Liegen vohvelit eli paikallisella kielellä Luikse wafels tai gaufre de Liège

 

Brysselin reissulta mukaan tarttui paketti aitoa belgialaista helmisokeria, joka on ihan oleellinen raaka-aine valmistettaessa Liègen vohveleita, niitä kuuluisia belgialaisia pyöreitä vohveleita. Jostain syystä Brysselin turvatarkastuksen tullivirkailijakin oli erityisen kiinnostunut rapisevasta paketista ja tutki käsimatkatavarani todella perusteellisesti. Onkohan nykyisin tällaiset tavallisen näköiset ”vanhemmat ihmiset” niitä todennäköisimpiä salakuljettajia, kun viime matkoilla olen huomannut monen muunkin ei-ihan-niin-kovin-nuoren lentomatkustajan päätyvän läpivalaisuun ja huumetarkastukseen? Tarkastaja pudisteli päätään kun selitin mitä paketissa on ja mihin se on tarkoitettu. Lähistöllä vahtinut huumekoira ei kuitenkaan ostokseeni reagoinut, joten tämä turvatarkastaja ajatteli varmaan, että ”hulluja nuo turistit”... No onhan se kieltämättä ihan hullua kuljettaa sokeripakettia Belgiasta Suomeen, mutta kun nyt kerran siellä oltiin, niin olisihan se ollut ruokabloggaajan vielä hullumpaa jättää tuo sokeri ostamatta. 

Belgiassa on kaksi tyypillistä vohvelia.

Brysselin vohveli on kulmikas, sisältä kuohkea ja pinnalta rapea. Vohvelin voi tarjoilla yhtä hyvin makein kuin suolaisin lisukkein. Brysselin vohvelin taikina kohotetaan hiivalla (amerikkalaiset korvaavat sen usein leivinjauheella). Kananmunista erotellaan keltuaiset ja valkuaiset erikseen. Keltuaiset vatkataan taikinaan, valkuaiset vatkataan napakaksi vaahdoksi ja käännellään taikinan joukkoon.

Liègen vohveli eli sokerivohveli on pyöreä ja paksumpi, briossityyppistä hiivataikinaa, ja jonka vohvelin purutuntuma on enemmän pullamainen. Kananmunat lisätään taikinaan erottelematta. Taikinan sisään on leivottu helmisokeria, joka paistettaessa karamelisoituu. Liègen vohveli on siis jo itsessään makea. Parhaimmillaan se on nautittuna lämpimänä, vasta paistettuna. Ilman sokeripaloja tuo vohveli on... ihan tavallinen pyöreä vohveli.

helmisokeria     ja     raesokeria

 

Jos (tai kun) saatavilla ei ole oikeaa helmisokeria, Pulmu palasokerista rouhimalla voisi saada kelvollisen korvikkeen. Raesokeri on liian kovaa ja pienirakeista.

 

 

Liègen vohvelit

 

400 g             vehnäjauhoa

¾ tl                suolaa

1 pussi           kuivahiivaa (11 g)

150 g             voita (huoneenlämpöistä)

2                    kananmunaa (huoneenlämpöistä)           

60 g               hienoa sokeria

1 ¼ dl            haaleaa vettä

1 tl                 vaniljauutetta

25 g               voisulaa

250 g             helmisokeria

Lisäksi: vuokaspray

 

Sekoita kaikki taikinan ainekset keskenään tasaiseksi. Taikina jää hieman tahmeaksi, mikä vaikeuttaa vaivaamista käsin. Vaivaa taikinaa koneellisesti (taikinakoukku) vähintään 5 minuuttia ja anna sen kohota peitettynä lämpimässä paikassa tunnin ajan.

Sekoita sulatettu voi helmisokerin kanssa, kunnes kaikki on voin peitossa. Vaivaa helmisokeri taikinaan ja jaa se sitten 16 osaan. Pyörittele taikinasta palloja ja aseta ne leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Anna pallojen kohota peitettyinä vielä 30 minuuttia.

Esikuumenna vohvelirauta (175°C:een jos siinä on lämpötilansäätö). Suihkauta vohvelirauta vuokaspraylla ennen vohveleiden paistamista. 

Paista taikinapalloja (vohveliraudasta riippuen) 3–6 minuuttia, kunnes vohvelit ovat kullanruskeita. Jos vohveli ei heti tule syötäväksi, nosta valmiit vohvelit ritilälle jäähtymään.

Sokerivohvelitaikinan sisältämä sokeri palaa tiukasti kiinni vohvelirautaan. Normaalisti vohveliraudan saa helposti puhdistetuksi ”tekovohvelilla”: sekoita keskenään 2 dl vehnäjauhoa, 1,5 dl vettä ja 2 rkl suolaa tasaiseksi taikinaksi ja anna levätä hetken. Levitä tämä taikina sitten vohveliraudalle ja paista ”vohveli”. Tekovohveli ei kelpaa syötäväksi, mutta toimii tehokkaana puhdistusaineena. Tämän paiston sokeria sekään ei onnistunut puhdistamaan, mutta onneksi tässä vohveliraudassa on irrotettavat paistolevyt, jotka sai liotettua puhtaaksi.

Belgialaisten mielestä Liègen vohveli tulisi syödä sellaisenaan ilman mitään lisukkeita. Kokeilin kuitenkin lisätä vähän vadelmia ja vaniljajäätelöä. Ei huono yhdistelmä, vaikka tilkka suklaakastiketta näiden lisäksi ei sekään olisi ollut ollenkaan liikaa.

Viime hetken pikkuleivät kevään juhliin

Tuntuuko, että vielä jotain ihan pientä voisi leipoa kevään juhlapöytään? Ehkä muutamia helppotekoisia pikkuleipiä? Maukkaita, mutta ei liian tavallisia?

Unelmapikkuleivät maustetaan piparmintulla, maapähkinävoipikkuleipiin tarvitaan vain kolme ainesta, suolakaramelli-marenkipikkuleivät valmistuvat yön yli jäähtyvässä uunissa ja vaniljaiset murokeksit paistetaan vohveliraudalla. Kannattaa ehkä tehdä kaksin- tai jopa kolminkertaisia annoksia?...

 

 

Unelmat   (piparminttu-unelmat)

(noin 16-18 kpl)

 

50 g               huoneenlämpöistä voita

1 dl                sokeria

0,5 tl              hirvensarvensuolaa

0,5 dl             rypsiöljyä

5-10 tippaa    piparminttuaromia

2 dl                vehnäjauhoa

Näiden pikkuleipien kohotusaineena käytetään hiukan harvinaisempaa ainesta, ”hirvensarvensuolaa” (ammoniumbikarbonaatti (NH₄)₂CO₃ ), jota saa apteekista.

Laita uuni lämpiämään 160 asteeseen.

 

Mittaa kulhoon huoneenlämpöinen voi sekä sokeri, jonka joukkoon on sekoitettu hirvensarvensuola. Vatkaa ainekset kuohkeaksi vaahdoksi. Mittaa ruokaöljyyn tarvittava määrä makuaromia (eri merkkiset aromivalmisteet voivat olla hyvinkin eri vahvuisia, joten ne kannattaa aina etukäteen testata) ja vatkaa öljy voivaahtoon. Lopuksi lisää jauhot 2-4 erässä ja sekoita huolella.

Taikina on erittäin murenevaa.

Muotoile taikinasta pitkä pötkö. Jos taikina ei pysy riittävästi kasassa, siihen voi varovasti sekoittaa muutaman tipan vettä. Leikkaa taikinapötkö 16-18 yhtä suureen osaan. Pyörittele kevyesti näistä pallot ja asettele väljästi uunipellille leivinpaperin päälle. Näiden palleroiden paino oli noin 19-20 grammaa.

 

Paista uunin keskitasolla noin 18 minuuttia, jolloin pikkuleipien tulisi olla valmiit ja pinnalta epätasaisesti halkeilleet. Jäähdytä unelmat pellillä.

 

 

 

 

Helpot maapähkinävoipikkuleivät

(noin 20 kpl)

 

1                    kananmuna

2,5 dl             sokeria

1 tölkki         (noin 230 g) sokeroimatonta maapähkinälevitettä

 

Sekoita kulhossa muna ja sokeri tasaiseksi tahnaksi. Lisää maapähkinälevite ja sekoita hyvin. Nosta taikinasta leivinpaperoidulle uunipellille 20 pientä palloa ja litistä ne haarukan avulla. Kypsennä uunissa 175 asteessa 12-15 minuuttia. Anna pikkuleipien jäähtyä vielä kymmenen minuuttia uunista ottamisen jälkeen.

 

Maapähkinävoipikkuleipien tulisi olla päältä rapeita ja sisältä pehmeitä, joten liian kauan niitä ei kannata paistaa. Vaikka pikkuleivät uunista otettaessa tuntuisivat hiukan liian pehmeiltä, ne rapeutuvat juuri sopivasti jäähdyttyään.

 

 

 

 

Suolakaramelli-marenkipikkuleivät

(noin 20 kpl)

 

2                    valkuaista (koko L)

0,5 tl              valkoviinietikkaa

130 g             fariinisokeria

hiukan           suolaa sen verran että se maistuu mutta ei liikaa

50 - 100 g      hienoksi rouhittua suklaata

 

Laita uuni lämpiämään 180 asteeseen (165 kiertoilma).

Kaada valkuaiset sekä valkoviinietikka lasi- tai metallikulhoon ja vatkaa kunnes ne alkavat vaahtoutua. Lisää fariinisokeri pari ruokalusikallista kerrallaan kunnes vaahto on kovaa ja kiiltävää. Lisää lopuksi suolaa ja vatkaa huolella. Lisää suolaa todella varovasti vain sen verran että se juuri ja juuri maistuu, mutta ei vielä anna liikaa makua. Seuraavaan aamuun mennessä valmiissa marengeissa maku on syventynyt jo paljon voimakkaammaksi. Sekoita lopuksi suklaamurut lusikalla vaahdon joukkoon.

Nostele kahdella lusikalla marengista kokkareita uunipellille, jonka päälle on laitettu silikonimatto tai leivinpaperi. Massasta tulee noin 20 kokkaretta. Työnnä pelti uuniin ja paista marenkia 5-7 minuuttia. Sen jälkeen sammuta uunin virta ja anna marenkien kypsyä valmiiksi jäähtyvässä uunissa vähintään 8 tunnin ajan tai vaikka kauemminkin, yön yli. Älä avaa uunin luukkua ennen aikojaan ettei uuni jäähdy liian nopeasti. Valmiiden marenkien tulisi olla päältä rapeita ja sisältä sitkeitä.

 

 

 

 

Vohvelikeksit murotaikinasta

(noin 25-27 kpl)

 

125 g             voita

1 dl                sokeria

4 dl                vehnäjauhoa

¼ tl                suolaa

1 tl                 hienoksi jauhettua kardemummaa

2 tl                 vaniljasokeria

1 tl                 leivinjauhetta

1 dl                kookoshiutaleita

1                    kananmuna

 

Tämän taikinan voi tehdä käsin tai, kuten minä tein nopeammalla tavalla, yleiskoneessa. Sekoita ensin jauhoihin suola, kardemumma, vaniljasokeri, leivinjauhe sekä kookoshiutaleet. Laita kutterin kulhoon paikalleen leikkuuterä ja lisää voi, sokeri sekä jauhoseos. Käynnistä kone ja anna terän pyörähdellä sen aikaa että aineksista muodostuu tasainen muruseos. Lisää kananmuna ja anna pyöriä vielä sen verran että taikina kiinteytyy. Siihen ei mene minuuttiakaan. Ota taikina pois kulhosta ja alusta se tiiviiksi. Kääri taikina vähäksi aikaa muovikelmun sisään jotta kosteus tasaantuisi.

Mittaa taikinasta suunnilleen 20 gramman paloja. Keittiövaaka olisi tässä aika hyvä juttu. Määrästä tulee noin 25-27  palaa. Pyörittele palat palloiksi ja laita vohvelirauta lämpiämään. Testaa ensin muutamalla taikinapalalla yksi kerrallaan, miten kauan juuri sinun vohvelirautasi paistaa sen sopivaksi. Minun Wilfassani optimilämpötila oli 3,5 ja paistoaika 2 minuuttia 30 sekuntia. Liian pitkä paistoaika tekee kekseistä turhan kovia.