Meillä
oli ilo saada lahjaksi tuttavan tuttavalta keittiössämme ennen näkemätöntä ja
kokematonta herkkua, nimittäin majavaa. Se oli pyydetty Kainuun korvessa ja
kulkeutui pakastettuna mutkien kautta tänne Helsinkiin. Majavan metsästys alkaa
20. elokuuta ja jatkuu huhtikuun loppuun asti. Suomen Riistakeskuksen sivuilla
kerrotaan, että metsästyksellä rajoitetaan majavakannan kasvua
tihentymäalueilla ja samalla ehkäistään vahinkoja. Majavan aiheuttamia
vahinkoja ei korvata valtion varoista. Majava on arvokas riistaeläin, josta
hyödynnetään kestävä turkis ja maukas liha, eikä se todellakaan ole niitä helpoimpia pyydettäviä.
Hitaasti
jääkaapissa sulatetusta kääröstä paljastui hienosti paloiteltu majava. Majava
ei ollut suuri, mikä tarkoittaa samalla sitä, että se oli nuori majava.
Paketissa olivat lavat ja takareidet (kuvassa) sekä fileet. Suurkiitokset Veijolle Kuhmoon
harvinaisesta herkusta! Koska koko paketti oli sulatettava kerralla, piti
keksiä sopiva kypsennystapa lihoille. Päädyin käyttämään haudutuspataamme eli
crock pottia muille paloille paitsi fileille, jotka päätin kypsentää erikseen.
Riistalihaa ei pitäisi maustaa liikaa, jotta riistan oma maku säilyisi. Tavallisen jokapäiväisen naudan-, sian- ja broilerinlihan voi haudata paksun maustekerroksen alle, mutta riistalle riittää suola, pippuri sekä maltillinen määrä yrttejä.
Riistalihaa ei pitäisi maustaa liikaa, jotta riistan oma maku säilyisi. Tavallisen jokapäiväisen naudan-, sian- ja broilerinlihan voi haudata paksun maustekerroksen alle, mutta riistalle riittää suola, pippuri sekä maltillinen määrä yrttejä.
Hitaasti
haudutettua majavaa
1 majavan
lihat (ilman fileitä) paloiteltuna neljään osaan
2 kuorittua
porkkanaa tuuman paloina
1 iso
sipuli lohkoina
8 katajanmarjaa
murskattuna
2 laakerinlehteä
muutama timjaminoksa
2-3 dl lihalientä
suolaa
valkopippuria
myllystä
Kaikki rasva tulisi poistaa ennen kypsennystä, joten
viimeistelin hyvin puhdistetut palat ja taputtelin kuiviksi. Maustoin palat
suolalla ja pippurilla. Ladoin ne juuresten ja mausteiden kanssa pataan ja
kaadoin lihaliemen perään. Kansi kiinni, virtakytkin asentoon high ja kello
käyntiin. Neljän tunnin kuluttua tarkistin kypsyyden. Annoin lihojen olla
padassa vielä asennolla low noin kahden tunnin verran. Liha oli hienosti
kypsynyttä ja irtosi lähes ajatuksen voimalla säikeittäisenä juuri niin kuin
pitääkin.
Mulle kans, sanoo kokkiharjoittelija... |
Koko varovainen ja perinteinen maustaminen perustui
siihen, että majavan oma maku pääsisi esille. Halusimme saada käsityksen siitä,
miltä se oikeasti maistuu. Vastaus: hyvältä, erittäin herkulliselta. Majavan maku
oli aivan omanlaisensa, ehkä sekoitus tummalihaista vesilintua ja saksanhirveä.
Jos ikinä teillä on tilaisuus, niin mahdolliset ennakkoluulot pois. Majavaa
kannattaa kokeilla.
2 kommenttia:
Oho, olisipa hienoa päästä maistamaan noin harvinaista herkkua - ja vielä kotimaista!
Ihanan suloinen tuo teidän kokkiharjoittelija :-)
Eipä ole ennen tullut vastaan tällaista riistaa, mutta oli tosi mielenkiintoinen kokattava. Olen kuullut kommentoitavan majavanlihaa, että se on kuin haapatukkia söisi, mutta epäilen että tämän sanoja on kertonut vain omista ennakkoluuloistaan koskaan edes maistamatta majavanlihaa. Tai jos haapatukki maistuu näin hyvältä, sitä pitäisi myydä lihakaupassa ;)
Lähetä kommentti