Näytetään tekstit, joissa on tunniste ravintola. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ravintola. Näytä kaikki tekstit

perjantai 13. syyskuuta 2019

Si tratta di Prosciutto di Parma


Yhteistyössä ravintola Kuurna ja Prosciutto di Parma

Kun sain kutsun tiedotustilaisuuteen ravintola Kuurnaan nauttimaan parmankinkkulounasta, olin enemmän kun iloinen. Prosciutto di Parma eli parmankinkku on meillä epätrendikkäässä keittiössä muutenkin eräänlainen jääkaapin vakiovaruste, joka toimii niin leivänpäälisenä kuin ruoanlaitossa. Ihan vastikään olin käyttänyt parmankinkkua ”Wellington”-pasteijoiden valmistamisessa ja tällaisista tapahtumista saa lisää uusia näkökulmia ja hyviä ideoita omaan kokkaamiseen.

Ravintola Kuurna sijaitsee Helsingissä melkein Kauppatorin vieressä Meritullinkatu 6:ssa, ihan näkösällä, mutta pikkuisen piilossa. Ravintolan nimeä ei nimittäin näy missään. On vain kyltti Ravintola. Kun näet tällaisen ikkunan, tiedät olevasi perillä.

Ravintola Kuurna vaihtoi omistajaa viime joulukuussa, kun Antto Melasniemi ja Heikki Purhonen möivät liiketoiminnan ravintolan keittiömestarina toimineelle Tom Hansenille ja hänen puolisolleen Lauralle, joka toimii ravintolapäällikkönä. Kuurnan kahden viikon välein vaihtuva menu on ollut Tom Hansenin käsialaa muutenkin jo muutaman vuoden ajan, joten asiakkailla on edelleen lupa odottaa huippulaatua.

Aluksi meille tarjoiltiin parmankinkkua parhaimmillaan – paperinohuina viipaleina tuoreen leivän kanssa.

Prosciutto di Parman valmistuksessa on neljä osaa: italialainen sianliha, merisuola, ilma ja aika. Kinkku on täysin luomua ja kaikenlaisten väri- ja lisäaineiden, kuten nitriitin, käyttö on ehdottomasti kiellettyä.

Ensimmäisenä varsinaisena ruokalajina oli parmankinkun luusta valmistettu comsommé ja sienitortellini.

Prosciutto di Parma -nimistä kinkkua saa valmistaa ainoastaan Italian Parmassa, joka sijaitsee Emilia-Romagnan alueella Pohjois-Italiassa. Alueen ainutlaatuisten olosuhteiden ansiosta siellä on valmistettu korkealuokkaisia kinkkuja jo Antiikin Rooman ajoista lähtien.

Toisena ruokalajina oli ”tuhatlehtinen” hauesta ja kuivatusta parmankinkusta. Kastike oli 50 vuotta kypsytettyä balsamicoa.

Tuottajien konsortio on asettanut kinkulle vaatimukset, joiden mukaan tuote on valmistettava. Muussa tapauksessa tuottajalla ei ole oikeutta käyttää Parman kruunu –sertifikaattia. Parman kinkusta tuli vuonna 1996 yksi ensimmäisistä lihatuotteista, joille myönnettiin EU:n suojattu alkuperäisnimitys.

Kolmas ruokalaji oli parmankinkkuun käärittyä kuhaa, sametinpehmeää kukkakaalipyreetä ja kaviaaria.

Parman sikojen on oltava erikoisjalostettuja Large White-, Landrance- ja Duroc-rotuja, ja niiden on synnyttävä ja kasvettava hyväksytyillä kasvatustiloilla Keski- ja Pohjois-Italiassa. Sikojen ruokavalioon kuuluu tarkoin määritelty sekoitus viljakasveja sekä ParmigianoReggianon juustontuottajilta saatavaa heraa. Teurastettavien sikojen on oltava vähintään yhdeksän kuukauden ikäisiä ja niiden on painettava vähintään 140 kg.

Myös jälkiruokaan oli käytetty parmankinkkua. Meille tarjoiltiin kahvi- ja prosciuttojäätelöä, chilikaramellikastiketta ja popcornia. Se oli täydellinen päätös tälle teema-aterialle.

Lyhyesti kerrottuna parmankinkku ensin suolataan kahteen kertaan, riiputetaan kosteuskontrolloiduissa tiloissa 2-3 kuukauden ajan, minkä jälkeen ne pestään ja harjataan. Sitten kinkut siirretään kypsymään tiloihin, joissa on juuri niille sopiva mikroilmasto. Välillä kinkut sivellään laardilla, viedään takaisin kypsytyskellariin ja säilytetään siellä vähintään 14 kuukauden ajan. Joitain kinkkuja kypsytetään jopa 36 kuukautta. Prosessin päätteeksi kinkku on menettänyt yli neljänneksen lähtöpainostaan. Mikäli kypsytyksen jälkeen kinkut läpäisevät laatutarkastuksen, niihin poltetaan laatumerkki, viisisakarainen Parman kruunu, jonka leiman tiedoista kinkun jokainen vaihe on jäljitettävissä.

perjantai 14. kesäkuuta 2019

No ny o Turus uussi perunoit!


Turussa vietetään Neitsytperunafestivaalia nyt jo yhdeksättä kertaa. Suomen kesän uniikeinta herkkua, varhaisperunaa, juhliva Neitsytperunafestivaali järjestetään panimoravintola Koulun pihalla 14.-15. kesäkuuta.

Aiempina vuosina tapahtuman on aloittanut Kokataan torilla -kilpailu, jossa Turun ravintolat ovat kilvoitelleet parhaasta neitsytperuna-annoksesta. Festivaalin lähestyessä on käynyt selväksi, että tätä kilpailua ei nyt voida järjestää Turun Kauppatorin massiivisen rakennustyömaan takia.

Tapahtuman järjestävä Kaffeli ry kuitenkin halusi, että neitsytperunalle tänäkin vuonna innovoidaan uusia reseptejä. Sen tilalla on hieman pienimuotoisempi kilpailu, joka toteutetaan itse tapahtumapaikalla, Koulun pihalla. Tämänvuotisella kilpailulla haetaan parasta perunasalaattia, jonka tähtenä on tietenkin kotimainen varhaisperuna. Kilpailijoiksi kisaan on kutsuttu ruokabloggaajia.


Edit 14.6.klo 22.02: Kisakutsu tuli bloggaajille niin myöhään, ettei aikataulut sopineet, joten tapahtuma keskittyy tänä vuonna vain hyviin perunaruokiin. Mukana ovat seuraavat ravintolat:


Panimoravintola Koulu
          Hus Lindman
                       J J Nier Food Experience
                                       Turun Keittiömestarit ry
                                                      Xoco's
                                                                  Pärre's BBQ
                                                                               Ravintola 3. Linja
                                                                                                Voiveljet/E.Ekblom




* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *


Tässä myös meidän parhaita perunareseptejämme uusille - ja vähän vanhemmillekin perunoille.
Reseptiin pääsee klikkaamalla kuvatekstiä.





























































tiistai 25. syyskuuta 2018

Oktoberfest on hyvä syy tutustua erilaisiin oluisiin

#lidloktoberfest
Syys-lokakuun vaihde on olutjuhla Oktoberfestin aikaa. Oktoberfest järjestettiin ensimmäisen kerran Saksassa vuonna 1810 kruununprinssi Ludwig Baijerilaisen ja Therese von Sachsen-Hildburghausenin häiden kunniaksi. Siitä muodostuikin perinne, pariviikkoinen olutfestivaali, jota vietetään tänä vuonna jo 185. kerran. Oktoberfest on yksi Münchenin kuuluisimmista tapahtumista ja kuten kaikki hyvät asiat, juhlan vietto on levinnyt muuallekin maailmaan. Oktoberfestiin kokoonnutaan yhteen isolla porukalla, syödään hyvin ja juodaan olutta palanpainikkeeksi. Siis täydellinen vastakohta suomalaiselle kalsarikännille. Täällä pimeässä pohjolassa olemme omaksuneet vasta oluenjuonnin, mutta eiköhän näistä kahdesta muustakin, yhteisöllisyydestä ja syömisestä, vielä jonain päivänä tule meille luontaista toimintaa.

Saimme LIDLiltä kutsun saapua Oktoberfestin hengessä maistelemaan erityyppisiä oluita ja oppimaan, miten niitä voi yhdistää erilaisten ruokien kanssa. Innostavan luennon aiheesta meille piti – kukapa muukaan kuin – eräs Suomen johtava olutasiantuntija, Anikó Lehtinen.

Oluttasting noudatteli periaatteessa samaa kaavaa kuin viinitastingit. Suurin ero oli se, että olut niellään eikä syljetä pois, kuten viinitastingissa on tapana tehdä.  





Pöydässä oli erilaisia juustoja, makkaroita, suklaata, sipsejä ja muita erilaisia perusmakuja edustavia syötäviä. Niitä testattiin neljän eri oluen kanssa maistellen, miten oluen maku muuttuu maistettaessa sellaisenaan ja eri ruoka-aineiden yhteydessä.



Anikón ehdotus kotona pidettävistä oluttastingeista on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen ajatus. Jos neljä henkilöä kukin ostaa kolme keskenään erityyppistä olutta, koko porukka saa maisteltavaksi yhteensä 12 pullollista erilaisia oluita. Kun näiden kanssa laitetaan tarjolle jotain kaikista perusmauista, suolaista, hapanta, makeaa, kitkerää, umamista, (ja rasvaista,) jokainen voi itse testata mikä olut toimii parhaiten minkäkin kanssa. Erilaisia makkaroita, juustoja, suklaita, suolapähkinöitä, perunalastuja, kinkkuja, savukalaa, simpukoita, yrteillä maustettuja lihoja, pretzeleitä, leivonnaisia, … Jokin ruoka-aine korostaa oluen makua, jokin onnistuu tekemään mausta ihan pliisua. Ei riitä, että joku muu kertoo mitä tapahtuu. Makuasiat pitää itse kokeilla.

Minä, joka en ymmärrä oluista yhtään mitään, sain tapahtumasta lisää uskallusta ruoan ja oluen yhdistämiseen. Jääkaappiin tulee vastedes jotain muutakin kuin tsekkiläistä pilsiä. Ai niin, ja sekin vielä että jääkaappilämpötila ei aina ole oluelle optimaalinen tarjoilulämpötila, vaikka suomalaiset ovatkin tottuneet sellaiseen.

Voisin siis kokeilla vaikkapa

vehnäolutta, suodattamattoman samean vaaleaa ja hedelmäistä pintahiivaolutta
tulisen aasialaisen ruoan kanssa
pale alea, vaaleahkoa ja miedon makeaa pintahiivaolutta  
läskisoosille
vaaleaa lageria, raikasta ja aromaattisesti humaloitua pohjahiivaolutta
rasvaiselle makkaralle ja noutopöytään
tummaa lageria, miedosti paahteista pohjahiivaolutta
syksyn hirvipadan kanssa
amber olutta, meripihkaankeltaista ja makean maltaista olutta
kasvisgratiinille
IPAa, voimakkaan katkeraa mutta hedelmäistä pintahiivaolutta
                     hampurilaiselle
APAa, hedelmäisen ja sitruksisen humalaista pintahiivaolutta
                     paistetulle lohelle
portteria, tumman paahteista, katkeraa ja voimakkaan makuista pintahiivaolutta
                     suklaamousselle ja maltaisille jälkiruoille
tai jotain muita mielenkiintoisia yhdistelmiä. Ja ei muuta kuin ostoksille.



p.s. Tee itse omat pretzelisi. Maanmainio pretzelreseptimme löytyy täältä.




keskiviikko 21. helmikuuta 2018

Suomessa on nyt 27 Michelin -ravintolaa



Kaikki puhuvat Michelin tähtiravintoloista, mutta kuka tietää että tosiasiassa Suomessa on kaikkiaan 27 Michelinin korkealle arvostamaa ravintolaa, joista vain muutamalla on tähti tai Bib Gourmand –status. Maanantaina julkaistiin Michelinin vuoden 2018 Pohjoismaiden ravintolaopas, joka ei tuonut suuria muutoksia Suomen ravintolamaailmaan. Muutama uusi ravintola oli huomioitu ja pari ravintolaa oli viime vuoden aikana lopettanut toimintansa. Kerran saatu Michelinin tunnustus ei kuitenkaan  ole itsestäänselvyys, vaan se pitää joka vuosi ansaita uudelleen, minkä huomasivat kaksi aiemmin lautastunnuksella palkittua, mutta tänä vuonna listalta poistettua ravintolaa.

Michelinin lautastunnus, ” L’Assiette Michelin”, kertoo että ravintola tarjoaa poikkeuksellisen hyvää ruokaa. Ravintola saattaa ehkä olla korkeamman maininnan arvoinen, mutta ei ihan vielä yllä siihen. Ylempiin luokituksiin vaikuttavat ruoan lisäksi niin ravintolan hintataso, sisustus, kuin niinkin pienet asiat kuten vaikkapa käsienpesualtaan paperipyyhkeiden korvaaminen kangaspyyhkeillä, (kuun nousu vesimieheen ja etanan sarvien asento?)...

Koska suuri media muistaa hehkuttaa vain tähti- ja bibgourmandravintoloita, epätrendikäs ruokablogi esittelee nämä muut seitsemäntoista median unohtamaa, mutta Michelinin arvostamaa, suomalaista huippuravintolaa. Älkää unohtako näitä! Jos kerran kolmessa viikossa käy ulkona syömässä, ehtii testata nämä kaikki ennen kuin seuraava Michelin -opas julkistetaan.


L'Assiette Michelin


Michelinin lautasmaininnan saivat tänä vuonna


Atelje Finne



Ateljé Finne on keskikokoinen A la Carte -ravintola, jossa ruoan maut ja ensiluokkaiset, kauden parhaat raaka-aineet ovat etusijalla. Ravintolan nimi juontaa juurensa siitä, että samassa tilassa sijaitsi aiemmin kuvanveistäjä Gunnar Finnen ateljee.
Ravintola on auki maanantaista lauantaihin klo 17-24.




Brondassa inspiroidutaan eurooppalaisista keittiö­supervalloista Espanjasta, Italiasta sekä Ranskasta, nykyaikaisia tulkintoja moderneista ruokaklassikoista.
Ravintola on auki maanantaista lauantaihin klo 17-22.


Grotesk



Ravintolassa panostetaan vain parhaisiin raaka-aineisiin. Lihat raakakypsytetään omassa raakakypsytyskaapissa, minkä jälkeen ne grillataan puuhiiligrillillä täydellisen mehukkaiksi. Kaikki ruoka leivästä jäätelöön valmistetaan paikan päällä.
Ravintola on auki tiistaista lauantaihin klo 17-24.




Juuri Keittiö & Baari on tuoreella tapaa suomalainen ravintola, jonka juuret ovat ruokaperinteessä ja innovatiivisuudessa sekä ruoan valmistamisessa käsityönä.
Ravintola on auki maanantaista perjantaihin klo 11.30-23, lauantaisin 12-23 ja sunnuntaisin 16-23. Keittiö on kiinni arkisin klo 14.30-17.


Kaskis



Kaskis on turkulainen ravintola, jossa ruoka on laadukasta käsityötä ja annokset reiluja.
Palvelu on ammattitaitoista ja samalla rentoa. Viinit ovat tarkoin valikoituja ja mielenkiintoisia, mutta järkevänhintaisia.
Ravintola on auki tiistaista torstaihin klo 16-23 ja perjantaista lauantaihin 16-24.




Muru yhdistelee monista eri alueiden keittiöistä. Vaikutuksensa ruokaan on antanut perinteisen ranskalaisen keittiön lisäksi mm. Välimerellinen ja Skandinaavinen ruokakulttuuri. Vaihtuvien ruokalajien lisäksi ravintolan listalla on pysyvästi Murun omia klassikoita.
Ravintola on auki tiistaista lauantaihin klo 17-23.




Natura yhdistää pohjoismaisen keittiön ja tapasbaarin parhaat palat. Valittavissa on kolme menukokonaisuutta ja annoksia voi tilata myös yksittäin päivittäin vaihtuvalta ruokalistalta. Keittiön kulmakiviä ovat selkeät ja puhtaat maut, joita luodaan modernilla otteella.
Ravintola on auki keskiviikosta sunnuntaihin klo 17-24.


Nokka



Kunnianhimoista ruoanlaittoa tarkoin valituista, korkealaatuisista raaka-aineista. Ruokaa, jolla on tarina. Ravintolassa on myös pieni opetuskeittiö Kokka, joka järjestää ruoanlaittokursseja pienryhmille.
Ravintola on auki maanantaista tiistaihin klo 11.30-22, keskiviikosta  perjantaihin klo 11.30-23 sekä lauantaisin klo 18-24.




Ravintola Olon astetta rennompi pikkuveli lasikaton alla lämmitetyllä sisäpihalla. Puutarhamainen tunnelma vie suoraan Etelä-Eurooppaan. Ruokalista koostuu tutuista Pohjoismaisista raaka-aineista maustettuna hitusella Aasiaa.
Ravintola on auki tiistaista lauantaihin klo 17.30-24.


Passio



Hotelli Tornin korttelissa sijaitseva ravintola Passio on intohimoa ja nautintoa ruoassa, oluessa ja viineissä – sekä ruoan ja juoman toisiaan tukevissa liitoissa. Ravintola tarjoaa kotimaisten pientuottajien antimia höystettynä maailman mausteilla, ilman turhaa kikkailua. Juomissa Passio panostaa määrän sijaan käsityöläisyyteen ja laatuun.
Ravintola on auki joka päivä, maanantaista torstaihin 17-24  ja perjantaista sunnuntaihin 16-24. Lounas ke-to-pe klo 11.30-14.30.




Maalaisranskalainen keittiö ja tunnelma sekä lämmin palvelu tekevät Pastiksesta unohtumattoman kokemuksen. Sommelierin valikoimat viinit täydentävät makumatkan ranskaan ja tarjoavat mielenkiintoisen valikoiman vaativampaankin makuun. Edullisin tapa matkustaa Pariisiin.
Ravintola on auki maanantaista perjantaihin klo 15.30-23.30 ja lauantaisin klo 16.30-23.30


Ragu



Inspiroiva yhdistelmä skandinaavisen keittiön puhtautta ja Italian ruokaperinteitä. Jotain uutta, jotain vanhaa, joka tapauksessa mielenkiintoista. Menussa korostuu paikalliset erikoisuudet ja vuodenaikojen vaihtelu.
Ravintola on auki maanantaista lauantaihin klo 17-24.




Vuonna 1937 avattu Ravintola Savoy on palvellut asiakkaitaan Helsingin kattojen yllä jo yli 70 vuoden ajan. Pitkälle kotimaiset raaka-aineet, Alvar ja Aino Aallon selkeälinjainen sisutus sekä ainutlaatuinen tunnelma ovat Savoyn valtteja.
Ravintola on auki maanantaista lauantaihin klo 18-24.


Salutorget



Vilkas ja mutkaton kohtauspaikka merellisen Kauppatorin kulmalla, Helsingin historiallisessa keskustassa. Ravintolan sykkivä sydän on vanhaan kauppiastaloon rakennettu, upea jugendtyylinen pankkisali. Lounaan ja illallisen lisäksi tarjolla on mm perinteinen englantilainen Afternoon Tea.
Ravintola on auki maanantaista torstaihin klo 11-23, perjantaisin klo 11-24 ja lauantaisin klo 12-24.




Minikokoinen, rosoisen viimeistelty ravintola lähes ydinkeskustassa. Pohjoismainen keittiö. Vain maistelumenu, neljä tai kuusi ruokalajia.
Ravintola on auki tiistaista torstaihin klo 18-24 ja perjantaista lauantaihin klo 17.30-24.


Toca



Tocassa tarjoillaan italialais-suomalaisia 3- ja 5 ruokalajin menuita, joissa makujen selkeys ja tuoreus sekä edulliset viini- ja olutpaketit takaavat nautinnon niin bisnesstapaamisiin kuin kaveriporukan illanviettoon.
Ravintola on auki tiistaista torstaihin klo 11-13 ja 17.30-23 sekä perjantaista lauantaihin klo 17-23.




Matalan kynnyksen kodikas ja mutkaton ruoka- ja viiniravintola, joka tarjoaa asiakkailleen maailman keittiöiden klassikkoannoksia pienellä omalla twistillä. Vinkkelissä voi nauttia juhlavan päivällisen tai vain pistäytyä pikaisesti lounaalle tai iltapalalle.
Ravintola on auki tiistaista perjantaihin klo 11.30-15 ja 17-24 sekä lauantaisin klo 17-24

-  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -

Yhden Michelin-tähden ansaitsivat ravintolat Ask, Demo, Grön, Olo sekä Ora, 
ja Bib Gourmandin Boulevard Social, Emo, Farang, Gaijin sekä Jord, 
kaikki helsinkiläisravintoloita.
Kuten koko 27 ravintolan listasta huomaa, Michelin on kovin Helsinki-keskeinen lukuun ottamatta yhtä poikkeusta, turkulaista Kaskista. Ehkä jonain päivänä Michelinin tarkastajat hankkivat kartan, jossa näkyy koko Suomi?