maanantai 11. huhtikuuta 2016

Majava 1/3 - "pulled beaver" haudutuspadassa



Meillä oli ilo saada lahjaksi tuttavan tuttavalta keittiössämme ennen näkemätöntä ja kokematonta herkkua, nimittäin majavaa. Se oli pyydetty Kainuun korvessa ja kulkeutui pakastettuna mutkien kautta tänne Helsinkiin. Majavan metsästys alkaa 20. elokuuta ja jatkuu huhtikuun loppuun asti. Suomen Riistakeskuksen sivuilla kerrotaan, että metsästyksellä rajoitetaan majavakannan kasvua tihentymäalueilla ja samalla ehkäistään vahinkoja. Majavan aiheuttamia vahinkoja ei korvata valtion varoista. Majava on arvokas riistaeläin, josta hyödynnetään kestävä turkis ja maukas liha, eikä se todellakaan ole niitä helpoimpia pyydettäviä.


Hitaasti jääkaapissa sulatetusta kääröstä paljastui hienosti paloiteltu majava. Majava ei ollut suuri, mikä tarkoittaa samalla sitä, että se oli nuori majava. Paketissa olivat lavat ja takareidet (kuvassa) sekä fileet. Suurkiitokset Veijolle Kuhmoon harvinaisesta herkusta! Koska koko paketti oli sulatettava kerralla, piti keksiä sopiva kypsennystapa lihoille. Päädyin käyttämään haudutuspataamme eli crock pottia muille paloille paitsi fileille, jotka päätin kypsentää erikseen.

Riistalihaa ei pitäisi maustaa liikaa, jotta riistan oma maku säilyisi. Tavallisen jokapäiväisen naudan-, sian- ja broilerinlihan voi haudata paksun maustekerroksen alle, mutta riistalle riittää suola, pippuri sekä maltillinen määrä yrttejä.



Hitaasti haudutettua majavaa

1                    majavan lihat (ilman fileitä) paloiteltuna neljään osaan
2                    kuorittua porkkanaa tuuman paloina
1                    iso sipuli lohkoina
8                    katajanmarjaa murskattuna
2                    laakerinlehteä
muutama       timjaminoksa
2-3 dl            lihalientä
                      suolaa
                      valkopippuria myllystä

Kaikki rasva tulisi poistaa ennen kypsennystä, joten viimeistelin hyvin puhdistetut palat ja taputtelin kuiviksi. Maustoin palat suolalla ja pippurilla. Ladoin ne juuresten ja mausteiden kanssa pataan ja kaadoin lihaliemen perään. Kansi kiinni, virtakytkin asentoon high ja kello käyntiin. Neljän tunnin kuluttua tarkistin kypsyyden. Annoin lihojen olla padassa vielä asennolla low noin kahden tunnin verran. Liha oli hienosti kypsynyttä ja irtosi lähes ajatuksen voimalla säikeittäisenä juuri niin kuin pitääkin.

Mulle kans, sanoo kokkiharjoittelija...
Tein pataan jääneestä liemestä kastikkeen majavalle, mutta en laittanut muistiin ainesmääriä. Se meni suurinpiirtein näin. Kypsensin voissa vehnäjauhoja ja vispasin hiukan lientä joukkoon. Sekoitin joukkoon pienen lusikallisen mustaherukkahyytelöä ja lopuksi sekoitin joukkoon 2 rkl voita. Muita mausteita ei ollut tarvis laittaa.

Koko varovainen ja perinteinen maustaminen perustui siihen, että majavan oma maku pääsisi esille. Halusimme saada käsityksen siitä, miltä se oikeasti maistuu. Vastaus: hyvältä, erittäin herkulliselta. Majavan maku oli aivan omanlaisensa, ehkä sekoitus tummalihaista vesilintua ja saksanhirveä. Jos ikinä teillä on tilaisuus, niin mahdolliset ennakkoluulot pois. Majavaa kannattaa kokeilla.


2 kommenttia:

Ulla kirjoitti...

Oho, olisipa hienoa päästä maistamaan noin harvinaista herkkua - ja vielä kotimaista!

Ihanan suloinen tuo teidän kokkiharjoittelija :-)

Tuplaespresso kirjoitti...

Eipä ole ennen tullut vastaan tällaista riistaa, mutta oli tosi mielenkiintoinen kokattava. Olen kuullut kommentoitavan majavanlihaa, että se on kuin haapatukkia söisi, mutta epäilen että tämän sanoja on kertonut vain omista ennakkoluuloistaan koskaan edes maistamatta majavanlihaa. Tai jos haapatukki maistuu näin hyvältä, sitä pitäisi myydä lihakaupassa ;)