torstai 22. heinäkuuta 2021

Olganpäivä 23.7. ja Alfajor -pikkuleivät


Oilille ja Olgalle leivotaan naistenviikolla alfajor –pikkuleipiä.

Alfajor-pikkuleivät tunnetaan kaikkialla latinalaisessa Amerikassa. Uruguayssa rakastetaan dulce de lecheä ja perulaiset yrittävät omia alfajorit omakseen, mutta erityisesti Argentiinassa alfajoreja syödään ylivoimaisesti eniten ja ne ovat nykyään maan suosituimpia makeita snackeja, päivittäistä herkkua jokaiselle. Kaksi murotaikinakeksiä, joiden välissä on dulce de lecheä, mikä siinä voi olla niin ihmeellistä. Sitä makua ei voi kuvailla, vaan se täytyy itse maistaa. Täytyy maistaa yksi ja toinen ja kolmas, ja tuntea miten ohut vaniljainen ja rommilla maustettu pikkuleipä haukattaessa hajoaa murusiksi kielelle ja kuinka dulce de lechen pehmeän makea tahmeus leviää kitalakeen sulautuen yhdeksi kookoshiutaleiden kanssa…


Alfajores

200 g pehmeää voita

60 g tomusokeria
1 kananmuna
1 tl vaniljauutetta tai jauhettua vaniljaa
0,5 rkl vaaleaa rommia
180 g maissitärkkelystä (Maizena)
150 g vehnäjauhoa
1 tl leivinjauhetta
0,25 tl suolaa

1 tölkki dulce de lecheä

kookoshiutaleita tai tomusokeria

Vatkaa pehmeä voi sekä tomusokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää kananmuna ja vatkaa voimakkaasti, ettei seos juoksetu. Lisää vanilja sekä rommi ja sekoita hyvin. Sekoita keskenään Maizena, vehnäjauho, leivinjauhe sekä suola ja siivilöi jauhoseosta taikinaan kolmessa tai neljässä erässä hyvin sekoittaen. Kun koko taikina on valmista, taputtele se tiiviiksi palloksi, kääri tuorekelmuun ja laita jääkaappiin jäähtymään tunniksi tai pariksi ennen leipomista. Taikinan voi hyvin valmistaa jääkaappiin odottelemaan vaikka edellisenä päivänä. Itse asiassa murotaikina kannattaa jakaa pariin, kolmeen, jopa neljään osaan jääkaappiin. Silloin yksi on vuorollaan kaulittavana ja käsiteltävänä, mutta muut taikinapalat pysyvät kylminä.

Jäähdytä leivinpelti jääkaapissa ennen kuin alat leipoa. Kauli taikina mahdollisimman ohueksi (vain 2-3 mm) ja ota siitä muotilla pyöreitä paloja. Nosta palat varovasti leivinpaperin päälle uunipellille parin sentin päähän toisistaan. Kun pellille ei mahdu enää enempää, jäähdytä keksejä vielä 10 minuuttia pellillään jääkaapissa ennen kuin laitat ne uuniin. Silloin ne pysyvät paremmin muodossaan paistettaessa.

Kypsennä keksejä 170 asteessa 8-10 minuuttia. Niiden tulee pysyä vaaleina. Jos reuna alkaa ruskistua, ota keksit heti pois uunista. Jäähdytä ritilän päällä.

Levitä kahden keksin väliin dulce de lecheä (sokeroitu ja kokoonkeitetty kondensoitu maito) ja ripottele päälle tomusokeria tai pyöritä pikkuleipien reuna kookoshiutaleissa.

Eikä niiden tarvitse olla pyöreitä, jos jokin muu muoto tuntuu paremmalta... Taikinasta tulee noin 30-40 pikkuleipää. Minulle tuli vähän vähemmän kun en malttanut olla syömättä taikinaa (vanha ihminen, ettäs kehtaakin!). On muuten hyvää ihan paistamattomanakin…

(resepti on julkaistu tässä blogissa aiemmin heinäkuussa 2014)

keskiviikko 21. heinäkuuta 2021

Leenanpäivä 22.7. ja erityisen hyvä MUSTikkapiirakka pullataikinaan


Tarjoilemme Leenanpäivän (Leena, Matleena, Leeni ja Lenita) kahvipöydässä erityisen hyvää mustikkapiirakkaa, johon käytin täytteeksi viimeiset viimekesäiset pakastemustikat. Mustikkapiirakka on kesän MUST. Sille on jopa oma merkkipäivänsä, 6. elokuuta. Olemme siis vähän etuajassa, kun teemme tätä erityisen hyvää mustikkapiirakkaa jo nyt. Mikä tästä sitten tekee niin erityisen hyvän? Eikö mustikkapiirakka jo muutenkin ole todellista herkkua?

Tämän mustikkapiirakan salaisuus on, että se maustetaan korianterinsiemenjauheella - eikä sitä pidä säikähtää, sillä korianterinsiemenet maistuvat ihan erilaiselta kuin korianterinlehdet. Ei ollenkaan ”saippualta”, kuten jotkut kuvailevat lehtien makua. Korianterinsiementen sisältämät aromiaineet korostavat mustikan makua ja tekevät piirakasta entistäkin paremman. Ihan vinkkinä, kannattaa kokeilla lisätä ripaus korianterinsiemenjauhetta mausteeksi myös mustikkahillon joukkoon.

Kun mustikkapiirakkaan käytetään pakastemustikoita, niistä tulee mehukkaampi piirakka kuin tuoreista mustikoista. Siistä syystä pakastemustikat tarvitsevat perunajauholisäyksen sitomaan tuon runsaan kosteuden.


 

Erityisen hyvä mustikkapiirakka

2 dl  maitoa

9 g  kuivahiivaa (eli vähän alle yksi pussillinen)
1 dl  sokeria
0,5 rkl  ihan hienoksi jauhettua kardemummaa
1 muna (koko L)
450 g  vehnäjauhoa
80 g  pehmeää voita
0,5 tl  suolaa

10 dl  jäisiä mustikoita

1 dl  sokeria
2 rkl  perunajauhoa
1  tl  ihan hienoksi jauhettuja korianterinsiemeniä
1  kananmuna voiteluun

 

Sekoita hiiva haaleaan maitoon. Lisää joukkoon sokeri, kardemumma ja kananmunat. Lisää myös lähes kaikki jauhot. Vaivaa taikinaa voimakkaasti noin 5 minuuttia. Lisää pehmeä voi sekä suola ja jatka vaivaamista, jotta suola ja voi sekoittuvat taikinaan tasaisesti. Alusta mukaan loput jauhoista. Vaivaa kunnes taikina irtoaa käsistä ja kulhosta. Anna taikinan levätä viileässä paikassa tuorekelmulla peitettynä noin tunnin ajan. Heinäkuun helteillä hyvä viileä paikka on ollut jääkaappi.

Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen. Kauli taikinasta leivinpaperin päälle ohut piirakkapohja ja anna sen kohota puolisen tuntia ennen mustikoiden lisäämistä. Sekoita keskenään sokeri, perunajauho sekä korianterinsiemenjauhe. Kumoa jäiset mustikat isoon kulhoon ja sekoittele niitä sen verran että ne varmasti ovat kaikki irtonaisia. Kaada sokeriseos mustikoille ja sekoita kunnes mustikat ovat kauttaaltaan sokeriseoksen peitossa.

Taputtele kaulittu ja hiukan kohonnut taikina matalaksi ja kippaa mustikkakulhon edelleen jäinen sisältö tasaisesti taikinan pinnalle. Voitele piirakan reunat vatkatulla kananmunalla ja paista piirakka uunin alaosassa 20-25 minuuttia kunnes taikina on kauniisti ruskistunut.

Varsinkin pakastemustikoita käytettäessä marjatäyte on uunista otettaessa vielä kovin löysä. Piirakka kannattaakin ensin jäähdyttää huolella ennen kuin alkaa leikata siitä paloja.

Reseptin mukaisesta taikinamäärästä tulee kokonaisen uunipellin kokoinen mustikkapiirakka. Minä kaulitsin taikinan hiukan uunipeltiä suuremmaksi pyöreäksi kiekoksi. Laitoin kaulitun taikinan keskelle 30 cm pahvilevyn ja sitä mittana käyttäen leikkasin reunat kapeiksi taikinasuikaleiksi, minkä jälkeen vasta nykäisin taikinan leivinpapereineen uunipellille. Levitin mustikat niin lähelle taikinan reunaa kuin vain voi ja taittelin suikaleet ristikkäin keskiosan suuntaan, jolloin piirakka mahtui taas hyvin pellille. Vasta kypsän piirakan jäähdyttyä siirsin sen isoon, pyöreään pizzavuokaan. Piirakkapalasta huomaa, miten mustikkaa on reilusti myös koristereunan alla.

Ja muistakaa, että korianterinsiemenjauhe ja mustikat ovat täydellinen pari.