torstai 19. syyskuuta 2013

Pappilan hätävara ja muuta hyvää puolukasta




Viikon hedelmä 38/52:  puolukka

Eviran lisäaineoppaassa on pieni anekdootti:
 "Mistä on pienet puolukat tehty?
Vedestä, sokerista, kuiduista,
vitamiineista, kivennäisaineista,
hapoista (E 200, E 210), hyytelöimisaineista
(E 440), väriaineista
(E 160a, E 163) ja aromeista.
Niistä on pienet puolukat tehty."


Puolukkaa luontaisine lisäaineineen kannattaa käyttää nyt kun niitä saa tuoreena. Ja erään lisäaineen ansiosta puolukka säilyy viileässä ihan ensiluokkaisena jopa pelkkään veteen säilöttynä. Ilman suolaa, ilman sokeria, ilman etikkaa, vain veden (ja kannen) peittämänä, puolukan oman bentsoehapon ansiosta. Sieltä purkista (tai ämpäristä) voi sitten talven mittaan käydä kauhaisemassa tarpeen mukaan aina sopivan määrän ihan tuoreen veroista puolukkaa.
 
vanhempia puolukkareseptejä tässä blogissa:



Pappilan parempi hätävara
(kahdelle)

2 dl mehustettua puolukkaa
5-6 rkl kinuskikastiketta
2 dl rahkakermavaahtoa
10-12 kpl kaurakeksejä

Pullavanukas ja pappilan hätävara sekoitetaan usein keskenään. Pullavanukas on se, joka tehdään kuivuneista pullista tai leivistä kastamalla ne munamaitoon, lisäämällä hilloa ja lopuksi paistamalla nämä uunissa. Pappilan hätävara puolestaan on nopea kerrosjälkiruoka, eräänlainen suomalainen trifle, niiltä ajoilta kun kukaan tässä maassa ei ollut vielä kuullutkaan sanaa trifle. Tavallista ”paremman” tästä tekee kinuskikastike ja rahkakermavaahto.

Pappilan hätävara kootaan laseihin kerroksittain. Keksiä erikokoisina muruina, kermavaahtoa, puolukkaa survottuna ja kokonaisina, kinuskia jne niin kauan kuin aineksia riittää. Nautitaan heti ennen kuin keksinmurut vettyvät.

Loppujen lopuksi ei ole niin nokonuukaa, mitä siihen jälkiruokalasiin kerrostaa ”pappilan hätävaraksi”. Meillä nyt vaan sattui olemaan käsillä paljon puolukkaa.
Keksinmurut voi korvata korpuilla tai vaikka kuivahtaneilla brownieseilla. Rahkakermavaahdon sijaan voi käyttää tavallista kermavaahtoa, jugurttia tai vaniljakiisseliä. Puolukan tilalle voi lusikoida mansikkahilloa tai pakastemansikoita jne. 

Siis kirjaimellisesti: sitä mitä kaapista löytyy hätävaraksi, kun pitää taikoa jotain hyvää syötävää.



Nopea ruispuolukkapuuro ruishiutaleista
(kahdelle)

5 dl vettä
1/4 tl suolaa
2 dl ruishiutaleita
3 dl puolukoita
1 dl sokeria

Tässä puurossa marjoja ei keitetä, vaan ne lisätään vasta melko lopuksi, jotta puolukan sisältämät folaatit, c-vitamiini ja muut ”E-koodiaineet” eivät liikaa häviäisi kuumennettaessa. Monessa ruispuolukkapuuron reseptissä puolukan määrä on huomattavasti pienempi, mutta nopeasti keitettävä hiutalepuro vaatii mielestäni suuremman annoksen marjojen makua kuin ruisjauhoista pitkään hauduttamalla valmistettu ruispuolukkapuuro.

Kaada kattilaan vesi sekä suola ja kun vesi kiehuu, lisää ruishiutaleet ja sekoita. Anna puuron hautua miedolla lämmöllä noin 5 minuuttia. Survo puolukat ja sokeri keskenään ja lisää ne ruishiutalepuuron joukkoon. Sekoita hyvin, sammuta keittolevy ja anna puuron hautua kannen alla 10 minuuttia jotta puolukat lämpenevät ja antavat puurolle makua. Sekoittele puuroa muutaman kerran haudutuksen aikana. Lautasella voi sitten lisätä puuron joukkoon haluamansa määrän sokeria ja maitoa tai vaikka kermaa.


2 kommenttia:

Jonna kirjoitti...

Siis pelkkää lisäainetta ja vettä koko marja ;-) suhteuttaa taas hyvin tämänkin keskustelun, joka tasaisesti velloo vaillinaisilla tiedoilla.

Tuplaespresso kirjoitti...

Niinpä... Ajatteles, millaisen määrän mekin söimme terveellisen puuron joukossa sorbiinihappoa, bentsoehappoa, askorbiinihappoa, pektiiniä, karotenoideja, antosyaaneja, aromiaineita ym :)

Lisäainekeskustelu velloo netissä joskus aika hurjana, mutta annas olla kun nämä lisäainefoobikot pääsevät kaupan karkkihyllyn kohdalle, niin kaikki paha hautautuu sinne sokerin alle :)