Kymmenen pientä possua

Pitkästä aikaa teki mieli leipoa jotain leipää. Oktoberfestin hengessä perjantain menu oli schweinehaxea, hapankaalia ja paistettua perunaa, joten sen kanssa jotain vaaleahkoa leipää. Tämän possusämpylän muotoiluohjeen olen nähnyt jossain netissä, mutta nyt en löytänyt sitä millään hakusanoilla vaikka mielelläni olisin antanut ideasta kunnian alkuperäiselle leipurille. Jotenkin tällä tavalla se kuitenkin meni.

Possusämpylät

(10 kpl)

50 g  kaurahiutaleita

1 dl  vettä

1,5 dl  maitoa

1/2 pss (6 g)  kuivahiivaa

1 tl  suolaa

1 tl  kidesokeria

1 rkl  rypsiöljyä

100 g   hiivaleipäjauhoja

noin 200-250 g   vehnäjauhoja

voiteluun  1 kananmuna + 1 rkl vettä

pikkurasia rusinoita

Turvota kaurahiutaleita haaleassa vedessä 5-10 minuutin ajan. Sekoita kuivahiiva pieneen määrään vehnäjauhoja. Lämmitä maito n. 42 -asteiseksi ja sekoita joukkoon jauho-hiivaseos, suola, sokeri, öljy sekä turvonneet kaurahiutaleet. Alusta jauhoja taikinaan vähitellen kunnes taikina alkaa irrota kulhon reunoilta. Taikina saa olla mieluummin hiukan liian löysää kuin liian kiinteää. Jätä taikina kulhoon vedottomaan, lämpimään paikkaan ja anna kohota kaksinkertaiseksi.

Ripottele vehnäjauhoja työtasolle ja alusta taikinaa hetken. Paloittele taikina 10 tasakokoiseen palaan ja muotoile paloista palloja. Ota yksi pallo kerrallaan ja kauli se litteäksi pyöryläksi.

Leikkaa yläreunaan muutaman sentin viilto.

Vedä näin syntyneet kielekkeet hiukan toisistaan ulospäin ja taita taikinan päälle korviksi.

Nosta sitten pyörylän alareunaa taikinan päälle.

Pyöräytä siitä kahdella sormella puristaen possun kärsä.

Voitele leipäset muna-vesiseoksella, paina rusinasilmät paikoilleen ja paista 225 asteessa (kiertoilma 200 astetta) noin 12-15 minuuttia.

Jos haluat pulleampia possusämpylöitä, anna leipästen kohota pellillä vielä 30-40 minuuttia ennen voitelua ja paistoa.

Häränhäntää sämpylän väliin eli nyhtöhäntähodarit

Häränhännät ovat sellaisenaan kilohinnaltaan kohtalaisen edullisia. Niitä täytyy kuitenkin kypsentää pitkään, jotta sitkeä liha kypsyy ihmisen hampailla purtavaksi. Ja sitten kun hännistä on perattu pois luut ja vielä mahdollinen näkyvä rasva, syötävä osa on kutistunut melkoisesti. Mutta... Ylikypsä häränhäntä on todella maukasta lihaa. Kaiken siihen käytetyn vaivan arvoista.

Haudutin häränhäntiä juuresten ja portterin kanssa ja liha oli tarkoitus tarjota ihan vaan kasvisten ja hyvän kastikkeen kanssa, mutta se alkoi tuntua vähän tylsältä idealta. Onneksi aina voi vaihtaa reseptiä, niin nytkin.

Pitääkö hotdogsämpylän välissä aina olla makkara, jotta sitä voi kutsua hotdogiksi? Jos täytyy, sitten nämä ovat nyhtöhännällä täytettyjä sämpylöitä, jos ei, niin nyhtöhäntähodareita.

Haudutetun häränhännän ainekset

2,5 kg            häränhäntiä paloiteltuna

loraus            oliiviöljyä    

hienoa merisuolaa

mustapippuria myllystä

2                    purjoa

2                    varsisellerin vartta

4                    porkkanaa (keskikoko)

jokunen         timjaminoksa

jokunen         rosmariininoksa

4                    (tuoretta) laakerinlehteä

4                    valkosipulin kynttä

3 dl                portteria

1 l                  lihalientä, esim. Puljongin

liraus             Worcestershire kastiketta

Kuumenna uuni 220°C. Laita riittävän iso paistovuoka kuumenemaan sinne. Ota varovasti kuuma vuoka uunista ja aseta häränhäntäpalat sille. Mausta suolalla ja mustapippurilla, valuta niille oliiviöljyä, liikuttele niin, että öljyä on kaikkien palojen alla. Sitten vuoka takaisin uuniin ja noin 20 minuutin kuluttua hännät ovat saaneet kauniin värin.

Valmistele kasvikset sillä aikaa kun lihat ovat ruskettumassa. Kuori porkkanat, halkaise purjot ja pilko ne sekä sellerinvarret n. 2 cm paloiksi. Riivi timjamin ja rosmariinin lehdet ja hienonna niitä veitsellä. Kuori ja viipaloi valkosipulit.  Valitse riittävän kokoinen uuniin sopiva kannellinen pata tai kattila. Kuumenna se liedellä, laita sinne 1 ruokalusikallinen oliiviöljyä (itse laitoin myös reilun nokareen voita) ja ruskistele siinä ensin porkkanat sekä sellerit. Lisää yrtit, valkosipulit ja purjo ja kuullottele niitä hetken verran. – älä liian kuumalla, etteivät pala. Kaada portteri pataan ja lisää liraus Worcestershirekastiketta. Koska meillä ei ole yleensä tuoreita laakerinlehtiä saatavilla lisäsin tässä vaiheessa kuivatut sellaiset kattilaan.

Ota paistovuoka uunista kun hännät ovat karamellisoituneet eli saaneet sopivasti väriä ja laske uunin lämpö 170 °C:een. Nosta lihat pataan kastikkeen joukkoon ja kaada lihaliemi sekaan. Huuhdo myös uunivuoka lihaliemellä niin, että saat paistoliemen maut mukaan pataan. Kuumenna kiehuvaksi, laita kansi päälle ja nosta pata uuniin. Anna sen muhia siellä 5 tuntia. Lisää tarvittaessa vettä, jos nestettä on haihtunut liikaa.

Ota pata uunista, nostele kypsät häränhännät pois ja anna hetki jäähtyä ja vetäytyä rauhassa niin, että pystyt käsittelemään niitä. Laita kertakäyttöhansikkaat käteen ja nyhdä lihat irti luista ja poista mahdollinen vielä näkyvä rasva.

Nyhtöhäntähodarit

12  hotdogsämpylää

kohtalaisen  kokoinen jääsalaatti

kourallinen  retiisejä parin millin viipaleina

vihreää tomaatti-chilihilloa (resepti täällä)

paahdettua sipulia

ylikypsää häränhäntää ”nyhtöhäntää”

Lämmitä liha ja sämpylät ja kokoa aineksista maukkaat hotdogit.

Oktoberfest on hyvä syy tutustua erilaisiin oluisiin

#lidloktoberfest

Syys-lokakuun vaihde on olutjuhla Oktoberfestin aikaa. Oktoberfest järjestettiin ensimmäisen kerran Saksassa vuonna 1810 kruununprinssi Ludwig Baijerilaisen ja Therese von Sachsen-Hildburghausenin häiden kunniaksi. Siitä muodostuikin perinne, pariviikkoinen olutfestivaali, jota vietetään tänä vuonna jo 185. kerran. Oktoberfest on yksi Münchenin kuuluisimmista tapahtumista ja kuten kaikki hyvät asiat, juhlan vietto on levinnyt muuallekin maailmaan. Oktoberfestiin kokoonnutaan yhteen isolla porukalla, syödään hyvin ja juodaan olutta palanpainikkeeksi. Siis täydellinen vastakohta suomalaiselle kalsarikännille. Täällä pimeässä pohjolassa olemme omaksuneet vasta oluenjuonnin, mutta eiköhän näistä kahdesta muustakin, yhteisöllisyydestä ja syömisestä, vielä jonain päivänä tule meille luontaista toimintaa.

Saimme LIDLiltä kutsun saapua Oktoberfestin hengessä maistelemaan erityyppisiä oluita ja oppimaan, miten niitä voi yhdistää erilaisten ruokien kanssa. Innostavan luennon aiheesta meille piti – kukapa muukaan kuin – eräs Suomen johtava olutasiantuntija, Anikó Lehtinen.

Oluttasting noudatteli periaatteessa samaa kaavaa kuin viinitastingit. Suurin ero oli se, että olut niellään eikä syljetä pois, kuten viinitastingissa on tapana tehdä.  

Pöydässä oli erilaisia juustoja, makkaroita, suklaata, sipsejä ja muita erilaisia perusmakuja edustavia syötäviä. Niitä testattiin neljän eri oluen kanssa maistellen, miten oluen maku muuttuu maistettaessa sellaisenaan ja eri ruoka-aineiden yhteydessä.

Anikón ehdotus kotona pidettävistä oluttastingeista on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen ajatus. Jos neljä henkilöä kukin ostaa kolme keskenään erityyppistä olutta, koko porukka saa maisteltavaksi yhteensä 12 pullollista erilaisia oluita. Kun näiden kanssa laitetaan tarjolle jotain kaikista perusmauista, suolaista, hapanta, makeaa, kitkerää, umamista, (ja rasvaista,) jokainen voi itse testata mikä olut toimii parhaiten minkäkin kanssa. Erilaisia makkaroita, juustoja, suklaita, suolapähkinöitä, perunalastuja, kinkkuja, savukalaa, simpukoita, yrteillä maustettuja lihoja, pretzeleitä, leivonnaisia, … Jokin ruoka-aine korostaa oluen makua, jokin onnistuu tekemään mausta ihan pliisua. Ei riitä, että joku muu kertoo mitä tapahtuu. Makuasiat pitää itse kokeilla.

Minä, joka en ymmärrä oluista yhtään mitään, sain tapahtumasta lisää uskallusta ruoan ja oluen yhdistämiseen. Jääkaappiin tulee vastedes jotain muutakin kuin tsekkiläistä pilsiä. Ai niin, ja sekin vielä että jääkaappilämpötila ei aina ole oluelle optimaalinen tarjoilulämpötila, vaikka suomalaiset ovatkin tottuneet sellaiseen.

Voisin siis kokeilla vaikkapa

vehnäolutta, suodattamattoman samean vaaleaa ja hedelmäistä pintahiivaolutta

tulisen aasialaisen ruoan kanssa

pale alea, vaaleahkoa ja miedon makeaa pintahiivaolutta  

läskisoosille

vaaleaa lageria, raikasta ja aromaattisesti humaloitua pohjahiivaolutta

rasvaiselle makkaralle ja noutopöytään

tummaa lageria, miedosti paahteista pohjahiivaolutta

syksyn hirvipadan kanssa

amber olutta, meripihkaankeltaista ja makean maltaista olutta

kasvisgratiinille

IPAa, voimakkaan katkeraa mutta hedelmäistä pintahiivaolutta

                     hampurilaiselle

APAa, hedelmäisen ja sitruksisen humalaista pintahiivaolutta

                     paistetulle lohelle

portteria, tumman paahteista, katkeraa ja voimakkaan makuista pintahiivaolutta

                     suklaamousselle ja maltaisille jälkiruoille

tai jotain muita mielenkiintoisia yhdistelmiä. Ja ei muuta kuin ostoksille.



p.s. Tee itse omat pretzelisi. Maanmainio pretzelreseptimme löytyy täältä.