Banana curd cheesecake eli banaanijuustokakku

Marenki-marjajälkiruoasta jäi jääkaappiin mascarponea juuri sopivasti, jotta siitä sekä rahkasta ja banaanilevitteestä sai tehdyksi pienen (vuoan halkaisija 17 cm) juustokakun.

Banana curd cheesecake

pohja

150 g hienonnettuja kaurakeksejä

50 g voisulaa

täyte

150 g mascarponea

250 g vähärasvaista maitorahkaa

250 g black banana curdia (eilinen resepti)

2 rkl sokeria

1,5 dl kuohukermaa

6-7 liivatelehteä

tilkka kiehuvaa vettä

viimeistelyyn

2-3 passionhedelmää

Murskaa keksit muovipussin sisässä kaulimen avulla ja sekoita ne voisulan kanssa. Painele seos irtopohjavuoan pohjalle ja laita jääkaappiin jähmettymään.

Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Tähän kakkuun käytin 7 lehteä, mutta kuudellakin se varmaan olisi pysynyt kasassa. Sekoita mascarpone, maitorahka sekä black banana curd keskenään. Vatkaa kuohukerma vaahdoksi sokerin kanssa ja sekoita se banaanitäytteeseen. Puristele liivatelehdistä ylimääräinen vesi ja sulata lehdet tilkkaseen kuumaa vettä. Kaada liivateliuos nauhana banaanitäytteen joukkoon koko ajan sekoittaen ja vatkaa seos tasaiseksi. Kaada täyte keksipohjalle ja laita vuoka takaisin jääkaappiin 4-5 tunniksi tai mieluiten yön yli, jotta liivate ehtii hyydyttää täytteen kauttaaltaan.

Irrota kakku irtopohjavuoasta, aseta tarjoilulautaselle ja viimeistele kaapimalla passionhedelmän sisukset kakun päälle. Hedelmiä valitessasi muista, että mitä ryppyisempi passionhedelmä, sitä makeampi, mehukkaampi ja herkullisempi se on. Sileäpintaiset ovat vielä raakoja.

Black banana curd

Kun yksi banaani vanhenee ja mustuu, sen voi kuoria ja paloitella pakastimeen, ja muutaman tunnin kuluttua siitä voi tehdä jäätelöä tehosekoittimessa. Mutta kun neljä banaania pääsee mustumaan, niistä tulee banaanilevitettä, fiinimmältä nimeltään banana curd. Banaanilevitettä voi lisätä jäätelöön, jogurttiin, aamupuuroon tai mihin tahansa mikä kaipaa makeaa. Tarvittaessa banana curd säilyy viileässä pari viikkoa. Ja taas pienennettiin ruokahävikkiä.

Hävikkiviikon resepti:

Black banana curd

4 mustaa banaania 

1 muna & 2 keltuaista

60 g tavallista voita

2 rkl sitruunamehua

2,5 dl ruokokidesokeria

Kuori banaanit ja soseuta ne haarukalla. Vatkaa munat omassa kulhossaan. Sulata kattilassa voi, lisää sokeri ja sitruunamehu. Keitä matalalla lämmöllä kunnes seos alkaa hiukan kuplia. 

... jogurtin joukkoon tai ...

Lisää soseutetut banaanit ja kiehauta sen verran että seos pulpahtaa muutaman kerran. Lusikoi pari ruokalusikallista kuumaa seosta munavaahdon joukkoon ja vatkaa hyvin. Kaada munavaahto kattilaan ja keitä koko ajan sekoittaen kunnes levite alkaa sakeutua. Varo keittämästä liian kuumalla ja liian pitkään ettei seos muutu munakokkeliksi. Kun kattilan sisältö on sakeutunut kiisseliksi, ota kattila pois liedeltä ja soseuta seos sauvasekoittimella. Tölkitä heti.

p.s. Niistä kahdesta valkuaisesta voi tehdä marenkia ja käyttää marenkia sekä banana curdia johonkin herkkujälkiruokaan vaikkapa jotenkin tähän tapaan. Banana curdilla voi myös vaikka maustaa juustokakun. Siitä vasta tuleekin hyvää.

Herkusta hävikiksi?

Tällä viikolla (7.-13.9.2015) vietetään hävikkiviikkoa, jolloin kiinnitetään huomio siihen, miten paljon itse kultakin - syystä tai toisesta - herkusta tulee hävikkiä ja ruokaa päätyy jätteeksi.

Sain hyvän vinkin ruokahävikin vähentämiseksi: pidä jääkaapissa vain valo ja syö ulkona…

Se ei taida olla ihan niin yksinkertaista? 

Ruokahävikkiongelmasta syyllistetään yleensä vain kotitalouksia, sillä koko noin 400 miljoonan kilon vuotuisesta ruokahävikistä Suomessa kotitalouksien osuus on noin 35%, siis yli kolmannes, ja loppu jakaantuu ravitsemuspalveluiden, kaupan sekä teollisuuden kesken. Voiko kuluttaja vaikuttaa näiden muiden ruokahävikkiin? No ainakin koulussa, työpaikkaruokalassa ja ravintolassa voisi ottaa vain sen mitä aikoo syödä ja myös syödä lautasensa tyhjäksi. Paitsi että se koskee vain noutopöytää, ei annosruokia. Ai että, tuli mieleen lapsuus, jolloin kaikkialla muistutettiin miten ”muualla maailmassa lapsilla ei ole ruokaa ja ne söisivät mielellään sen mitä lautaselle jää”. Syyllistäminen ei ole kadonnut minnekään, vaikka sen voisi helposti kääntää positiiviseksi motivoinniksi: miten paljon rahaa säästyy kun ruokaa ei mene hukkaan.

Kaupan ruokahävikin pienentämisen avaimet ovat minun nähdäkseni pääasiassa kauppiaan käsissä, miten hyvin hän tuntee alueensa ostotottumukset ja miten ammattitaitoisesti hän tämän mukaan osaa tehdä tilaukset. Teollisuus taas tuntuisi käyttävän raaka-aineeksi kaiken mahdollisen kanannahkoja myöten, joten siihenkään hävikkiin kuluttaja tuskin kykenee vaikuttamaan?

Ei ole helppoa, myönnetään. 

Meilläkin yritetään välttää ruokajätettä, joskus onnistuen, joskus ei. Mutta ainakin yhdessä asiassa epätrendikäs keittiö on sataprosenttisen säästeliäs: meiltä ei mene yhtään kahvia hukkaan. Espressokone jauhaa pavut ja tiristää yhden kupillisen kerrallaan, joten valmiiksi keitettyä kahvia ei jää lämpölevylle odottamaan kaatamista viemäriin, kuten niin usein kävi tavallisen kahvinkeittimen kanssa  EDIT: Paitsi että kahvinporotkin voisi kuulemma jalostaa kekseiksi...

Ruokahävikistä löytyy paljon tärkeää asiaa kuluttajaliiton sivuilta.

Tässä muutamia vanhoja reseptejämme aiheesta ”hävikistä herkuksi”

Perunaletut – muusinjämät uusiokäyttöön

Makea pullavanukas on klassikkojälkiruoka

Leipägnocchit, kuivuneen leivän uusi elämä

Ihan tavallinen piirakka ihan tavallisista aineksista

Minestronekeitto

Jauheliha palaa juurilleen

Strata, suolainen leipävanukas

Perunasalaatti tähteiksi jääneistä uuniperunoista

Possukastike grilliribsien tähteistä

Täydellinen jälkiruoka - köyhät ritarit