Tuhannes (1 000.) päivitys!!!

Tämä on blogimme tuhannes (1 000.) päivitys. Tuntuu aika uskomattomalta, sillä aloitimme tämän vasta joulukuussa 2012 eikä blogi ole vielä viettänyt edes 3-vuotissynttäreitä. Mutta näin vaan on käynyt, mikäli blogin laskuriin on uskominen, ja miksi ei olisi. Enimmäkseen päivitykset ovat ihan oikeita reseptejä, joskus myös pelkkää tarinointia asiasta tai asian vierestä. Päivitystahti on yllättänyt meidät itsemmekin. Aika ajoin tuttavat ovat esittäneet kysymyksiä, miksi, miten, milloin, mitä jne… Otetaanpa tähän muutamia useimmin esitettyjä kysymyksiä ja annetaan niihin vastauksia.

Miksi aloitte pitää ruokablogia?

Alkujaan tätä alettiin kirjoittaa paitsi omaksi iloksi, myös erityisesti seuraavan (ja sitä seuraavan) sukupolven tarpeisiin. Halusimme kerätä yksiin kansiin kaikenlaisia makumuistoja, vanhoja klassikoita ja poimintoja vuosien varrella kokatuista hyvistä resepteistä samoin kuin uusista, onnistuneista kokeiluista. Tämä oli siis tarkoitettu reseptiarkistoksi vain oman perheen käyttöön. Noin puolen vuoden jälkeen päätimme kuitenkin avata reseptimme kaikkien vapaasti luettavaksi. Emme ole markkinoineet tätä mitenkään kovin aktiivisesti. Jos joku (yllättävän moni, itse asiassa) on löytänyt meidät, niin hyvä. Toivottavasti olemme voineet antaa muillekin inspiraatiota keittiöhommiin.

Kumpi tätä oikeasti kirjoittaa?

Kumpikin laittaa ruokaa ja kirjoittaa. Meidän keittiössä vallitsee tasa-arvo – paitsi että joskus toinen hätistetään olohuoneen puolelle pois neuvomasta. Joskus on kyllä käynyt mielessä, että onkohan tämä lopultakaan mikään varsinainen blogi vaiko pikemminkin pelkkä reseptiarkisto. Pitäisi varmaan alkaa kirjoittaa laveammin ja pidempiä jaarituksia?

Mistä innostus ruoanlaittoon on lähtöisin?

Emme kumpikaan osaa tarkalleen määritellä, mistä oma kokkaamisharrastus sai alkunsa. Sitä vaan ollaan tehty niin kauan kuin muistetaan. Eli todella kauan. Pitäähän ihmisen syödä, mitä maukkaampaa ruokaa, sitä parempi. Ruoanlaitossa on kyse myös uteliaisuudesta ja siitä, että koskaan ei ole valmis vaan siinä riittää opeteltavaa koko elämäksi. Innostuksen taustalla on esimerkiksi loistavia työpaikkaruokaloita, joiden emännät muuttivat arkisetkin ainekset joka päivä uudenlaisiksi viiden tähden herkuiksi, ja jotka emännät osoittivat että ruoka ei ole pelkkää pikaisesti hotkaistavaa polttoainetta, vaan todellisia nautintoja. Ulkomaisten ruokaohjelmien (mm kanavat BBC food / BBC lifestyle) ansiosta olemme myös kumpikin erikseen oppineet ruoasta, ruoanlaitosta ja erilaisista raaka-aineista viimeisten noin 15 vuoden aikana enemmän kuin koko aiemman kokkauselämän aikana yhteensä.

Miten reseptit syntyvät ja mistä riittää aiheita?

Milloin mistäkin. Useimmiten ruoanlaitto lähtee raaka-aineesta ja pyrimme mahdollisimman paljon käyttämään kauden raaka-aineita silloin kun ne ovat parhaimmillaan. Joskus selataan reseptejä netistä tai kahlataan läpi pino ruokalehtiä ja inspiraatio saattaa syntyä jostain ruokakuvasta. Sitten laitetaan netti kiinni ja lehdet pois, ja aletaan työstää ajatusta eteenpäin. Aika harvoin laitamme ruokaa jonkun muun tekemällä reseptillä. Klassikkoreseptit ovat tietysti asia erikseen. Jotenkin niitä aiheita on tähän asti riittänyt, toivottavasti myös jatkossa.

Kumpi kuvaa ja miten kuvakulmat valitaan?

Enimmäkseen Tuplaespresso toimii kuvaajana, mutta joskus myös M. Kuvat ja kuvakulmat pyritään pitämään mahdollisimman (suorastaan tylsän) informatiivisina. Bloggaamisen myötä ruoan ulkonäköön on oppinut kiinnittämään entistä enemmän huomiota ja varomaan ettei se näytä läjältä koiranoksennusta. Vältämme kuitenkin aikaa vieviä massiivisia lavastuksia, ruosteisia työvälineitä, raaka-aineiden roiskintaa ja yltiöromantiikkaa. Koska joka päivä myös syömme valmistamamme ja kuvaamamme ruoan, sen soisi olevan edes hiukan lämmintä vielä kuvaussession jälkeenkin.

Mitä ruokarajoitteita teillä on vai oletteko kaikkiruokaisia?

Allergioita ei ole, ei oikeita eikä keksittyjä. Kaikkiruokaisuus oli molemmille jopa jonkinlainen "toisen kierroksen" parinvalinnan kriteeri: koko perheelle laitetaan sama ruoka, ota tai jätä. Omista lempiraaka-aineista ei tarvitse luopua kun toinenkin syö nirsoilematta mitä eteen laitetaan. Raaka-aineinhokkien määrä voidaan laskea melkein yhden käden sormilla. Ruokaharrastus on myös lisännyt uteliaisuutta uusille raaka-aineille ja uusille mauille. Ulkomailla pitää maistaa kaikenlaisia paikallisia herkkuja liskosta lepakkoon. (Heh, kaikki matkamuistotkin liittyvät jollain lailla ruoanlaittoon.) Kaikkiruokaisuudella on kuitenkin sellainen raja, että koiranlihasta valmistettu ruoka-annos jäisi maistamatta.

Mikä on luottoreseptinne?

Ei tässä ehdi syntyä mitään luottoreseptiä. Sehän tarkoittaisi sitä, että samaa ruokaa tehtäisiin uudelleen ja uudelleen ja uudelleen… Maailmassa on niin paljon uusia makuja ja reseptejä kokeilematta. Tosin reseptien kanssa täytyy olla erittäin tarkka ja lähdekriittinen. Reseptin lukemalla usein onneksi huomaa, onko se oikeasti toimiva ja kokeiltu, vai onko kirjoittaja vain ravistanut sen hihastaan copypaste-jotainsinnepäin-enjaksatarkistaa –menetelmällä.

Montako erilaista reseptiä ja kuvaa tässä blogissa on?

Eipä olla laskettu, mutta todennäköisesti reseptejä on jotain 1000 ja 1500 välillä ja kuviakin useita tuhansia.

Miksi ette kirjoita ravintola-arvosteluja tai sisustuksesta tai muusta lifestylestä?

Emme katso olevamme päteviä arvostelemaan ravintolaa yhden tai kahdenkaan käynnin perusteella. Sen sijaan annamme jatkuvasti kriittistä, sekä positiivista että negatiivista, palautetta toistemme ruokatekeleistä. Yleensä olemme melkoisen samaa mieltä mahdollisista parannuksista, maustamisen hienosäädöstä, kypsyysasteista ynnä muista ja samalla tekeminen kehittyy koko ajan paremmaksi. Sisustamisen ja lifestylen jätämme myös ihan suosiolla muiden blogattavaksi, vaikka kumpikin tahollaan on vuosikausia tehnyt töitä niiden parissa.

Olisiko mahdollista saada tähän blogiin kunnollinen sisällysluettelo?

Se on tekeillä.

Kiitos kaikille lukijoille, viihtykää kanssamme edelleenkin ja kommentoikaa vapaasti jos siltä tuntuu. Nyt ei arvota mitään, mutta katsotaan mitä tapahtuu 3-vuotissynttäreillä joulukuussa. 

Edit:

Edellä kerrotusta jäi pois yksi tärkeä pointti. Kun tekee reseptin julkaistavaksi, on pakko mitata käytetyt ainesmäärät. Eero Mäkelä aikoinaan opetti ruokakurssilla, että kaikki aineet tulee mitata tarkkaan, jotta annoksen pystyy toistamaan joka kerta samanlaisena. Michelin tähtiravintolassa tämä on perusvaatimus ja näin voi helpottaa omaakin onnistumistaan kotikeittiössä. Nykyisin itsekin tarkistamme omista resepteistämme sen, miten se oikein menikään (lukuun ottamatta niitä jo selkärangasta tulevia perusasioita). Aikoinaan, kun jälkikasvu oli vielä kouluikäistä tai jopa alle, piti kaikilla ruoilla olla nimi. Koska tein ne hatusta, ei niillä ollut olemassa valmista nimeä. Se piti antaa niille lennossa ja meni läpi. Ongelma tuli, kun juniori pyysi parin kuukauden kuluttua tekemään sen ja sen nimisen kastikkeen uudelleen. Siinä sitten pähkäiltiin, että oliko siinä tummaa vai vaaleaa lihaa? Oliko kastike vaaleaa vai tummaa? Kun sitten päivän versio aiheesta oli syöty ja kysyin kommentteja, oli vastaus: "Tosi hyvää, mutta ei se ollut sitä samaa. Mikä tämän nimi on?"…

M

Kesän kauneimmat porkkanat, ribsejä kolmella tavalla ja tahmeaa kastiketta

Olin ostanut hallista kolme pötköä porsaan kylkiluita eli rimpsuja eli patruunavöitä, ja koska en oikein osannut päättää minkälaiset rimpsut niistä tällä kertaa laittaisin, päätin laittaa meille kerralla kolme muunnelmaa samasta teemasta ja arpoa sitten yhdessä Tuplaespresson kanssa niistä aterian päätteeksi voittajan.

Vasemmalta oikealle: mausteseos 3, mausteseos 1 ja mausteseos 2

Ribsejä kolmella tavalla

3                    porsaankylkiluuriviä

Ota lihat huoneenlämpöön tuntia ennen esikypsennystä. Mausta ne odottaessa. Lämmitä uuni 160 asteeseen.

Mausteseos 1

                      suolaa

                      valkopippuria myllystä

                      sinappijauhetta

Mausteet hierotaan lihalle molemmin puolin.

Mausteseos 2

                      karkeaa merisuolaa

                      fenkolinsiemeniä

                      mustapippuria myllystä

                      timjaminoksia

                      salvian lehtiä

Hienonna morttelissa fenkolinsiemenet ja karkea merisuola. Mausta lihat molemmin puolin seoksella ja jauha pinnalle mustapippuria. Laita foliolle timjaminoksia ja salvianlehtiä. Kylkirivi niiden päälle ja jälleen timjaminoksia ja salvianlehtiä sen päälle. Kääri rimpsu pakettiin.

Mausteseos 3

½ dl               ruokosokeria

1 rkl              suolaa

2 tl                chipotlepaprikaa

2 tl                cayennepippuria

2 tl                chilimaustetta

2 tl                sipulijauhetta

2 tl                valkosipulijauhetta

2 tl                jeeraa

Sekoita mausteet morttelissa ja mausta kylkirivi.

Laita uunipannulle leivinpaperi ja sen päälle ritilä. Nosta lihat ritilälle ja anna kypsyä puoli tuntia 160 asteessa ja pudota sitten lämpö 150 asteeseen ja kypsennä vielä 2 tuntia. Jäähdytä lihat ennen grillausta. Voit esikypsentää lihat jo edellisenä päivänä ja laittaa ne jääkaappiin odottamaan grillausta.

Barbequekastike

1                    salottisipuli silputtuna

2                    pientä valkosipulin kynttä hienonnettuina

1                    pienehkö kuivattu ancho chili hienonnettuna tai tuore punainen chilipalko viipaloituna

2 dl                coca colaa (joka sisältää sokeria – siis ei zero)

1 dl                ketsuppia

2 rkl              soijakastiketta

4 rkl              fariinisokeria

                      öljyä

Kuullota sipulit ja chili öljyssä, lisää muut ainekset ja keittele noin tunnin ajan sillä aikaa kun lihat ovat uunissa. Aja lopuksi sauvasekoittimella tasaiseksi. Kastikkeeseen voi ja kannattaakin lisätä uunipannulle ja foliopakettiin valuneet nesteet, kun ribsit ovat valmiit. Kastikkeenkin voi tehdä edellisenä päivänä valmiiksi ja säilyttää jääkaapissa. Säilynee muutenkin jääkaapissa joitakin päiviä, mutta en osaa sanoa kauanko, paitsi jos se tulee kerralla nautituksi. Maku on nimittäin hyvä. Ja sopi muuten tosi hyvin myös niille porkkanoille.

Tee loppusilaus ribseille kuumentamalla ne grillissä tai uunin grillivastuksen alla, kuten minä jouduin tekemään ukkossateen kutsumatta ja yllättäen ilmestyessä pelipaikalle. Poista ensin tietenkin foliokääre siihen käärityltä rimpsulta.

Menetelmä 1

Sivele BBQ kastiketta lihoille grillaamisen aikana. Käsittelyn helpottamiseksi voit pätkäistä kylkirivin kahteen osaan varsinkin jos käytät grilliä. Kypsä rimpsurivi todennäköisesti käännettäessä katkeaa juuri väärään aikaan ja väärästä paikasta. Murphyn lakia ei tiettävästi ole kumottu.

Menetelmä 2

Kuumenna ne grillissä ilman BBQ kastiketta. Tarjoile sen sijaan kastike dippinä, jolloin jokainen voi makunsa mukaan maustaa herkkunsa. Valitsin tämän tällä kertaa, koska halusimme vertailla makuja kastikkeella ja ilman kastiketta.

Vasemmalla tavallisia oransseja porkkanoita, sitten punaisia, violetteja sekä keltaisia, kaikki eriväriset paljon vanhempia lajikkeita kuin oranssit porkkanat.

Niistä porkkanoista! Lisäkkeenä, tai oikeammin aterian tähtenä tällä kertaa, Tuplaespresso valmisti kesän kauneimmat porkkanat, joka on sekoitus erivärisiä kotimaisia, niihin erikoistuneen kasvattajan tuottamia, porkkanoita uunissa kypsennettynä. ”Sateenkaariporkkanoista” enemmän juttua täällä. Porkkanat voi toki myös kypsentää grillissä. Hakaniemen Hallin vihanneskauppias Merja Valo sai pyynnöstämme hankittua meille niitä. Emme vieneet Merjan koko varastoa, joten eiköhän sinne vielä muutama jäänyt muillekin. Toivottavasti muutkin kauppiaat löytävät nämä herkkuporkkanat myyntipöydälleen.

Sateenkaariporkkanat uunissa

8-10 mahdollisimman pientä ja ohutta kaikenkirjavaa porkkanaa ruokailijaa kohden

hiukan oliiviöljyä

suolaa

mustapippuria

tarjoiluun

fenkolinvarsia ja -lehtitöyhtöjä

tuoreita salvianlehtiä

Harjaa porkkanat puhtaiksi ja laita kulhoon. Mausta suolalla ja mustapippurilla sekä lorauksella oliiviöljyä. Sekoita kädellä sen verran että kaikki porkkanat peittyvät öljyyn. Levitä uunivuoan pohjalle leivinpaperi ja levitä porkkanat paperille. Kypsennä uunissa 200 asteessa 40-50 minuuttia. Kokeile 40 minuutin jälkeen terävällä veitsellä, joko porkkanat ovat kypsät ja anna niille tarvittaessa lisäaikaa. Sivele porkkanat oliiviöljyllä sen jälkeen kun olet ottanut ne ulos uunista. Viimeistele hienoksi leikatuilla fenkolinvarsilla ja salvianlehdillä.

Ai niin, se loppuarvostelu tämän setin lemppariribseistä, joka tällä kertaa ei mennyt arvonnaksi. En tiedä johtuiko ainoastaan maustamistavasta vai poikkeavasta kypsennystavasta, mutta joka tapauksessa voittajaksi selvisi kaikin tuomariäänin mausteseos 2:lla maustetut, folioon käärityt ja tuoreilla yrteillä maustetut ribsit. Niistä tuli kaikkein mehevimmät, ja se on foliopaketin ansiota. Myös fenkolin ja muiden yrttien maku toimi todella hyvin – jopa niin hyvin, että en itse edes harkinnut dipata niitä BBQ kastikkeeseen, niin hyvää, kun sekin on.

Muista vaihtoehdoista sen verran, että perinteisin maustein valmistettu versio numero 1 on aivan erinomainen ja sopii ribseille kuin…, no, se vaan sopii niille – BBQ kastikkeen kanssa tai ilman. Mausteseoksella 3 maustetut ribsit BBQ kastikkeen kera ovat mausteiden ystävälle sopiva vaihtoehto.

Ensi kerralla käärin kaikki kylkirivit foliopakettiin maustamistavasta riippumatta, sillä tämän kokeilun perusteella näin tulee mehevin lopputulos.