crème brûlée (ranskalainen paahtovanukas)
lisätty 2014:
osa 7 lemon posset (engl. sitruunakermavanukas)
lisätty 2015:
osa 8 Blanc-manger (mantelimaitovanukas)