sunnuntai 13. heinäkuuta 2014

Alfajores, makea argentiinalaisherkku



Argentiinalaisesta ruoasta tulee ensimmäisenä mieleen liha. 

Jättikokoiset, herkulliset pihvit, mehukkaat lihavartaat ja rasvaa tirisevät kokonaiset ruhot, jotka grillataan avotulella ja nautitaan friteerattujen perunoiden ja salaatin kera.


On kuitenkin jotain muutakin tosiargentiinalaista: alfajores, dulce de lechelllä täytetyt pikkuleivät.


Alfajor-pikkuleivät tunnetaan kaikkialla latinalaisessa Amerikassa. Uruguayssa rakastetaan dulce de lecheä ja perulaiset yrittävät omia alfajorit omakseen, mutta erityisesti Argentiinassa alfajoreja syödään ylivoimaisesti eniten ja ne ovat nykyään maan suosituimpia makeita snackeja, päivittäistä herkkua jokaiselle. Kaksi murotaikinakeksiä, joiden välissä on dulce de lecheä, mikä siinä voi olla niin ihmeellistä. Sitä makua ei voi kuvailla, vaan se täytyy itse maistaa. Täytyy maistaa yksi ja toinen ja kolmas, ja tuntea miten ohut vaniljainen ja rommilla maustettu pikkuleipä haukattaessa hajoaa murusiksi kielelle ja kuinka dulce de lechen pehmeän makea tahmeus leviää kitalakeen sulautuen yhdeksi kookoshiutaleiden kanssa…

Tänään jalkapallon MM-loppuottelussa sitten näemme, kannustaako makeilla alfajoreilla tankattu argentiinalaisyleisö oman joukkueensa voittoon, vai onko saksan futisfanien suolaiset pretzelit sittenkin se salainen ase kultamitaliin. Alfajores vs pretzels.



Alfajores

200 g pehmeää voita
60 g tomusokeria
1 kananmuna
1 tl vaniljauutetta tai jauhettua vaniljaa
0,5 rkl vaaleaa rommia
180 g maissitärkkelystä (Maizena)
150 g vehnäjauhoa
1 tl leivinjauhetta
0,25 tl suolaa

1 tölkki dulce de lecheä
kookoshiutaleita tai tomusokeria

Vatkaa pehmeä voi sekä tomusokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää kananmuna ja vatkaa voimakkaasti, ettei seos juoksetu. Lisää vanilja sekä rommi ja sekoita hyvin. Sekoita keskenään Maizena, vehnäjauho, leivinjauhe sekä suola ja siivilöi jauhoseosta taikinaan kolmessa tai neljässä erässä hyvin sekoittaen. Kun koko taikina on valmista, taputtele se tiiviiksi palloksi, kääri tuorekelmuun ja laita jääkaappiin jäähtymään tunniksi tai pariksi ennen leipomista. Taikinan voi hyvin valmistaa jääkaappiin odottelemaan vaikka edellisenä päivänä. Itse asiassa murotaikina kannattaisi jakaa pariin, kolmeen, jopa neljään osaan jääkaappiin. Silloin yksi on vuorollaan kaulittavana ja käsiteltävänä, mutta muut taikinapalat pysyvät kylminä.


Jäähdytä leivinpelti jääkaapissa ennen kuin alat leipoa. Kauli taikina mahdollisimman ohueksi (vain 2-3 mm) ja ota siitä muotilla pyöreitä paloja. Nosta palat varovasti leivinpaperin päälle uunipellille parin sentin päähän toisistaan. Kun pellille ei mahdu enää enempää, jäähdytä keksejä vielä 10 minuuttia pellillään jääkaapissa ennen kuin laitat ne uuniin. Silloin ne pysyvät paremmin muodossaan paistettaessa.


Kypsennä keksejä 170 asteessa 8-10 minuuttia. Niiden tulee pysyä vaaleina. Jos reuna alkaa ruskistua, ota keksit heti pois uunista. Jäähdytä ritilän päällä.


Levitä kahden keksin väliin dulce de lecheä (sokeroitu ja kokoonkeitetty kondensoitu maito) ja ripottele päälle tomusokeria tai pyöritä pikkuleipien reuna kookoshiutaleissa.


Taikinasta tulee noin 30-40 pikkuleipää. Minulle tuli vähän vähemmän kun en malttanut olla syömättä taikinaa (vanha ihminen, ettäs kehtaakin!). On muuten hyvää ihan paistamattomanakin…



Pitikö niiden kaikkien olla pyöreitä? Siinä tapauksessa arvaa mikä ei kuulu joukkoon.

Alfajor, malli Suarez Uruguay 2014.


2 kommenttia:

Suklaasieppo kirjoitti...

Hih :) Onko malli Suarez pikkuleiville jo olemassa ihan oma muotti? Vai haukkasitko itse vai millä teit nuo hampaanjäljet :)

Tuplaespresso kirjoitti...

@ Suklaasieppo
Ei ollut eri muottia, enkä haukannut :) Nappasin pyöreällä muotilla ensin palan pois reunasta ja viimeistelin hampaanjäljet pyöreäkärkisellä veitsellä.