Simaa ja siirappia kuusenkerkistä

Meren rannalla kesä tulee aina viikon tai kaksi myöhemmin kuin vähän kauempana sisämaassa. Runsas viikko sitten mökkirannan kuusissa oli vasta ihan pieniä, pikkusormenkynnen kokoisia vuosikasvun alkuja, mutta nyt nekin olivat jo ”sadonkorjuukelpoisia”. Siispä päätin ryhtyä siirapinkeittopuuhiin.

Muista, että kuusenkerkkien kerääminen ei kuulu jokaisenoikeuksiin, vaan siihen vaaditaan aina maanomistajan lupa.

Kuusenkerkkäsiirappi (keittämällä)

 

2 litraa          kuusenkerkkiä

2 litraa          vettä

sokeria (suhteutetaan nesteen määrään)

 

Laita kuusenkerkät isoon kattilaan ja kaada vesi niiden päälle. Anna kerkkien liota yön yli ja seuraavana päivänä keitä niitä liotusvedessään tunti. Siivilöi kuusenkerkät pois vedestä ja mittaa jäljellä olevan nesteen määrä. Lisää nesteeseen sokeria 60 grammaa jokaista nestedesilitraa kohden (1 litraan 600 g sokeria) ja keitä seos siirapiksi välillä sekoitellen.

Sokeriliemi kuohuu voimakkaasti, joten kiehumista on syytä koko ajan tarkkailla. Sokeriliemellä on ikävä taipumus kuohahtaa kattilan reunojen yli kun hetkeksi kääntää sille selkänsä. Siirapiksi liemi on muuttumassa siinä vaiheessa kun isot kuplat muuttuvat koko ajan pienemmiksi ja nesteen pinnalla alkaa olla paksu, tasaisen vaalea kuohukerros. Kannattaa ottaa kattilasta välillä pieni lusikallinen ja kaataa se lautaselle nähdäkseen joko se on muuttunut riittävän tahmean siirappiseksi.

Kun siirappi on valmista, se tölkitetään kuumennettuihin lasitölkkeihin.

 

 

Entä jos tekisikin kuusenkerkistä janojuomaa. Kuusenkerkkäsima on helppo valmistaa.

 

 

Kuusenkerkkäsima

 

3 dl                kuusenkerkkiä

1                    limetti

1 dl                glukoosisiirappia

0,5 dl             ruokokidesokeria

15 dl              kiehuvaa vettä

nuppineulanpään kokoinen pala hiivaa

 

Huuhtele kuusenkerkät kylmällä vedellä, pese limetti huolella ja leikkaa ohuiksi viipaleiksi. Murskaa kuusenkerkät ja laita ne kulhoon limettiviipaleiden kanssa. Lisää glukoosisiirappi, ruokokidesokeri sekä kiehuva vesi ja sekoita hyvin. Liuota hiiva siman joukkoon siinä vaiheessa kun neste on jäähtynyt kädenlämpöiseksi. Jätä sima huoneenlämpöön tekeytymään parin vuorokauden ajaksi. Siivilöi, pullota, jäähdytä ja nauti.

 

Aamiaisvohvelit

Mikä olisikaan ihanampi aamiainen mökillä rauhallisena sunnuntaiaamuna kuin kasa vastapaistettuja, rapeita paksuja vohveleita, makein tai suolaisin päällystein. Edellisenä viikonloppuna valmistamani uuniomenahillokin suorastaan vaati alleen jotain parempaa kuin sitä iänikuista paahtoleipää.

Vohvelitaikina on nopea valmistaa ja sama taikina soveltuu sekä makeaan että suolaiseen. Nämä vohvelit voi tarjoilla yhtä hyvin marjojen ja kermavaahdon kuin tuorejuuston ja kylmäsavulohen kanssa. Vohveli maistuu parhaalta rapeana, juuri paistettuna, mutta jos haluaa tarjota näitä isommalle porukalle samanaikaisesti, vohvelit kannattaa paistaa etukäteen ja sitten lämmittää. Parhaaksi ”vohvelinlämmittimeksi” osoittautui airfryer, mutta siitä enemmän tämän postauksen lopulla. Taikinasta tulee 12 isoa vohvelia.

 

Aamiaisvohvelit

 

2                    kananmunaa (koko L)

3,75 dl           vehnäjauhoa

2 rkl               sokeria

3 tl                 leivinjauhetta

0,5 tl              suolaa

3,5 dl             piimää

1,5 dl             rypsiöljyä

voiteluun vuokaspray

 

Aloita laittamalla vohvelirauta lämpiämään. Sen tulee olla mahdollisimman kuuma, jotta vohvelit paistuisivat rapeiksi. Varaa esille myös ritilä, jonka päälle levität valmiit vohvelit. Jos vohvelit heti kuumina kasaa päällekkäin, niiden rapeus häviää nopeasti.

 

Erottele kananmunista keltuaiset ja valkuaiset erikseen.

Sekoita keskenään vehnäjauho, sokeri, leivinjauhe sekä suola. Vatkaa toisessa kulhossa piimä, rypsiöljy (=pehmeää rasvaa, terveellisempää kuin voi) sekä keltuaiset. Kaada neste kuivien ainesten joukkoon ja sekoita huolella. Anna taikinan levätä 5-10 minuuttia, minkä jälkeen vatkaa valkuaiset kovahkoksi vaahdoksi ja kääntele vohvelitaikinan joukkoon.

 

Avaa kuuma vohvelirauta ja suihkauta pinnoille nopeasti hiukan vuokasprayta. Nosta kauhalla kohtalainen kasa taikinaa keskelle vohvelirautaa ja laita kansi heti kiinni. Taikina leviää vohveliraudan koloihin ihan itsestään.

 

 

Paista vohveleita parin-kolmen minuutin ajan kunnes vohvelit ovat kullanruskeita. Paistoaika riippuu vohveliraudan mallista ja täytyy aina jokaisessa testata erikseen. Jos vohveli ei heti mene lautaselle syötäväksi, nosta vohvelit ritilälle jäähtymään.

 

Vohvelien uudelleenlämmitykseen on annettu erilaisia neuvoja, kuten lämmitys uunipellillä tai leivänpaahtimessa. Uuni kuitenkin kuluttaa suhteettoman paljon energiaa muutaman vohvelin lämmittämiseen ja leivänpaahdin polttaa belgialaisten vohvelien ohuimmat kohdat ennen kuin huomaakaan. Parhaaksi ratkaisuksi osoittautui airfryer. Korin pohjalle laitettiin pieni, teräksinen paahtoleipäteline ja vohvelit siihen pystyyn. Jo minuutin lämmitys 200 asteessa rapeutti vohvelit täydellisiksi.