Taste of Helsinki painottui ruoan lisäksi myös viiniin ja viinipaviljongissa
oli viiden eri maahantuojan osasto. Maahantuojat ja sommelierit olivat valinneet festarin kaikille
35 ruokalajille juuri sen annoksen makumaailmaan sopivat viinit ja muutamaa
kombinaatiota maistettuani saatoin vain todeta, että ne olivat kokolailla
täydellisiä yhdistelmiä, joissa ruoka tuki viinin makua ja päinvastoin. Koko festarialue oli yhtä suurta anniskelualuetta, joten viinilasin kanssa sai kulkea edestakaisin. Ups... toivottavasti nyt mikään valvira tai avi tai ely tai joku muu möly ei hoksaa että kaikki sujui taas kerran ihan liian hyvin ja kiristä lupaehtoja. Koko festivaalin nelivuotisen historian aikana siellä ei ole ollut ainoatakaan järjestyshäiriötä. Suomalaiset eivät siis osaa käyttää alkoholia???
Mitä enemmän
itse olen vuosien varrella oppinut viineistä, sitä vähemmän niistä tajuan
ymmärtäväni, mutta aina oppii jotain uutta. Ruoka- ja viiniharrastus on koko
elämän mittainen opintomatka.
Taste of Finlandin oheisohjelmaan kuului myös viinikoulu, jossa yksi Suomen
tunnetuimmista sommeliereista, Samuil Angelov opasti yhdistämään ruokaa ja
viiniä erilaisten makuaistimusten avulla. Viinihän maistuu erilaiselta sen
mukaan, lipitteleekö sitä sellaisenaan vai yhdistääkö ruokaan. Ja jos yhdistää
ruokaan, niin millaiseen, miten valmistettuun ja miten maustettuun. Sellaisenaan
hyväkin viini yhdistettynä vääränlaiseen ruokaan saattaa menettää makunsa
kokonaan tai muuttua muuten epämiellyttäväksi juoda. Samalla viinitasting pyrki
arkipäiväistämään viinistä nauttimisen sen sijaan, että viiniharrastusta
pidetään usein melkoisen snobistisena touhuna. Samuilin mukaansatempaava esitys
sai kuulijoissa aikaan paljon hyviä ahaa-elämyksiä.
Torstaina Samuil Angelovin vetämään viinikouluun osallistui ryhmä
paistinkääntäjiä, Chaîne des Rôtisseurs –järjestön jäseniä. Tastingpöydässä oli
kuusi ruoka-ainetta ja viisi erityyppistä viiniä. Ruoka-aineina sitruuna,
rasvainen metvursti, chilimakkara, tomaatti, suola sekä hunaja ja viineinä
kuiva mineraalinen valkoviini, hedelmäinen riesling, kevyt mutta hapokas
punaviini, täyteläinen punaviini sekä makea jälkiruokaviini. Näitä sopivasti
maistelemalla havainnollistuu selkeästi, miksi hapokas ruoka vaatii vielä
sitäkin hapokkaamman viinin, makea ruoka makeamman, tanniininen paljon
proteiinia jne.
”Tieto luo laatua, taito ja tieto luovat tyylin” väittää Suomen Sommelierit
ry ja on siinä ihan oikeassa. Ihan ilman snobbailua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti