Kaksi
omaa ja yksi hoitokoira ja kaikille aterian päätteeksi salaattia jälkiruoaksi?
Kaikki
alkoi siitä, kun Söpö pentuna kerjäsi keittiössä. Makupalan sijasta annoin
koiralle salaatinlehden ajatellen, että ei pentu sellaista syö ja jos syö, se
ei ainakaan lihota.
Vaan
koirapa sattuikin ihastumaan salaatin makuun. Tuttavien luona vierailulla
naureskelimme pennun erikoiselle ruokaihastukselle ja koska tuttavaperheen
pihalla kasvoi salaattia, he halusivat omin silmin nähdä miten koira innoissaan
rouskuttaa salaatinlehteä. Sinä päivänä pienen koiran päässä syttyi lamppu: salaatti
ei kasvakaan jääkaapissa, vaan maassa. Ja seuraavalla viikolla se kävi
tyhjentämässä mökkinaapurin salaatti-istutukset… Kyllä, olemme edelleen
väleissä mökkinaapurin kanssa.
Salaatista on kysymys. |
Vanhemman
koiran malliesimerkistä Höpökin alkoi syödä salaattia ja Söpön pennut
ehdollistuivat salaatinsyöntiin jo reilun kuukauden ikäisinä, kun emokoiralla
heräsi primitiiviset vaistot ja se alkoi susiemon tapaan oksentaa pennuille
vähän aiemmin syömänsä ruoan. Hyvin pureskeltua ja puoliksi sulanutta ruokaa,
joka sisälsi myös runsaasti salaattia.
Salaattia, nams! |
Välillä
meillä on hoidossa Söpön siskontyttö Luna, joka sekin on jonossa
jälkiruokasalaattipöytään. Jälkiruokasalaatti katetaan suoraan lattialle, mistä
se imuroidaan hyvin tarkkaan parempiin suihin alta aikayksikön. Kesät, talvet, aina herkkusalaattia jälkiruoaksi :-) Ne eivät näytä koskaan kyllästyvän siihen.
Hoitokoira lempipaikallaan. |
Ei
koiran salaatinsyönti kuitenkaan ole mitenkään omituinen ilmiö. Kyllähän
useimmat koirat jäävät kesällä ”laiduntamaan” tietynlaista ruohoakin, kun
sattuvat sopivalle mättäälle. Onpa koirilla muunkinlaisia kasvissyöntihimoja.
Kauan sitten mökillä ihmettelin, miksei sinä vuonna valmistu metsävadelmia
kunnes huomasin, että silloisen koiralaumamme uusin jäsen kävi päivän mittaan
imuroimassa suuhunsa kaikki kypsät vadelmat.
4 kommenttia:
Kiitokset päivänpiristysjutusta kuvineen :).
Vanhempieni kissa muuten syö ruohosipulia!
Kissa(kin) siis ymmärtää hyvän päälle :)
Jäävuorisalaatti tuntuu tosiaan kelpaavan. Meillä sitä aina syö, jos sattuu tipahtamaan tai sitten annetaan. Eilen kokeiltiin kelpaako vuonankaali, ei kelvannut.;) Luumut ja kriikunat on meillä suurta herkkua kasvispuolelta, mutten uskalla paljon antaa. Syksyllä on aina kova veto luumupuiden viereen.:)
Meillä kotona oli aikoinaan myös koira ja sille kelpasi mikä vain. Mustikat se söi suoraan metsässä varvuista ja karviaiset pensaista. Kasvimaalta sille piti tuoda aina retiisejä, kun aina alkoi kauhea poru, kun huomasi jonkun sinne päin menevän.:D
Sohvan selkänoja on meilläkin lempipaikka. Valitettavasti... On tässä kymmenen vuoden aikana nahkasohvat menneet pahaan kuntoon, mutta uusia ei viitsi vielä hankkia...
Jäävuorisalaatti on jees, mutta romaine olisi vielä enemmän karvakuonojen mieleen. Se olisi kuitenkin ihan turhan tyyristä koirille syötettäväksi.
Mielenkiintoisia mielitekoja on sinunkin koirallasi :D
Lähetä kommentti