sunnuntai 26. marraskuuta 2017

Blini + pizza = Blizza


Pari vuotta sitten teimme hozzan, joka oli hotdogin ja pizzan välimuoto. Blizza taas on blinin ja pizzan risteytys, joka tarjoillaan perinteisten blinilisukkeiden, mädin, hienonnetun sipulin, tillin ja ranskankerman kanssa. Sen pohja valmistetaan kuten pizza, mutta blinin tavoin puolet vehnäjauhoista korvataan tattarijauhoilla ja se nautitaan kuten pizza, viipaleina kädestä suuhun. Varsinaista cross-kitcheniä ja tyylikästä tarjottavaa vaikka pikkujoulukutsuille. Blizzan maailmanensi-ilta on täällä:



Blizza (=blini+pizza)

taikina
1 dl haaleaa vettä
0,5 dl ruokaöljyä
1 pussi kuivahiivaa
1,5 dl ”00” vehnäjauhoa
1,5 dl tattarijauhoa

Sekoita ainekset taikinaksi ja vaivaa sen verran että saat aikaan melko tiiviin pallon. Laita taikina kohoamaan lämpimään paikkaan. Kun taikina on kohonnut kaksinkertaiseksi, taputtele siitä kaksi pyöreää, melko ohutta pizzapohjaa (tai yksi iso koko pellin kokoinen) leivinpaperille uunipellille ja paista niitä 220 asteessa noin 8+2 minuuttia. Kahdeksan minuutin kohdalla käännä pelti jotta pizzapohja paistuisi tasaisesti. Heti paiston jälkeen vedä leivinpaperi pizzapohjineen pois pelliltä ettei se kypsy liikaa ja kuivu näkkileiväksi.


pääliset
voisulaa
crème fraichea
kirjolohen- tai muikunmätiä
ihan pieneksi leikattua sipulia
tillisilppua
valko- ja mustapippuria myllystä
suolaa tarvittaessa

Leikkaa pizzapohja sopivan kokoisiksi paloiksi ja voitele ne kevyesti voisulalla. Lusikoi pohjalle ensin ranskankermanokareita, sitten mätiä ja lopuksi sipulia sekä tilliä. Mausta (sormisuolalla ja) pippurilla. Nauti hyvän samppanjan tai kuohuviinin kanssa.

torstai 9. marraskuuta 2017

Sorbettikokeiluja jogurtista ja ruusunmarjasta



Blogin päivityksissä näkyy selkeästi viime aikojen ”muut kiireet”. Joko on syöty töissä tai ulkona, tai sitten laitettu tylsästi vaan jotain samaa vanhaa, josta ei päivitystä saa vaikka haluaisikin. Pari päivää sitten otin kuitenkin jäätelökoneen esiin ja testasin pari sorbettireseptiä. Bonne juomat valmistaa nykyisin litran tölkeissä myytävää 100% ruusunmarjasosetta, joka ei tiettävästi ole kauppojen vakiovalikoimaa, mutta ehkä kiltti kauppias sitä hankkii hyllyynsä, jos nätisti kysyy. Puhdas, erittäin C-vitamiinipitoinen ruusunmarjasose on sikäli harvinainen näky, sillä sitä ei todellakaan ole moneen vuoteen ollut myytävänä kuluttajille edes vauvanruokapurkeissa. Aina joukkoon on sotkettu jotain muuta, kuten omena- tai päärynäsosetta. Siksi tuote on enemmän kuin tervetullut.

Jäätelökoneeni (vanha Philips duo) kahteen kulhoon mahtuu kumpaankin noin puoli kiloa kirnuttavaa massaa, joten niissä voi kokeilla samanaikaisesti kahta erilaista makua. Aloitin valmistelut keittämällä sokeriliemen. Sekoitin kattilassa vettä, sokeria ja glukoosisiirappia, ja se sai porista runsaat 15 minuuttia eli hiukan yli sata-asteiseksi sokeriliemeksi. Jäähdyttyään sokeriliemi lisätään makuaineisiin, tässä tapauksessa 100% ruusunmarjasoseeseen sekä turkkilaiseen jogurttiin, ja kaadetaan jäätelökoneeseen.

Kuten aina, kotijäätelö sulaa lautaselle hetkessä. Siksi massan joukkoon pitäisi lisätä liivatetta, joka hidastaa sulamista. Tällä kertaa unohdin tämän viisaan neuvon, mutta kirjasin sen kuitenkin lopulliseen reseptiin. Kotipakastimessa myös pakastimen lämpötila on ongelma. Useimmiten pakastin on aivan liian kylmällä (kylmempi kuin -18°C) jäätelölle, joten kivikovaa jäätelöä joutuu pehmentämään jääkaapissa tai huoneenlämmössä – ja sitten se onkin yhtäkkiä jo ihan liian lämmintä jotta siitä saisi nättejä palloja jotka eivät heti sula lautaselle. Tässä kuitenkin tulevan isänpäivän jälkiruoka. Jogurtti- ja ruusunmarjasorbetin lisäksi lautasella on kotitekoista granolaa (ohje) sekä pakastekuivattua vadelmaa ja ananaskirsikka.


Sokeriliemi sorbettiin

600 g sokeria
500 g vettä
50 g glukoosisiirappia

Kaada kaikki kattilaan ja keitä sokeriliemeksi. Sekoita ainekset hyvin ja kun liemi alkaa poreilla, anna sen kiehua matalahkolla lämmöllä noin 15-20 minuuttia hiukan yli 100-asteiseksi sokeriliemeksi. Jäähdytä sokeriliemi ennen käyttöä.



Jogurttisorbetti

300 g turkkilaista jogurttia
200 g sokerilientä
2 tl sitruunamehua
1 liivatelehti (paino 2 g)

Sekoita huolella keskenään jogurtti, sokeriliemi sekä sitruunamehu. Laita liivatelehti likoamaan kylmään veteen noin 5 minuutiksi. Ota muutama lusikallinen jogurttisorbettimassaa ja kuumenna se mikrossa lähelle kiehumispistettä. Purista liivatteesta ylimääräinen vesi ja liuota se kuumaan nesteeseen. Sekoita sulatettu liivate huolella sorbettimassan joukkoon ja kaada seos jäätelökoneeseen. Pyöritä massa koneessa sorbetiksi jäätelökoneen ohjeen mukaisesti. Tässä vaiheessa massa on vielä liian löysää pyöritettäväksi palloiksi eli kun sorbetti on valmista, siirrä se pakasterasiaan ja laita vielä pakastimeen kohmettumaan muutaman tunnin ajaksi.


Ruusunmarjasorbetti

300 g 100% ruusunmarjasosetta
200 g sokerilientä
1 tl limettimehua
1 liivatelehti (paino 2 g)

Sekoita huolella keskenään ruusunmarjasose, sokeriliemi sekä limettimehu. Laita liivatelehti likoamaan kylmään veteen noin 5 minuutiksi. Ota muutama lusikallinen ruusunmarjasorbettimassaa ja kuumenna se mikrossa lähelle kiehumispistettä. Purista liivatteesta ylimääräinen vesi ja liuota se kuumaan nesteeseen. Sekoita sulatettu liivate huolella sorbettimassan joukkoon ja kaada seos jäätelökoneeseen. Pyöritä massa koneessa sorbetiksi jäätelökoneen ohjeen mukaisesti. Tässä vaiheessa massa on vielä liian löysää pyöritettäväksi palloiksi eli kun sorbetti on valmista, siirrä se pakasterasiaan ja laita vielä pakastimeen kohmettumaan muutaman tunnin ajaksi.


keskiviikko 18. lokakuuta 2017

Hirviragu potkasta




Kaupunkilaismetsästäjän onnen päivä on osua samaan aikaan kauppahallin lihamyymälään kun sinne tulee tieto taloon seuraavana päivästä saapuvasta hirvestä. Kerrankin tilaisuus saada edes hieman erilaisia paloja keittiöömme. Varasin meille potkakiekkoja kilon verran ja palan ulkofileetä. Sitten piti miettiä mitä niistä syntyy. Osso bucoa olemme jo postanneetkin sekä naudasta että porosta, joten piti miettiä hieman erilainen vaihtoehto. Vakuumipaketti pötkötti nollalokerossa ja mietintämyssystä nousi höyryä, mutta mitään maata mullistavaa ei lopulta tullut ulos. Ja miksi pyörä pitäisikään keksiä uudelleen. Miksei vaan tee niin kuin hyvä tulee. Ragulla potkasta tehtynä ja osso bucolla ei lopultakaan ole suurta eroavaisuutta, mutta koska olen aina leivittänyt jauhoilla osso bucoon käyttämäni lihat ja olen usein käyttänyt siinä mukana viiniä, päätin että koska tässä ei kyseisiä elementtejä ole olkoon tämä sitten hirviragu. Sitä käytimme sitten myös edelleen jalostukseen.



Ragu hirvenpotkasta

1 kg               hirven potkakiekkoja
                      oliiviöljyä paistoon
                      merisuolaa myllystä
                      mustapippuria myllystä
2                    porkkanaa kuorittuna ja paloiteltuna
pala               juuriselleriä porkkanapalan kokoisina paloina
2                    pientä keltasipulia kuorittuna ja 4 osaan lohkottuna
3                    valkosipulinkynttä kuorittuna ja halkaistuna
30-40g          voita kuullotukseen
1,5 rkl           tomaattipyreetä
3                    rosmariininoksaa
3                    timjaminoksaa (käytin kuivattua timjamia)
6-8                katajanmarjaa
2                    laakerinlehteä
1 tlk              tomaattimurskaa
7,5 dl             liha-kasvislientä (sekä liha- että kasvisliemikuutiosta tai ammeesta)

Kuumenna uuni 175°C:een. Ruskista pannulla potkakiekot parissa erässä, mausta suolalla ja pippurilla ja siirrä ne pataan. Paloittele juurekset ja sipulit. Laita voi samalle pannulle, jossa ruskistit lihat, kuullottele sipuleita ja juureksia, lisää tomaattipyree ja sekoittele hyvin. Kaada pannulle tomaattimurska ja lisää yrtit, laakerinlehdet ja katajanmarjat. Anna kiehua pari minuuttia ja lisää puolet lihaliemestä. Sekoita, kiehauta ja kaada pataan lihojen päälle. Huuhtele pannu sekä tomaattimurskatölkki lopulla liemellä ja lisää myös se pataan. Kuumenna kiehuvaksi, laita kansi päälle ja siirrä uuniin. 1 tunnin kuluttua pudota uunin lämpö 150°C:een ja anna muhia vielä 2 tuntia. Itse otin virrat tässä vaiheessa pois ja annoin muhia vielä jälkilämmöllä tunnin ajan.

Kaveriksi perussetissä keitinperunat tai sitten vaikka palsternakka-perunapyree. Ei pikaruokaa, mutta alkutoimien jälkeen helppoa kuin ragun teko.