Parsarisottoa,
parsakohokasta, parsapiirakkaa, eikö se parsalla herkuttelu nyt jo riitä? Ja
vastaus on että ei riitä. Parsahan on kauden kasvis parhaimmillaan ja tällä kertaa
kaupasta löytyi kauniita valkoisia parsoja, joista tuli herkullista
parsakeittoa. Keitosta saatiin vähän ruokaisampaa kun sen seuraksi paistettiin
pancettapekonilla höystettyjä leipätikkuja.
Pancettaleipätikut
2
pikkulevyä valmista voitaikinaa
8
siivua pancettaa (tai pekonia)
Sulata
voitaikinalevyt ja leikkaa kumpikin pitkittäin neljäksi suikaleeksi. Aseta
pancettasiivut taikinasuikaleiden päälle ja kierrä spiraaliksi. Voitele vedellä
ja paista 225 asteessa noin 12 minuuttia. Anna leipätikkujen jäähtyä ja hiukan kuivahtaa
sillä välin kun teet parsakeiton.
(Nämä leipätikut ovat kätevät valmistaa myös pikaiseksi vierasvaraksi.)
Valkoinen parsakeitto
10
paksua valkoista parsaa
8
dl kanalientä tai
8 dl vettä
1 kanaliemikuutio
1
tl sokeria
1
sipuli
1
rkl voita
2 rkl vehnäjauhoja
0,5 tl kuivattua rakuunaa
30
g ”mustaleima” Koskenlaskijaa
1
dl kermaa
Kuori
parsat ja laita kuoret kattilaan kanaliemen, sokerin ja neljäksi lohkoksi
leikatun sipulin kanssa. Keitä pienellä lämmöllä noin 20 minuuttia. Siivilöi
liemi talteen ja heitä kuoret sekä sipuli pois. Kaada liemi takaisin kattilaan
ja lisää joukkoon parsanvarret, jotka on pätkitty noin sentin viipaleiksi.
Laita päällimmäiseksi terässiivilä jossa on parsannuput. Keittele soppaa kunnes
parsanpalat ovat kypsiä ja parsannuput siivilässä höyryttyneet pehmeiksi. Soseuta liemi parsanpaloineen
hiukan ”huolimattomasti” blenderissä tai sauvasekoittimella. Sekoita keskenään
voi, jauhot ja rakuuna ja lisää se liemen joukkoon samoin kuin pieniksi
muruiksi pilkottu Koskenlaskijajuusto. Keittele hiljaa sekoitellen kymmenen
minuuttia kunnes jauhot ovat suurustaneet keiton. Lisää viimeksi kerma sekä
höyrytetyt parsannuput ja anna kerran vielä kiehahtaa. Ripottele keiton päälle lautasilla vielä hiukan rakuunaa.
4 kommenttia:
Mietimmekin eilen, että kaikenlaista on parsasta tullut vuosien aikana tullut tehtyä, muttei koskaan keittoa. Kuulostaa namilta tuo.
Ranskassa parsakeittoon voisi kokeilla Koskenlaskijan sijaan jotain paikallista chevren tyyppistä juustoa. Valkohomereunat patongin päälle ja juuston sisus keittoon :)
JOtenkuten olen juuttunut vihreän parsan syömiseen mutta pitäisi joskus kokeilla tuota valkoistakin. Parsakeitot ovat nameja:) Ihana tuo alempana oleva kookosbrulee:)
@ Jael
Varmaan sillä on jotain tekemistä sen kanssa että ihminen syö myös silmillään? Vihreä parsa on nätimpi, kun taas valkoinen jää jotenkin... valjuksi vaikka sen maussa ei ole mitään vikaa :)
Lähetä kommentti