Mitä tarjoaisit kesämökillä päivälliseksi ulkomaisille vieraillesi (tai siis tutuille), jotka ovat pitkän elämänsä aikana kiertäneet maailmaa ristiin-rastiin ja maistaneet kaikenlaisia sellaisia ruokia mistä meillä ei ehkä ole aavistustakaan. No silloin pöytään katetaan tietysti parasta mitä Suomen kesä voi tarjota, tuoreita kotimaisia makuja, yksinkertaista mutta hyvää, oman metsän kantarelleja, itse kalastettua haukea, samana aamuna nostettuja varhaisperunoita läheiseltä maatilalta, kirpeää raparperia, pitkän kesäpäivän kypsyttämiä mansikoita, kaikki nämä sopivasti valmistettuna niin että raaka-aineiden maut ovat parhaimmillaan.
Koska nämä ystävämme eivät aiemmin ole vierailleet mökillämme, heille täytyi pitää pieni esittelykierros sisällä ja ulkona. Mutta eihän sellaista voi pitkämatkalaisille tehdä kuivin suin, joten jääkaapissa oli odottamassa iso kannullinen tervetuliaisjuomaa, mansikka-vesimeloni-ginicocktailia sekä pientä hiukopalaa, mansikkacrostineja.
Mansikkaa, vesimelonia ja suomalaista giniä
Mansikkacrostinit
Leikkaa patongista hiukan viistoon ohuita viipaleita ja laita ne uunipellille uuniin 225 asteeseen muutamaksi minuutiksi, kunnes ne ovat ruskistuneet ja rapeutuneet. Sivele valmiit viipaleet oliiviöljyllä.
Leikkaa halloumi ohuiksi viipaleiksi ja ruskista ne keyesti paistinpannulla.
Päällystä crostiniviipaleet ensin halloumilla, sen päälle viipaloitua mansikkaa, sitten pieni rouhaisu suolaa ja mustapippuria, sitten balsamicosiirappia ja lopuksi vähän hienonnettua tuoretta basilikaa.
Sillä välin kun M esitteli mökkiä vieraillemme, laitoin alkuruoan uuniin. Olin kattanut pöydän pihaterassille, mutta taivaalta alkoi putoilla muutamia pisaroita, joten varmuuden vuoksi siirsimme ruokailun sisätiloihin. Sadetta ei lopulta tullut, mutta kaiken kokoiset paarmat ulkona olivat niin ärhäköitä, että sisällä niitä ei jatkuvasti tarvinnut huitoa pois ihmisten kimpusta.
Alkuruokana tarjosimme kantarellimuhennoksella täytettyjä kesäkurpitsakääryleitä. Lähimetsän kantarellit olivat niin pieniä ja kuivia, että oli pakko turvautua viime kesän satoon pakasteesta. Onneksi sitä oli vielä jäljellä. Sekä alkuruoan tomaattikastikkeen että kantarellimuhennoksen voi valmistaa hyvissä ajoin, vaikka jo pari päivää etukäteen. Ne säilyvät jääkaapissa odottamassa varsinaista ruoanlaittoa.
Kantarellimuhennoksella täytetyt kesäkurpitsakääryleet
täyte
kesäkurpitsat, esikäsittely
pinnalle
Sulata kantarellit, purista ne kuiviksi ja hienonna noin puolen sentin kuutioiksi. Hienonna sipulit varsineen. Kuumenna paistinpannulla voi ja kuullota siinä sipulit. Lisää kantarellit ja sekoittele aineksia yhdessä kunnes kantarellit ovat hiukan kuivahtaneet. Lisää vehnäjauho ja sekoittele kunnes jauho on hiukan ruskistunut. Lisää lihaliemi, kuivattu oregano sekä soijakastike ja sekoita tasaiseksi. Anna ainesten kiehua matalalla lämmöllä 5-10 minuuttia koko ajan sekoitellen. Lisää tarvittaessa hiukan kuumaa vettä mikäli seos sakeutuu liikaa. Lopuksi lisää joukkoon kerma, suola sekä mustapippuri ja anna vielä kerran kiehahtaa. Täyte saa jäädä melko paksuksi. Jäähdytä seos paistinpannulla.
Huuhtele kesäkurpitsa ja viipaloi pitkittäin 2 mm ohuiksi viipaleiksi. Tarvitset 12 viipaletta. Sivele viipaleet kevyesti öljyllä molemmin puolin ja mausta suolalla sekä mustapippurilla. Laita uuni lämpiämään 180 asteeseen.
Levitä uunivuoan pohjalle tasainen kerros tomaattikastiketta. Nosta jokaisen kesäkurpitsaviipaleen toiseen päähän iso ruokalusikallinen täytettä ja kääri viipale rullaksi. Nosta rullat vuokaan tomaattikastikkeen päälle. Kun kaikki kesäkurpitsarullat on aseteltu vuokaan, lusikoi pinnalle vielä hiukan tomaattikastiketta.
Ripottele juustoraaste tomaattikastikkeen päälle ja paista 180 asteessa uunin keskitasolla 20-22 minuuttia, jolloin kesäkurpitsaan jää vielä sopivasti puruvastusta. Jaa kesäkurpitsarullat heti alkuruokalautasille ja viimeistele tuoreella oreganolla.
Ruokajuomaksi Errázuriz Sauvignon Blanc Single Vineyard 2021 (Alko 579777)
Pääruoasta ja jälkiruoasta lisää seuraavissa postauksissamme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti