Merikrottia
on joskus kutsuttu köyhän miehen hummeriksi (poor man’s lobster). Merikrotin
liha on kiinteää ja muistuttaa hummerin lihaa niin rakenteeltaan kuin
maultaakin. Köyhällä miehellä ei tosin nykyisin ole varaa merikrottiinkaan,
sillä sen hinta on noussut takavuosista maailmalla kovastikin. Tällä rumalla
otuksella on valtava pää verrattuna pyrstöön. Pyrstöfileiden lisäksi myös
merikrotin päälihat käytetään hyväksi ja merikrotin posket ovat erityisen
herkulliset.
viikon kala 11 / 33 Merikrotti
viikon kala 11 / 33 Merikrotti
merikrotti, Lophius piscatorius
Turun
Kauppahallin Herkkunuotassa oli tarjolla tätä harvinaista herkkua, Islannin vesiltä kotoisin oleva
merikrotin pyrstö ja se sattui kuin sattuikin päätymään allekirjoittaneen
kalakassiin. Ajattelin, että voisin kokeilla krottiin sous vide –kypsennystä
sen lihan koostumuksen vuoksi. Keskustelin aiheesta kauppias Tainan kanssa, ja
hän ehdotti prosciuttoon käärimistä ja paistamista. Sehän sopisi aikeisiini
erinomaisesti. Ensin kypsennys vesihauteessa ja sitten väriä pintaan pannulla.
Siinähän se sitten olisikin. Samaan kassiin päätyi myös rasiallinen herkullisen
näköistä wakamesalaattia. Wakamehan on merilevää, jota tässä salaatissa on
kolmea eri laatua, ja siihen on lisätty mietoa chiliä, seesaminsiemeniä ja
seesamiöljyä. Arvelin sen sopivan mainiosti lisukkeeksi kalalleni. Ei muuta
kuin kotiin kokkaamaan.
Merikrotilla
on eräänlainen kaksinkertainen nahka, joten kala vaatii hiukan ylimääräistä käsittelyä.
Vaikka varsinainen nahka olisikin nyljetty pois, lihaa peittää ohut, mutta
sitkeä vaaleahko kalvo, jollaisena merikrotin pyrstö yleensä myydään. Tämä kalvo
on ensin leikattava varovasti irti terävällä veitsellä ennen kuin merikrotista voi
alkaa valmistaa ruokaa. Itse kalan kypsennyksestä tulee muistaa, että sitä ei
saa kypsentää liian pitkään jotta se ei sitkistyisi.
Ilmakuivattuun kinkkuun käärittyä
merikrottia sous vide
400
g fileetä merikrotin pyrstöstä
3
siivua parmankinkkua tai
vastaavaa
valkopippuria myllystä
öljyä paistoon
wakamesalaattia
keitettyä basmatiriisiä ja limettimajoneesia
Irrotin
fileen ruodosta ja leikkasin sen kolmeen kutakuinkin samankokoiseen palaan,
jotka maustoin kevyesti pippurilla ja käärin parmankinkkuun, jonka olin
levittänyt talouskelmulle. Käärin rullat kelmun avulla tiukaksi paketiksi ja
laitoin ne kelmuineen vakuumipussiin, josta ilmat imettiin pihalle. Vesihauteen
lämpötilaksi laitoin 45 ˚C ja kypsensin paloja siinä 15 minuuttia. Sitten
avasin kääreet ja otin pannulla väriä rullien pintaan. Lämmitin merileväsalaattia
hetken pannulla paistamatta sitä. Viipaloin rullat tarjoilua varten ja ne
asetettiin wakamesalaattipedille. Lisukkeeksi vielä basmatiriisiä sekä limettimajoneesia.
Täydellistä!
Limettimajoneesi
1
muna
1
tl valkoviinietikkaa
2
tl tuorepuristettua limettimehua
1
limetin raastettu vihreä kuori
1
rkl dijon sinappia
0,5
tl suolaa
muutama
rouhaisu mustapippuria myllystä
6
tippaa tabascoa
1
tl juoksevaa hunajaa
2
dl rypsiöljyä
Kaada
kaikki ainekset sauvasekoittimen korkeaan kulhoon ja surauta majoneesiksi
sauvasekoittimella.
Pyrstöfilee
on niin suuri, että siitä riitti vielä toiseenkin ateriaan. Fileen toinen
puolikas leikattiin paloiksi ja sopivien muiden ainesten kanssa siitä koottiin
kalavartaita. Vartaat kypsennettiin liedellä parilapannulla. Oikeassa hiili-
tai kaasugrillissä kypsennettynä näistä tosin olisi tullut vielä tätäkin
parempia.
Merikrottivartaat
(6
varrasta)
250-300
g merikrottifileetä > leikkaa 6 tai 12 osaan
6
kypsentämätöntä jättikatkaravunpyrstöä
6
kypsentämätöntä kampasimpukkaa
6
tuoretta herkkusientä
1
maalaisleipä tai ciabatta tai vastaava
hiukan
oliiviöljyä
6
ohutta viipaletta parmankinkkua (tai pancettaa)
6
kirsikkatomaattia
marinadi
1
rkl sherryviinietikkaa
1
rkl balsamiviinietikkaa
1
rkl limettimehua
2
rkl oliiviöljyä
1
valkosipulinkynsi ohuina viipaleina
1
tl suolaa
0,5
tl kuivattua rosmariinia
ripaus
cayennea
3
rkl hienonnettua tuoretta lehtipersiljaa
Sekoita
ensin marinadi. Laita muovipussiin merikrotin palaset, jättikatkaravunpyrstöt
sekä kampasimpukat ja kaada marinadi niiden päälle. Anna maustua jääkaapissa
tunnin tai parin ajan ennen käyttöä.
Leikkaa
leivästä 12 kampasimpukan kokoista palasta ja pirskottele paloille hiukan
oliiviöljyä. Leikkaa parmankinkkusiivut puoliksi ja kääri leipäpalat kinkkuun.
Pujota
ainekset varrastikkuihin ja kypsennä parilapannulla tai grillissä. Tarjoa
limettimajoneesin sekä sweet chili –kastikkeen kanssa.
10 kommenttia:
Merikrotti on aivan huikean hyvää sekä maultaan että rakenteeltaan. Siihen liittyy ainakin Ranskassa pieni nimihämmennys - ranskikset sanovat merikrottia lotteksi, joka tarkoittaa madetta. Onhan niissä oikeastaan aika paljon samaa.
Ois kiva joskus päästä maistamaan. Toistaiseksi olen tutustunut merikrottiin vain telkkarin ruudun läpi ruokaohjelmia kattoessa. Viime vuosinahan tämä kaunokainen on ollut kisojen vakiokamaa huokailujen ja kiljahdusten aiheuttajana.
Kiinnostavan fisun olette löytäneet! Olisi hauska kokeilla joskus!
Merikrottia on satunnaisesti myytävänä hyvillä kalakauppiailla. Kannattaa ehdottomasti tarttua kiinni, jos sellaisen sattuu näkemään. Merikrotin maksa muistuttaa mateen maksaa, mutta muuten liha on enemmänkin kuin hummerilla. Nam!
Merikrotti, jolla lienee jotain yhteistä mateeseen ( ranskaksi " la lotte"), oli minulle uusi tuttavuus. Ostin vain yhden fileen. Nopea paistopinta pannulla ( ihan voissa), sitten suolaa ja mustapippuria myllystä. Fileen päälle vähän parmesaanikastiketta. Uuniin +200 astetta 10-15 minuuttia. Hyvää!
@ Anonyymi
Merikrotti maistuu ihan parhaalta kun sen makua ei yritä peittää liioilla mausteilla. Reseptisi kuulostaa todella hyvältä.
Piti ihan googlettaa tuo merikrotin ja mateen mahdollinen sukulaisuus ja kävi ilmi, että ei niin sitten yhtään mitään sukua toisilleen. Tässähän itsekin viisastuu koko ajan. Merikrotti on yhtä läheistä sukua niin mateelle kuin hauelle kuin kuhalle kuin särjellekin. Ne kaikki ovat selkäjänteisiä, selkärankaisia, luukaloja, viuhkaeväisiä - ja sitten ne jakautuvat eri lahkoihin, Lophiformes, Gadiformes, Esociformes, Perciformes, Cypriniformes jne. Eli nimen osalta kyseessä näyttää olevan vain ranskalaisten oma väärinkäsitys.
Ranskaksi "loup de mer" eli merisusi. Tuota lottea en ole ikinä kuullut.
Eläinoppi, varsinkin iktyologia, on mielenkiintoista :)
Nopealla googlaamisella selviää, että loup de mer on Ranskassa kansankielinen nimitys
kissakaloille (Anarchicas lupus)
https://fr.wikipedia.org/wiki/Anarhichas_lupus
sekä
kettuhaille (Alopias vulpinus)
https://fr.wikipedia.org/wiki/Requin-renard_commun
ja myös
meribassia (Dicentrarchus labrax)
https://fr.wikipedia.org/wiki/Bar_commun
saatetaan joskus kutsua sillä nimellä.
Jos siirrytään kaloista nisäkkäisiin, niin ranskankielisessä Kanadassa hylkeistä puhutaan joskus nimellä loup de mer.
https://fr.wikipedia.org/wiki/Loup_de_mer
Jos Ranskassa halutaan puhua kokonaisesta merikrotti –nimisestä kalasta sen oikealla ranskankielisellä nimellä tulisi käyttää sanaa baudroie ja kalatiskillä myytävästä merikrotin pyrstöstä siellä käytetään hiukan sekaannusta aiheuttavaa, mateeseen viittaavaa nimeä lotte.
Erinomainen kala joka tapauksessa riippumatta siitä mitä nimeä siitä haluaa käyttää :)
Suureksi hämmästykseksi merikrotin pyrstöjä löytyi viime viikolla rovaniemeläisen kaupan kalatiskiltä. Aikaisemmin ei ole täällä nähty. Hyvää oli, kun googlesta löytyi valmistusohje.
Merikrotti on Suomessa aika harvinainen ilmestys, mutta sinä löysit hyvän kalakauppiaan. Aina kannattaa tarttua tilaisuuteen kun on tarjolla jotain harvinaista herkkua :)
Lähetä kommentti