Täytetyt munakoisorullat eli cannelloni di melanzane

Less is more, sanotaan, ja tämän ruoan osalta se pitää täysin paikkansa. Ilman kilometrin pituista raaka-ainelistaa cannelloni di melanzane on täynnä makua, raaka-aineiden omaa makua.

Opin taas munakoison käsittelystä uuden asian: leikattuja munakoisopaloja täytyy liottaa jääkylmässä vedessä 10-15 minuuttia ennen kuin niille tekee mitään muuta. Tämä toimenpide vähentää öljyn imeytymistä munakoisoon ja – onko tämä vain kuvittelua, mutta – mielestäni tällä kertaa munakoisoviipaleista ei todellakaan tullut läheskään niin rasvaisia lötköjä kuin aiemmin, vaikka kuitenkin aina olen yrittänyt pitää öljyn määrän mahdollisimman vähäisenä. Normaalistihan munakoisoviipaleesta kuuluu ”sluuuuurrrrpssss” kun sen sivelee öljyllä.

Munakoison sisään käärin herkkusieni-vuohenjuustotäytteen ja yksinkertainen tomaattikastike viimeisteli ”cannellonit”. Vähemmän aineksia oli enemmän makua. Totta puhuen olisin voinut ottaa tätä toisenkin annoksen, jos olisin ymmärtänyt ostaa enemmän munakoisoja.

Cannelloni di melanzane eli täytetyt munakoisorullat

(kaksi annosta)

tomaattikastike

1 valkosipulinkynsi

1 rkl oliiviöljyä

300 g tomaattimurskaa

1 rkl sokeria (tai hunajaa)

2 rkl hienonnettua tuoretta basilikaa

suolaa ja mustapippuria myllystä

munakoisoviipaleet

1 iso munakoiso

hiukan suolaa

tilkka oliiviöljyä

täyte

200 g herkkusieniä

1 rkl oliiviöljyä

100 g pehmeää vuohenjuustoa (ei kittikuorta!)

2 rkl hienonnettua tuoretta basilikaa

2 rkl hienonnettua tuoretta korianteria

(suolaa ja pippuria jos tarvitsee)

viimeistelyyn

tuoreita basilikanlehtiä

Kuori valkosipulinkynsi ja leikkaa se ihan pieneksi. Kuumenna kattilassa öljy ja kuullota siinä valkosipuli. Lisää tomaattimurska sekä sokeri ja keitä ihan pienellä lämmöllä noin 10 minuuttia. Lisää basilika, sekoita ja mausta tarpeen mukaan suolalla sekä mustapippurilla.

Viipaloi munakoiso runsaan puolen sentin viipaleiksi ja laita viipaleet jääkylmään veteen 15 minuutiksi. Raaputa munakoisosta jääneistä reunoista (ensimmäinen ja viimeinen viipale) kaikki irtoava sisus. Se käytetään täytteeseen. Kun viipaleet ovat lionneet, kuivaa ne talouspaperilla ja ripottele pinnalle hiukan suolaa. Viipaleet ”hikoilevat” suolasta, mutta eivät ollenkaan niin voimakkaasti kuin liottamattomat viipaleet. Pyyhi suola pois 10 minuutin kuluttua ja jätä viipaleet odottamaan paistamista.

Leikkaa herkkusienet ihan pieneksi. Laita sienet sekä munakoisosta raavittu sisus kattilaan oliiviöljyn kanssa ja kuumenna sekoittaen matalalla lämmöllä kunnes sienet alkavat päästää kosteutta. Sekoittele sieniä muutaman minuutin ajan ja lisää sitten vuohenjuusto pieninä paloina. Kun juusto on sulanut, lisää basilika sekä korianteri ja mausta tarvittaessa suolalla ja mustapippurilla.

Öljyä munakoisoviipaleet siveltimellä kevyesti molemmin puolin ja kypsennä ne parilapannulla. Pariloi viipaleisiin raidat molemmin puolin. Nosta munakoisot työlaudalle ja levitä täyte niiden pyöreästä päästä alkaen noin puoliväliin asti. Kääri viipaleet rullaksi ja tarjoile tomaattikastikkeen sekä basilikalehtien kanssa. (Jos rullat ovat ehtineet pahasti jäähtyä, ne voi nopeasti lämmittää kuumassa tomaattikastikkeessa, mutta ei näiden mitään uunikuumia tarvitse ollakaan.)

Täydellistä...
ja p.s. nämä EIVÄT tarvitse päälleen tuhtia juustokuorrutusta…

Keittoa paahdetuista bataateista ja porkkanoista

Paahdetuista kasviksista valmistettu keitto mielletään enemmän syksyn ja talven ruoaksi, mutta miksei sitä voisi keittää kesälläkin. Minulla oli jääkaapissa purkinpohja toissapäivän hyvää hummusta, jota en enää sellaisenaan halunnut syödä, mutta toisaalta en raaskinut heittää poiskaan. Mielessäni makustelin, että se voisi sopia bataatin kanssa. Kaikenlaista muuta kyllä löytyi ruokakaapeista mutta ei bataattia. Ajatus bataattikeitosta pyöri mielessäni niin, ettei auttanut muu kuin piipahtaa kaupassa. Tuoreet kasvikset ovat ihania, mutta niiden maku muuttuu paljon moniulotteisemmaksi, kun ne ensin paahtaa uunissa. Samaan uuniin meni myös sipulia ja uutta porkkanaa. Makea bataatti tarvitsee vastapainoksi suolaa ja happamuutta. Oman maun mukaisen suolamäärän lisäksi smoothiemainen bataattikeitto on terästetty sitruunamehulla. Määrästä tulee neljä annosta.

Bataattikeitto paahdetuista kasviksista

400 g kuorittua bataattia

150 g paloiteltua porkkanaa

150 g sipulia lohkoina

1 rkl ruokaöljyä

1 tl valkoviinietikkaa

hiukan suolaa ja mustapippuria myllystä

5 dl kanalientä

100 g hummusta

2 dl kookosmaitoa

2 tl sitruunamehua

1 tl raastettua tuoretta inkivääriä

(suolaa ja mustapippuria myllystä)

viimeistely

tuoretta korianteria ja basilikaa hienonnettuna

punasipulia ihan pieninä kuutioina

hunajapaahdettuja maapähkinöitä rouhittuna

Leikkaa kuoritut juurekset pienehköiksi paloiksi ja sipuli lohkoiksi. (Mikäli käytät uusia sipuleita, leikkaa varret viipaleiksi ja jätä odottamaan niiden lisäämistä keittoon.) Laita palat isoon muovipussiin ja perään öljy, viinietikka sekä suola ja mustapippuri. Sulje pussi niin että sinne jää mahdollisimman paljon ilmaa ja ravista voimakkaasti hetken ajan. Näin mausteet levittyvät tasaisesti. Kopistele kasvikset uunipellille leivinpaperille ja paahda 220 asteessa noin 25 minuuttia tai kunnes niiden pinta on saanut vähän väriä.

Kuumenna kanaliemi kiehuvaksi ja lisää siihen hummus, kookosmaito, sitruunamehu sekä inkivääri. Kaada joukkoon vielä paahdetut kasvikset (sekä kesäsipuleiden viipaloidut varret) ja keitä muutaman minuutin ajan. Tarkista veitsenkärjellä, että kaikki kasvikset ovat riittävän pehmeitä soseutettaviksi. Soseuta keitto blenderissä tai sauvasekoittimella, tarkista maku ja lisää tarvittaessa vielä suolaa ja/tai mustapippuria.

Jaa keitto lautasille ja viimeistele korianterilla, basilikalla, punasipulikuutioilla ja rouhituilla hunajapaahdetuilla maapähkinöillä.

Yukhoe, eli kun ei tee mieli grillata...

…mutta silti tekee mieli jotakin lihaista. Silloin toimisi ehkä tartarpihvi? Turussa oli tänään hellepäivä ja sellainen harvinaisuus saa heti kylmään pohjoiseen ilmastoon tottuneen suomalaisen kaipaamaan jotain viilentävää. Löytyy toki kaikenlaisia juomia, mutta kun ei jaksaisi mökillä edes grillata, niin olennainen osa kesää kuin se onkin. Kun kokkaa yhdelle, on päätös päivän menusta helppo. Asiasta ei tarvitse edes keskustella (vaikka Tuplaespresso rakastaakin tartarpihviä). Tavallinen tartarpihvi on vaan jo niin moneen kertaan tullut nautittua, että kaipasin sille vaihtoehtoja. Sellainen löytyikin netistä: Yukhoe eli tartarpihvi korealaiseen tapaan. Idea on sama kuin perinteisessä tartarissakin eli ensiluokkaista tuoretta naudanlihaa, joka ensin viipaloidaan ohuen ohuiksi viipaleiksi, hienonnetaan veitsellä pienen pieniksi kuutioiksi tai jauhetaan karkeahkoksi ja sitten maustetaan asiankuuluvilla mausteilla ennen nauttimista. Turun Stockan herkusta ostin tuoretta tartarnautaa, joka jauhettiin odottaessani. Kiikutin lihan nopeasti jääkaappiin.

Yukhoe eli tartarpihvi korealaiseen tapaan

Extratuoretta naudanlihaa 150 – 200 g / ruokailija (tai oman mieltymyksen mukainen määrä) valitsemallasi tavalla hienonnettuna.

Soijakastike lihalle

3 rkl              soijaa

1 rkl              seesamiöljyä

1                    valkosipulinkynsi raastettuna

½ rkl             paahdettuja seesaminsiemeniä

1                    uuden sadon sipuli pieneksi hienonnettuna

                      mustapippuria myllystä

Jos viipaloit käyttämäsi lihan, niin tämä kastike toimii marinadina sille. Laita lihat hetkeksi kastikkeeseen ja nosta ne sitten lautaselle. Jos käytät hienonnettua tai jauhettua lihaa, niin sekoita kastiketta lihan joukkoon. Ei tolkuttomasti, mutta niin, että sitä on joka puolella. Älä vatkaa lihaa vaan nostele kastike sen joukkoon lusikalla niin, että lihan rakenne säilyy. Nosta liha lautaselle ilman, että taputtelet sen pihviksi. Sen muoto saa olla hieman epämääräinen.

Lisäkkeiksi

1                    päärynä juliennesuikaleina

                      sitruunamehua

                      uuden sadon sipulin tai kevätsipulin varsia juliennesuikaleina

                      paahdettuja pinjansiemeniä

                      paahdettuja seesaminsiemeniä

1                    keltuainen/pihvi halutessasi

Extrana

                      paahtoleipäkolmioita

                      pannutettuja kantarelleja (vain pannutus ja hitunen suolaa ja pippuria myllystä)

Tähän aikaan päärynät eivät ole parhaimmillaan, mutta Stockalla oli Etelä-Afrikkalainen lajike Forelle, joka oli mukavan raikas ja kiinteä ja se toimi hienosti tässä. Alkuperäisreseptissä käytetään japanilaista omenapäärynää Nashia. Kuori päärynä ja viipaloi se mandoliinilla tai terävällä veitsellä ohuiksi viipaleiksi ja suikaloi viipaleet. Laita ne astiaan jossa on kylmää vettä ja 2 rkl sitruunamehua, jotta päärynä ei tummu. Paahda pinjan- ja seesaminsiemenet ja jäähdytä.

Kuivaa viipaleet ja asettele ne pihvin päälle samoin kuin sipulisuikaleet. Ripottele pinnalle paahdettuja pinjan- ja seesaminsiemeniä. Laita soija/seesamiöljykastiketta kulhoon, josta sitä voi dipata. Kananmunankeltuaisen voi myös laittaa joko pihvin päälle tai erilliseen kulhoon, johon lihaa voi dipata. Itse jätin sen tällä kertaa pois.

En voinut vastustaa kauniita tuoreita uuden sadon kantarelleja, vaan laitoin niitä lautaselle pihville lisukkeeksi. Maistuivat taas mainioilta.