Simppu ei sijoittuisi kalojen kauneuskilpailussa kovinkaan korkealle muutoin kuin toisten simppujen mielestä. Simppu on pohjakala, ja aikuisella simpulla ei ole uimarakkoa. Talouskalana simppu on Suomessa merkityksetön, paitsi ehkä kalastustarvikekauppiaiden mielestä. Kun verkkokalastaja saa ”hyvän” simppusaaliin, se saattaa tarkoittaa sataa simppua yhtä verkkoa kohti. Ken on joskus allekirjoittaneen tapaan itse irrotellut rupipäisiä ja erinomaisesti verkkoa sotkevia otuksia tietää, että joko aikaa kuluu todella paljon tai verkkoon syntyy hätäilyn seurauksena reikä, kun simppu revitään väkisin irti verkosta. Kerran isäni vanhin veli oli kanssani yhdessä verkonpuhdistuspuuhissa ja repäistessään isäni silmän välttäessä simpun irti verkosta hän sanoi minulle, että ”toi sun isäs on vähän turhan tarkka noista verkoista”. Totuus kuitenkin on, että jos sata simppua repii väkisin irti verkosta, niin verkko todellakin on entinen ja kalastustarvikekauppaan on taas mentävä. Joskus verkot hinattiin saaren rantaan veneeseen nostamatta, sillä ne painoivat ”saaliineen” aivan liikaa. Ne haudattiin rantaan ja vuoden kuluttua niistä ravisteltiin ajan pehmentämät kalanjäänteet irti, jolloin verkot olivat taas käyttökelpoisia. En muista meillä koskaan valmistetun mitään ruokaa simpusta, mutta tätini tiedän käyttäneen niitä.
Simpun varsinaiset syötävät osat ovat pyrstö ja maksa, ja jos kalassa on mätiä, sen voi lypsää käyttöön.
Nämä
simput herättivät Tupalespresson huomion Hakaniemen Hallissa, ja kuultuani
niistä pyysin tuomaan muutaman. Simput olivat lajiltaan härkäsimppuja, joka on
yksi meidän viidestä simppulajistamme. Simppujen mäti on mielenkiintoisen
värinen ja se vaihtelee vihreästä petroolinsiniseen ja jopa oranssiin. Näiden
simppujen mäti oli vihreää ja petroolinsinistä, kypsänä ihan vaaleankeltaista.
Simpun mätiä pidetään herkkuna ja sen voi pestä, suolata ja nauttia kuten
siian- tai muikunmädinkin. Simppuja oli 4 kpl ja niistä sain lypsämällä 200 g
mätiä. Päätin tehdä siitä mätivuoan uunissa. Sen voisi nauttia leikkeleenä
leivän päällä tai perunan kera iltapalaksi tai alkuruoaksi. Maksa on myös
herkkua pannulla voissa paistettuna. Simpuista itsessään syntyy vaikkapa maukas
kalakeitto.
Paistettua
simpun maksaa
Simpun maksa paistetaan voissa kuumahkolla pannulla
nopeasti polttamatta sitä. Sen voi maustaa suolalla, mauste- ja valkopippurilla
ja nauttia leivän päällä tai keiton joukossa.
Mätivuoka
simpun mädistä
200 g simpun
mätiä
1 kananmuna
1 munankeltuainen
1 dl maitoa
1 rkl kermaa
½ sipulia
hienonnettuna
1 purjo
silputtua
tilliä
Lypsä mäti talteen ja huuhtele se kylmällä vedellä
siivilässä ja poista siitä kalvot. Jos aiot syödä sen sellaisenaan, niin
kannattanee pakastaa se ensin 24 tunnin ajan. Tämä mäti kypsennettiin
valmistettaessa, joten se ei kaivannut pakastamista. Mausta mäti 4 % suolalla,
eli 200 g mätiä vaatii 8 g hienoa merisuolaa. Hienonna sipuli ja purjo ja
kuullota niitä voissa pannulla. Vatkaa kulhossa muna, keltuainen, maito ja
kerma ja lisää sipulit. Yhdistä mäti ja munamassa ja kaada seos voideltuun
uunivuokaan. Kypsennä 180˚C uunissa 15 – 25 minuuttia kunnes seos on sopivasti
hyytynyt. Ota uunista ja anna vetäytyä rauhassa.
Kalaliemi
ja -keitto simpusta (alkukeitoksi kahdelle)
Huuhdo kalojen pinnalta lima pois ja puhdista ja nylje
ne. Jos olet laiska, kuten minä, tai jos simppuja on runsaasti käytettävissäsi,
voit leikata niiden pyrstöt irti muusta vartalosta ja nylkeä vain ne. Niiden
liha on se käyttökelpoinen osa simpun lihasta.
Liemi
4 nyljettyä
simpun pyrstöä
8 cm pätkä
purjoa neljänä palana
½ sipulia
lohkoina
½-1 porkkana
kuorittuna ja paloiteltuna (riippuu porkkanan koosta)
2 laakerinlehteä
8 kokonaista
maustepippuria
6 kokonaista
valkopippuria
5 dl vettä
Laita kalat ja kasvikset kattilaan ja peitä kylmällä
vedellä. Kuumenna kiehuvaksi, poista pinnalle noussut vaahto ja anna kiehua
hiljaa 20 minuuttia. Siivilöi liemi talteen. Ota pyrstöistä lihat talteen.
Keitto
edellä
keitetty kalaliemi
1 rkl Pernodia
tai pastista
½-1 porkkana
sopivan kokoisina viipaleina
4 pientä
kiinteää perunaa sormenpään kokoisina paloina
¼ sipuli
hienonnettuna
2 1
cm:n kiekkoa purjoa neljään osaan pilkottuna
1 dl kermaa
edellä
talteen otettu kalanliha
merisuolaa
myllystä
valkopippuria
myllystä
koristeluun
tilliä
voita
Laita nokare voita puhtaaseen kattilaan ja pyörittele
kasviksia siinä. Lisää Pernod ja liemi ja kuumenna kiehuvaksi. Anna kiehua
hiljaa hautuen, kunnes kasvikset ovat pehmenneet. Lisää kerma ja anna kiehua
vielä pari minuuttia. Tarkista maku ja mausta suolalla ja valkopippurilla.
Nosta talteen otettu kala ja paistetut maksat lautasille, annostele kasvikset
niille ja kaada lopuksi kuuma liemi kaiken päälle. Ripottele pinnalle tilliä ja
nauti mätipaistosleivän kera.
P.S. Täällä YLEn uutisvideolla tamperelaisen ravinteli Berthan keittiömestari Pekka Salmela kokkaa simppuruokaa.
5 kommenttia:
Eipä ole simppu tullut vielä kertaakaan vastaan - elävänä tai kuolleena. Mielenkiintoinen kala, ja todella hurjan väristä tuo mäti.
Eipä ole minullekaan tuttu, kuullut olen nimen kyllä joskus, mutta koskaan ei ole tullut vastaan. Täytyy joskus maistaa, jos tilaisuus tulee.
@ Ulla
Väri on mielenkiintoinen, mutta ainakin kypsänä se oli hyvää. Aito mätikokemus siitä puuttuu vielä meiltäkin. Kypsyessä simpun mädin väri muuttuu beigenkeltaisenvalkoiseksi, kun esimerkiksi lahnan mäti muuttuu harmaasta kauniin oranssin väriseksi.
@ Kaura
Aina kannattaa hankkia uusia makukokemuksia.
Tulipas tämä teksti ajankohtaiseksi, kun puoliso löysi kauppahallista härkäsimppuja. Myyjä suositteli liemikalaksi, ja maukas liemi niistä tulikin. Yllättävän hyvän makuinen kala kaikkinensa. Täytyy ostaa toistekin, jos vielä vastaan tulee.
Simppu ei tosiaankaan ole niitä tavallisimpia löytöjä kalakauppiaan tiskiltä, joten täytyy tarrata kiinni kaikkeen tuollaiseen aina kun vain on mahdollisuus.
Lähetä kommentti