Ruokablogien
heinä-elokuun haasteena on ”Mummola” ja koska nyt on kesä, ensimmäisinä
tietenkin tulevat mieleen maalla vietetyt kesät ja ne ruoat, joita maalla siihen
vuodenaikaan laitettiin ja tarjottiin. Klassikkoherkku tai –inhokki, riippuen
siitä keneltä kysytään ja kenen keitoksia on aikanaan maisteltu, on
kesäkeitto. Siis se yksinkertainen kasviskeitto niistä kotipuutarhan
”vaatimattomista” tuotteista, jotka ovat tänä päivänä Michelin tähden arvoisia
lähi- ja luomuruoan perusaineksia. Syystä tai toisesta kesäkeitto on monelle
nounou. Siinähän ei ole lainkaan proteiineja ”lihaaneille”, kasvikset on ehkä
keitetty mauttomaksi soseeksi, liemessä oli liikaa tai liian vähän maitoa, tai sitten mummolan
aikainen perusmaustaminen ei muuten vaan antanut riittävästi makua.
Muokkasin tämän kovin perinteiseltä maistuvan keiton reseptiä vähän paremmin 2000-luvun ruokamakuihin sopivaksi. Kuka on sanonut, että mummo asuu pienessä punaisessa tuvassa 15 km Vaarinkankaalta itään ja viljelee siellä pientä kasvimaata? Tämän päivän mummola voi olla ihan missä vain, Helsingissä, Portugalissa, tai vaikka Patagoniassa. Kesäkeitto 2.014 tarjoaa uuden lähestymistavan puhdasta kasvisruokaa kammoaville, mutta toimii myös mainiosti ilman kalalisäystä. Perinteisen kesäkeiton reseptiä kaipaaville wanhanajan kesäkeittoreseptimme löytyy täältä.
Muokkasin tämän kovin perinteiseltä maistuvan keiton reseptiä vähän paremmin 2000-luvun ruokamakuihin sopivaksi. Kuka on sanonut, että mummo asuu pienessä punaisessa tuvassa 15 km Vaarinkankaalta itään ja viljelee siellä pientä kasvimaata? Tämän päivän mummola voi olla ihan missä vain, Helsingissä, Portugalissa, tai vaikka Patagoniassa. Kesäkeitto 2.014 tarjoaa uuden lähestymistavan puhdasta kasvisruokaa kammoaville, mutta toimii myös mainiosti ilman kalalisäystä. Perinteisen kesäkeiton reseptiä kaipaaville wanhanajan kesäkeittoreseptimme löytyy täältä.
Uusi kesäkeitto 2.014
4 uuden sadon porkkanaa
6
– 8 pientä perunaa (siikli)
½ kukkakaali kukinnot
irrotettuna
½ romanesco-kukkakaali samoin
kukinnot irrotettuna
n.
2 dl tuoreita herneitä
riivittynä (vastaa 1 litraa)
1 uuden sadon kotimainen
sipuli
1 mieto punainen chilipalko
renkaina siemenet poistettuna
1/4
tl korianterinsiemeniä
1/4
tl fenkolinsiemeniä
3
dl vettä
2
rkl osterikastiketta
1
tl thai kalakastiketta
1 tlk kookosmaitoa (4 dl)
1 tlk kookosmaitoa (4 dl)
200
g kylmäsavutaimenta (tai
kylmäsavulohta) palana
1/2
ruukkua tuoretta
korianteria silputtuna
valkopippuria myllystä
voita
Valmistele
ensin kaikki ainekset. Kuori ja suikaloi (lyhyt julienne) tai viipaloi
porkkanat (tai kumpaakin, kuten itse tein, koska en osannut päättää). Pese ja
viipaloi perunat. Jätä perunat huomattavasti isommiksi paloiksi kuin porkkanat,
jotta ne kaikki kypsyvät samoihin aikoihin. Irrota kaaleista kukinnot. Riivi
herneet. Litrasta tulee 2 – 2 ½ dl herneitä. Kokille riittää maisteltavaksi
kolme-neljä palkoa, mutta jos keittiöhommissa on mukana (pieniä) apulaisia, on
hyvä varata kaksi litraa tai enemmän herneitä. Viipaloi chili renkaiksi ja
poista siemenet. Viipaloi sipuli. Laita sisäosan pienet renkaat sellaisenaan
keittoon ja pieni ulommat renkaat. Rouhi morttelissa korianterinsiemenet ja
fenkolinsiemenet. Kuutioi käyttämäsi kala, maista, mausta rouhitulla
valkopippurilla ja tarvittaessa lisää suolaa.
Laita
kattilaan voita ja pyörittele siinä perunat, porkkanat ja sipulit sekä rouhitut fenkolin- ja korianterinsiemenet. Lisää
kuumennettu vesi, osterikastike ja kalakastike sekä chili. Anna kiehua 5 minuuttia. Lisää
kaalit, herneet sekä kookosmaito ja keitä vielä 10 minuuttia. Lisää joukkoon kala,
viipaloidut sipulinvarret ja hienonnettu tuore korianteri ja tarjoile.
2 kommenttia:
Ihku varmasti mainiota. Mutta mä tykkään siitä peruskeitostakin!
Peruskesäkeitto on hyvää - ja joskus taas sitten vaihtelu virkistää :)
Lähetä kommentti