Streat Helsinki Eats, tänään ehtii vielä!

Kaksipäiväiseksi muutettu katuruokatapahtuma Streat Helsinki Eats keräsi lauantaina jälleen paljon yleisöä keskustan torikortteleille huolimatta yllättävän jäätävästä viimasta, joka punasi posket ja kohmetti sormet. Mukana tapahtumassa on kaikkiaan 64 ruokakojua ja valikoimista löytyy takuuvarmasti jokaiselle jotain, kotimaasta Kaukoitään, silakasta seitaniin, hampurilaisesta pulled-whateveriin ja kaikkea siltä väliltä.

Vielä ehtii!
Streat Helsinki Eats Helsingin torikortteleissa myös

tänään sunnuntaina klo 11-19.

Tukholmalainen Kantarellkungen tarjoilee hampurilaiset kantarelleilla höystettynä. Pihvi, pekoni ja kantarellit ovatkin takuuvarma yhdistelmä. Lisäksi Västerbottenjuustoa.

Berliinistä tuli Fisch Art, jonka erikoisuus on surf & turf hamppari, pihviä ja jättikatkarapuja tai pekonia ja kampasimpukoita…

Heimo Burgerin ”le Kuikka” sisältää pitkään haudutettua kanaa, vuohenjuustomoussea, persikkachutneyta, punakaalicoleslawn ja babypinaattia.

Liesikiesin sliderit ovat tuttua, taattua tavaraa. Kympillä kaksi, karitsaa ja/tai hauki-jokirapua. Ohittamaton paikka!

Yksi päivän erikoisimmista annoksista oli Skibibi Brosin Riista skradi, joka sisältää 24 h haudutettua lihaa, metsäsienillä maustettua juustoa ja rapeaa sipulia & ohraa.

Ruoto street kitchen löytyy Sofiankadun puolelta.

Sasso ja Fishmarket ovat myös jalkautuneet ulos. Possua tai ostereita tai vaikka kumpaakin, per favore, s'il vous plaît.

Ylijyrkkiön tila toi tapahtumaan maukkaat karitsa-annoksensa.

Social Food Streetin herkulliset hauki-hummerihodarit pääsivät viime vuonna loppumaan kesken. Toivottavasti niitä nyt riittää kaikille halukkaille.

Amerikkalaiseen koulubussiin saa sisustetuksi jo aika ison liikkuvan grillikeittiön.

Berliiniläinen Comptoir du Cidre tarjoilee tooooodella pitkään haudutettua lihaa. Melko herkullisen näköistä…

Indian Street Foodin listalla on chicken tikkaa, samosaa, mango lassia ym.

Fisu & Ranet uppopaistaa perinteistä brittiläistä katu- ja pubiruokaa.

Hiukan puolenpäivän jälkeen väkeä oli kertynyt paikalle jo ihan mukavasti. Viimevuotisista ruuhkista oli otettu opiksi ja siroteltu ruokakojut sopivasti väljemmin. Senaatintorin puolelle oli saatu järjestettyä myös pöytiä ja penkkejä.

Tästä kojusta en vieläkään tiedä, mikä se oli. Missään ei ollut näkyvillä paikan numeroa, sitä ei ollut Eatsin kartalla, eikä tämä mustalaisleirin näköinen viritys muutenkaan vaikuttanut kovin ammattilaiselta tai edes sellaiseksi aikovalta. Olikohan joku erehtynyt luulemaan Streat Helsinkiä ravintolapäiväksi, tai muuten vaan halusi säästää myyntipaikan hinnan ja tulla kuokkimaan, vai mistä oli kysymys?

Joka tapauksessa pari tuntia myöhemmin tämä merkillinen pöytä- ja laatikkohässäkkä oli lähes kerätty kasaan. Mielenkiintoista…

Streat Helsinki, se on täällä taas!

Streat Helsinki katuruokatapahtuma levittäytyy kaupunkiin tänä vuonna 16.-22.3.

Alkuviikolla Teurastamolla on useita työpajoja aiheesta. Osanotto on rajoitettu ja työpajoihin tulee ilmoittautua etukäteen. Ohjelma ja aikataulut löytyvät täältä:

WORKSHOPS

Night bites –iltaan 19.3. osallistuu viisi grillikioskia. Kioskeille on lähdetty kehittämään uusia annoksia…  Hesarin Nyt-liite uutisoi asiasta pari päivää sitten ja haluaisin uskoa, että tähän projektiin on lähdetty vähän ”kieli poskessa”, ainakin päätellen juttuun liittyvästä videosta, joka on vähän kuin jostain sketsiohjelmasta. Kommentoijat eivät myöskään tunnu oikein lämpenevän vanhojen perinteisten snagarien annosten tuunaamiselle trendikkäämpään suuntaan.

HS juttu TÄÄLLÄ

Lauantaina on Parties –ilta Shanghai Cowboyssa.

PARTIES

Ja se varsinainen Torikortteleiden katuruokatapahtuma laajeni viimevuotisesta kaksipäiväiseksi. Ilmeisesti (ja toivottavasti) myös läpitunkemattomista ruuhkista on osattu ottaa opiksi, koska alueen kerrotaan ulottuvan nyt myös Senaatintorille. Annosten hinta on 4-10 euroa ja jokaiselle luulisi löytyvän jotain, sillä tänä vuonna mukana on kaikkiaan 64 katukeittiötä.
Street foodia Torikortteleissa 21.-22.3. klo 11-19 (tai niin kauan kuin annoksia riittää). Alueen kartta kojujen sijoitteluineen julkaistaneen lähipäivinä.

EATS

Ai niin, torstaina 19.3. illansuussa pitää poiketa Vanhassa Kauppahallissa maiskiaisilla.

Maiskiaiset - Smaskens  Katso lisää täältä.

p.s. Streat Helsingin FB-sivulla kysellään "Onko tapahtuma tarkoitettu vain ulkomaalaisille, vai miksi pitää olla englanninkielinen nimi. On se kumma, ettei suomenkieli kelpaa helsinkiläisissä tapahtumissa. Tuleeko safkasta jotenkin hienompaa kun se tarjoillaan englanniksi." Olen vähän samalla kannalla. On aika mielikuvituksetonta nimetä tapahtuma englannin kielellä, joskin ihan näppärällä sanaleikillä, joka ehkä yrittää nostaa tämän "ihan uudelle levelille", kuten sanonta nykyään kuulunee. Kannattaisiko kuitenkin mieluummin konsultoida jotain hyvää mainostoimistoa? Varmasti tästä maasta löytyy edes yksi fiksu ad (ja varmaan montakin), joka osaisi keksiä tapahtumalle vähintään yhtä näppärän suomenkielisen nimen (kuten Vanha Kauppahalli omalle ruokatapahtumalleen). Asiakkaat, vaikka ymmärtävätkin englantia, ovat kuitenkin voittopuolisesti ihan supisuomalaisia. Ainakaan minä en tuntisi itseäni yhtään huonommaksi tai vähemmän kansainväliseksi osallistuessani suomenkielellä nimettyyn katuruokatapahtumaan tai siihen liittyviin työpajoihin...

Streat Helsinki, ruusut ja risut

Streat Helsinki tuli, oli ja meni. Mitä jäi käteen tästä katuruokatapahtumasta, mikä onnistui loistavasti ja missä oli parantamisen varaa.

Ainakin tapahtuman etukäteismarkkinointi onnistui suorastaan yli odotusten. Luin jostain, että järjestäjät odottivat paikalle noin kymmentätuhatta henkeä nauttimaan katuruoasta. Tosiasiassa meitä taisi olla torin tienoilla ainakin kolminkertainen määrä väkeä, ellei enemmänkin. Laskikohan kukaan, mikä oli todellinen yleisömäärä? Aurinkoisella säälläkin oli oma vaikutuksensa tapahtuman suosioon. Katukeittiöiden ruokatarjonta vaihteli laidasta laitaan pulled pork burgereista hamppupurilaisiin ja ruotsalaisesta sillirieskasta rikkaisiin ritareihin niin, että jokainen varmasti löysi sieltä jotain mieleistään syötävää.

Järjestäjät eivät kuitenkaan osanneet varautua sellaisiin ruuhkiin, mitä alueella nähtiin. Erityisesti Sofiankatu on aivan liian kapea tällaiseen tapahtumaan. Kun yhdellä laidalla oli useita ruokakojuja, niihin jokaiseen läpitunkemattomat jonot sekä lisäksi vielä muu jalankulkuliikenne Senaatintorilta Kauppatorille ja Kauppatorilta Senaatintorille, niin Sofiankatu oli sumppu, jossa ei päässyt liikkumaan kunnolla eteen- eikä taaksepäin. Kävi mielessä, että siinä yritettiin tehdä Guinnessin kirjaan uutta ennätystä ”miten monta ihmistä mahtuu seisomaan yhdelle neliömetrille”. Ruokajonossa seisoskellessani kuuntelin kanssajonottajien keskusteluja ja kommentteja, jotka kaikki eivät suinkaan olleet kovin positiivisia koskien erityisesti tapahtuman sijoittelua. Useimmin toistunut kysymys oli, mikä pakko näitä kaikkia ruokakojuja oli tuoda kaikkein ahtaimpiin paikkoihin, kun Espan puistossa ja Senaatintorilla olisi ollut paljon parempaa tilaa. Pelkkä kaunis ajatus ”torikortteleiden elävöittämisestä” ei riitä perusteeksi. Siinä tapahtuman järjestäjille parantamisen varaa ensi kerraksi.

Ehkä pitäisi olla paikalla jo aamukymmeneltä jos tapahtuma alkaa kello 11? Silloin olisi varmaan saanut hyviä kuvia vielä kohtalaisen neitseellisiltä myyntitiskeiltä. Puolenpäivän jälkeen ruuhka sekä alueella että kojujen edessä oli nimittäin jo niin läpitunkematon, että päivän kuvat ovat mitä ovat, eli eipä juuri kehuttavia. Tarkoituksenamme oli, että lauantain lounas olisi kuitattu streatin antimilla, slaideri sieltä, hodari täältä, muutama osteri ja jostain jotain etnoruokaa. Mutta eipä se käynytkään ihan niin helposti. Kun sitten lopulta olimme saaneet kierretyksi aluetta sen verran että olimme nähneet suurin piirtein mitä missäkin on tarjolla, oli aika etsiä jonkin ruokajonon pää. Se tuntui jokseenkin epätoivoiselta, sillä kaikki jonot olivat pidemmät kuin Stockan ruokaosaston kassajonot kiirastorstaina klo 16.

Kahvi- ja pullakioskeille ei näyttänyt olevan suurta tungosta mutta emme mekään tulleet paikalle syömään kuppikakkuja, joita on muutenkin ollut tarjolla viime vuosina suorastaan kyllästymiseen asti. Etsimme sellaisia makuelämyksiä, joita ei saa joka päivä ja joita ei tule kokatuksi omassa kotikeittiössä.

Ensimmäinen etappi oli Soho Superstar ja annos Black Roasted Chickeniä. Siitä ei voinut sanoa muuta kuin NAM!

Lähes vieressä, mutta paljon pidemmän jonon päässä oli Social Food Street, jonka pojat pitivät asiakkaat tyytyväisinä tarjoilemalla jonottajille kahvia.

Vain vitosen maksanut Social Food Streetin haukimakkarahodari vei kielen mennessään ja jos olisi heti silloin ymmärtänyt, niitä olisi voinut tuoda muutaman takeawayn kotiinkin. Kertakaikkisen herkullista haukimakkaraa!

Richard McCormick’s Burger Joint mainosti mm ankkaconfitburgereita ja lampaanpääburgereita. Ankkaconfit olisi houkutellut, mutta lampaanpäästä leikattu liha voitti erikoisuudellaan. Se ei kuitenkaan ollut mikään erityisen hyvä valinta, sillä vaikka briossisämpylä olikin erinomainen, niin lampaanliha oli kylmää ja harvinaisen mautonta. Lisäksi niin liha kuin muutkin täytteet oli sämpylän sisään laittamisen sijasta mätetty ympäri lautasta ja kun kojulla ei ollut antaa niin lusikkaa kuin haarukkaakaan, niin tämä oli melkoisen epämiellyttävä yrittää syödä ihan paljain sormin. Hinta-laatusuhde jäi niukasti plussan puolelle.

Listalla olisi ollut vielä osterit, Saltin kaalikääryleet, Skibibi Brosin silakat, Liesikiesin hauki-jokirapusliderit, Twisted Streetin curryt sekä Ylijyrkkiön lammasmakkara, mutta kun yhdelle kojulle kesti aina puoli tuntia jonottaa, katsoimme parhaaksi lähteä ruokakaupan kautta kotiin.

Tapahtuman ravintoloitsijat olivat varmasti todella tyytyväisiä päivän myyntiin. Ennen kello viittä monella kojulla oli jo ”sold out” lappu luukulla. Toivottavasti tapahtuma järjestetään ensi vuonna uudestaan Silloin sen voisi jakaa jopa  kahdelle tai kolmelle päivälle, jolloin jonojen luulisi olevan siedettävämmän mittaisia ja yleisö jaksaisi jonottaa vielä useammalle kioskille kuin eilen.