Jääkaapin
nollalokerossa odotteli loput paloitellusta jäniksestä ja tänään oli vuorossa
koivet, siis koivet ilman paisteja. Arvelin ensin, josko kuivan lihaksikkaista
koivista mahtaa riittää ateriaksi kahdelle, mutta kyllä siitä riitti, ihan
tarpeeksi. Kun jäniksen
koipilihat olivat confitoituneet riittävän kauan, liha suorastaan tipahti pois
luiden päältä ja sitä oli paljon enemmän mitä alkujaan näytti. Herkullista!
Lihoista riitti maistiaiset myös karvaisille bioimureille, jotka uskollisesti ovat päivystäneet keittiössä tai sen välittömässä läheisyydessä koko jänisprojektin ajan. Myös jäniksen rangat keitettiin ja kun niistä sen jälkeen rapsutteli huolella irti kaiken sinne jääneen lihan, koirien ruoan päällä oli jäniksen makuista "strösseliä" aika monella aterialla.
Lihoista riitti maistiaiset myös karvaisille bioimureille, jotka uskollisesti ovat päivystäneet keittiössä tai sen välittömässä läheisyydessä koko jänisprojektin ajan. Myös jäniksen rangat keitettiin ja kun niistä sen jälkeen rapsutteli huolella irti kaiken sinne jääneen lihan, koirien ruoan päällä oli jäniksen makuista "strösseliä" aika monella aterialla.
Jäniksenkoipiconfit, kermainen riistakastike ja fettuccine
yhden jäniksen etu- ja takakoivet ilman
reisipaisteja
1
purkki hanhenrasvaa (300 g)
rypsiöljyä tarvittaessa
suolaa
mustapippuria myllystä
Jäniksestämme
oli reisipaistit käytetty eilen, joten laitoin loput takakoivista etukoipien
kanssa uunivuokaan. Takakoivet voi kypsentää näin reisipaisteineen
päivineenkin. Mausteeksi suolaa ja mustapippuria ja päälle purkki hanhenrasvaa.
Koska koivet jäivät hieman rasvapinnan yläpuolelle laitoin lisäksi vähän
rypsiöljyä, jotta koivet peittyivät kunnolla.
Sitten vaan vuoka uuniin, ensin
125 asteeseen tunniksi, sitten lämpö alas 100 asteeseen ja vielä kolme tuntia
herkun odottelua. Liha irtoaa luista lähes itsestään eikä niitä pahemmin
tarvitse haarukalla repiä (”nyhtöpupu”).
Kastike
1
kpl jäniksen ranka (josta
fileet on irrotettu) ja kaikki muu, kuten vatsaliepeet ja sen sellaiset. Tähän voi käyttää myös maksan ja munuaiset,
jos pupusta sellaiset löytyvät. Niistä tulee paljon makua kastikkeeseen.
1 salottisipuli silputtuna
1
pieni porkkana tai puolikas
isommasta
viipaloituna
viipaloituna
pari
oksaa tuoretta timjamia
1 rosmariinin oksa
5 katajanmarjaa murskattuna
2
rkl vehnäjauhoja
voita
rypsiöljyä
½
dl valkoviiniä
5
dl lihalientä
suolaa
mustapippuria myllystä
loraus kermaa
lisäksi
(tuore)pastaa, fettuccinea, tagliatellea tai pappardellea
parmesaanilastuja
parmesaanilastuja
lehtipersiljaa
mustaherukkahyytelöä
Ruskista
ranganpalat ja muut lihat pannulla voin ja rypsiöljyn sekoituksessa. Siirrä
sivuun ja ruskista samalla pannulla sipulisilppu ja porkkanat. Kaada valkoviini
pannulle ja irrottele kaikki pannuun jääneet maut sen kiehuessa. Laita 2 rkl
voita pannulle ja lisää vehnäjauhot. Sekoita ja anna ruskistua ja lisää sitten
lihaliemi. Laita timjami, rosmariini, laakerinlehti sekä katajanmarjat pannulle
ja nosta lihat takaisin pannuun. Anna kiehua hiljalleen 20 minuuttia, jotta
kaikki maku irtoaa niistä. Siivilöi kastikeliemi talteen. Tarkista maku ja
lisää tarvittaessa suolaa.
Kuumenna
kastike ennen tarjoilua ja lisää loraus kermaa. Sekoita joukkoon koipiconfitista
revityt lihat ja tarjoa pastan kera. Viereen
mustaherukkahyytelöä ja pastan pinnalle parmesanlastuja sekä lehtipersiljaa.
5 kommenttia:
ooooooooooooooooooooh!
Koirilla on aiheeseen sopiva pehmojänökin kuvassa! Minua aina kovasti surettaa heittää erilaisten lihojen siistimisessä tulleita roippeita roskiin. Joka kerta mietin, että kyllä se oma bioimuri pitäisi hankkia.
@ Andalusiana
Ensin oli ooooooo...oooh! ja sitä tietysti seurasi ylensyöminen ja öyfh...
@ luimupupu
Omat eväät, jos isäntäväeltä ei tipu nameja :) Oma bioimuri on ihan kätevä, mutta nekin joutuvat välillä dieetille ...
Superherkullisen näköistä! Meidän karvakuonot olisivat myös mielellään päivystämässä tuollaisten tuoksujen äärellä!
@ Merja
Kyllä karvakuonot ymmärtävät mikä on hyvää...
Lähetä kommentti