Grillitarina

Portugalin piilopaikassamme oli selvästi paikka kaasugrillille. Siispä sellainen oli saatava. Hyvä ja kestävä peli tietenkin.  Amerikkalaiset ovat ainakin omasta mielestään maailman johtava grillauskansa ja Weberin valmistamat grillit täyttävät laatukriteerit (tämä ei ole piilomainontaa, kunhan kehun ihan kokemuksen perusteella). Meille sopivaa mallia ei ollut Portugalin valikoimissa, joten pähkäilyjen ja kustannuslaskelmien jälkeen päädyin hankkimaan grillin Suomesta ja lähettämään tänne. Ostin grillin edulliseen hintaan kesällä ja ystävällinen K -rautakauppias Raisiosta suostui säilyttämään grilliä kunnes voisin sen lähettää tänne etelään. Alkukuusta grilli aloitti matkansa ja saapui viikon päivät sitten.

Hieman oli matka tehnyt tepposia grillille ja jouduin ilman alan koulutusta tekemään peltisepän hommia (hankittuani ensin tarvittavat työkalut tietysti) ennen kuin grilli oli kasassa. Kaasunpaine on paikallisissa pulloissa erilainen kuin meillä kotona, ja se vaati uuden liitäntäletkun paineentasausventtiileineen, ennen kuin tuli tilaisuus kokeilla toimiiko laite. Kuulostaa helpolta, mutta meikäläisen kielitaidolla kaasutarvikkeiden ostopaikan löytäminen ja oikeiden tarvikkeiden saaminen vaati oman työnsä. Ystävällinen paikallinen Tourist Police –hihamerkillä varustettu poliisimies toimi pari kertaa tulkkina.

Tänään se vihdoin tapahtui. Kaikki osat paikoillaan, kaasupullo hankittuna ja seremonii protokoläär: sytytysnappi alas ja valkeus tuli. Esipuhdistuksen ja –kuumennuksen jälkeen grilli oli valmis vastaanottamaan ensimmäiset kypsennettävänsä. Jääkaapissa olivat odotelleet vuoroaan neljä vuorokautta sitten suolaamani possunkyljykset. Todella komeita kyljyksiä kylkipekoneineen ja nahkoineen kaikkineen. Otin kyljykset jo eilen pois suolaliemestä ja pidin niitä muovipussissa jääkaapissa. Huuhtelin kyljykset ennen paistoa ja taputtelin pinnat kuiviksi ennen grilliin menoa.  Laitoin kyljykset grillille ja ne kypsyivät keskilämpöisessä grillissä 10-12 minuuttia per puoli. Käänsin kerran kyljyksiä kummallakin puolella niin, että pintaan tuli ruudukko. Kun käänsin kyljykset, laitoin niille seuraksi ananaslohkot, joiden pintaan olin ripotellut vähäsen paikallista piri-piriä. Ripottelin sitä pikkasen myös käännetyille kyljyksille. Sillä aikaa liedellä kypsyi riisi, jota en maustanut lainkaan, koska pelkäsin kyljyksissä olevaa suolaa. Neutraali riisi (portugalilaista), hapokas ja makea ananas (Azoreilta eli portugalilaista sekin) sekä TODELLA mehukas maustettu kyljys olivat makuyhdistelmä, joka maistui allekirjoittaneelle. Eläköön grilli! Suolaliemi sai aikaan mehevän ja murean kyljyksen. Yleensä grillatut kyljykset helposti kuivahtavat.

Tarvikkeet siis:

1                paksu kyljys syöjää kohti.
¼               ananasta samoin syöjää kohti
riittävästi   riisiä (paketin ohjeen mukaan laitettuna)