Luontopäivitys mökiltä

Tämä on ollut merkillinen kesä. Tai eihän tässä ole paljoa vielä ollutkaan kesää muun kuin kalenterin mukaan. Säätiedotuksia ei ole pahemmin tarvinnut lukea, kun ne näyttävät muuttuvan tunnin välein. Jos illalla seuraavaksi päiväksi puolenpäivän maissa on luvattu sadetta, yöllä ennuste lupaakin ukkosia, aamulla muuttunut ennuste kertoo että aurinko paistaa, ja kun ollaan puolessapäivässä, on kova tuuli ja taivas pilvessä. Alan vähitellen uskoa että meterorologit laittavat käden ulos ikkunasta ja sitten päivittävät ”ennusteensa” vallitsevan säätilan mukaan. Niin mekin teemme :)

Normaalisti kun ajaa kesällä mökille, niin tuulilasi on täynnä ötökänraatoja siinä vaiheessa kun ehtii perille. Tänä kesänä tuulilasi on ollut harvinaisen puhdas. Pikkulinnuilla on varmaan ollut melkoinen raataminen, kun poikasille on cateringin täytynyt toimia keskimäärin noin joka 30. sekunti. No nyt pesillä alkaa olla jo hiljaista, kun kirjosiepot, harmaasiepot, västäräkit, sinitiaiset, mustarastaat ym ovat saaneet poikaset jo ulos pesästä opettelemaan itsenäistä ruoanhakua. Toivottavasti sään lämmetessä myös hyönteisten määrä lisääntyy. Punkkien määrä on ainakin lisääntynyt ja niistä ei olisi niin väliksi. Punkit vievät kaiken ilon metsässä kulkemisesta, marjastuksesta ja sienestyksestä. Rokotteet ovat kunnossa, mutta se ei auta mahdolliseen borrelioosiin.

Kaikki telkänpöntöt ovat myös jo tyhjentyneet. Aina ne osaavat lähteä niin, ettei kukaan ihminen huomaa. Toivottavasti niidenkin pesintä onnistui hyvin.

Sorsaperhe, 1+7, käy matalassa rantavedessä loiskuttelemassa. Tästä toisesta sorsaporukasta taas tulee mieleen suomalainen bussipysäkki – riittävästi etäisyyttä toiseen.

Laulujoutsenilla oli kolme poikasta, nyt ei yhtään, eikä laulujoutseniakaan enää näy. Kyhmyjoutsenilla oli viisi untuvikkoa, mutta nyt enää yksi. Harmi… Joko merikotka on käynyt buffetpöydässä tai sitten täällä lahdella vaanii joku todella iso hauki? 

Laiturintolpan päällä istuskelee kalalokki, joka ei ollenkaan ole laiturin alla pesivien pääskysten mieleen. Pääskyset hyökkäilevät lokkia kohden kuin ärhäkkä droonilauma ajaakseen sen pois. Ymmärtäähän tuon, kun (kala)lokin ruokavalioon kuuluu myös linnunpoikaset. Tiira kalansyöjänä sen sijaan saa tähyillä kalansaalista samalla tolpalla ihan rauhassa.

 

Keväällä yksi valkohäntäpeura näytti olevan melko pulskasti tiineenä. No olihan se, kun pyöräytti kolmoset. Ensin luulin näkeväni harhoja, kun laskin yksi,.. kaksi, ......... kolme vasaa… Mutta kyllä niitä oikeasti on kolme. Peurakolmosia ei vaan ikinä saa samaan kuvaan. Aina yksi niistä on jossain kauempana.

Valkohäntäpeurojen takia mökillä ei kannata haaveillakaan mistään isommasta kasvatustyöstä. Iso rhodo on toistaiseksi saanut olla rauhassa, mutta muuten niille maistuu melkein kaikki. Tuttavan perunapellon peuralauma tuhosi eräänä päivänä kun isäntä itse oli vain käymässä kaupassa. Ainoa viljelmä meillä onkin terassille istutettu yrttitarha. Jostain syystä salvia ei tunnu menestyvän. Viime vuonna ötökät rei’ittivät salvian lehdet ja tänä vuonna salvia kuolla kuukahti muuten vaan. Täytyy kokeilla miten ensi kesänä käy. Korianteri päätti lakata kasvattamasta lehtiä ja alkoi lykätä kukkavarsia. Kohta meillä on pieni määrä korianterinsiemeniä ihan omasta takaa. Muut mausteyrtit kyllä kukoistavat, varsinkin basilika, ruohosipuli sekä lehtipersilja. Kiva kun ei tarvitse lähteä kaupunkiin jonkin mausteyrtin takia, vaan voi nipsaista vain pari vartta ja jättää loput kasvamaan.

Jospa se oikea kesä nyt alkaisi.