Varoitus! Nämä suolakaramellipopcornit ovat äärimmäisen koukuttavia. Niissä on niin täydellinen rasva-suola-sokeri-hiilari-rapeus-suhde, että kun näitä ryhtyy syömään, syöminen loppuu vasta sitten kun popcornitkin – eli kulho tyhjenee tosi nopeasti. Ikärajaa ei ole, näihin hullaantuvat myös aikuiset.
Kokkailin siskontytön synttäreille iltatarjoiluun pieniä, samppanjan kanssa nautittavia herkkuja, jotka eivät ole varsinaista ruokaa eikä pieniä voileipiä. Kun etsin netistä sopivia suolapaloja, samppanja-asiantuntijat suosittelivat samppanjan makeusasteen mukaan mm popcornia, perunalastuja (suola ja rasva komppaavat hyvin samppanjan happojen kanssa), ranskalaisia juustotuulihattuja (Gougères) sekä erilaisia juustoja. Kun en tiennyt, mitä samppanjaa (kuiva/puolikuiva/rosee/jotainmuuta) illan emäntä tarjoilee, tein näiden suolakaramellipoppareiden lisäksi muutamia erilaisia herkkuja blogimme vanhempien, hyväksi todettujen reseptien mukaan.
Ranskalaiset juustotuulihatut maustoin gruyèrellä, ruohosipulilla, korianterilla ja timjamilla. Pursotin uunipellille tähtityllan avulla vain ihan pieniä palleroita ja taikinasta tuli noin 40 herkkupalaa. Juustoraaste taikinan joukossa tekee niistä erityisen pehmeitä ja meheviä. Nämä tuulihatut eivät kaipaa minkäänlaisia täytteitä. Täyttämättömyydestä on sekin hyöty, että silloin ne voi tarvittaessa vaikka pakastaa eikä rakenne kärsi sulatettaessa.
Friteeratut, ilmavat riisipaperilastut suorastaan haihtuvat kulhostaan alta aikayksikön. Perunalastuja kevyemmät herkut maustoin Savoyn myyjäisistä jouluna ostamani yrttisuolan ja myllystä jauhetun mustapippurin sekoituksella. Riisipaperilastuja maustettaessa suola korostuu yllättävän voimakkaasti. Siksi maustaminen kannattaa aloittaa hyvin varovaisesti.
Vaahterasiirapilla maustettuja pekoniruusuja
paistelin muutaman pekonipaketin verran. Kun pekoni kierretään rullalle, sitä
täytyy kypsentää riittävän kauan jotta rapean pinnan lisäksi myös sisäosa
kypsyisi kunnolla. Lähes mikään ei ole niin kaameaa kuin vetelän lötkö pekoni. Nämä
olivat uunissa 180 asteessa noin 52 minuuttia, juuri hitusen vähemmän aikaa
mitä tarvitaan ennen kuin pekoni kärähtää.
Ja ne suolakaramellipopparit 💗 Tämän kaltainen resepti löytyy aika monesta ulkomaisesta blogista ja muokkasin sitä
hiukan sen mukaan, mitä täällä maailmankolkassa on helposti kaikkien saatavilla.
Nämä popparit saivat vierailta erityiskiitosta paitsi addiktoivan herkullisesta mausta, myös siitä, että
pinta oli ihan täydellisen rapea eivätkä ne takertuneet toisiinsa kiinni. Vähältä piti etten syönyt
niitä kaikkia itse ennen juhlia. Siksi täytyikin heti tehdä uusi satsi.
Tähän reseptiin mikropopcorneja ostettaessa täytyy katsoa, että pakkaus ei sisällä voita eikä palmuöljyä. Taffelin original täytti nämä ehdot. (Ei ole mainos!) Popparit (tarvitaan n. 90 g maissinjyviä) voi valmistaa myös kattilassa rypsiöljyn kanssa, jos se tuntuu paremmalta.
Täydellisen koukuttavat suolakaramellipopparit
100 g (laktoositonta) voita
Laita uuni lämpiämään 110 asteeseen.
Ota kaksi uunipeltiä ja niihin leivinpaperit tai silikonimatot. Valmista popcorn mikrossa pakkauksen ohjeen mukaan. Minulla 900W teholla popcornit valmistuivat 2,5 minuutissa. Kaada valmiit popparit isoon kulhoon.
Sulata kattilassa voi. Lisää
fariinisokeri, glukoosisiirappi sekä suola ja sekoita huolella. Kuumenna seos
kuplivaksi ja anna kiehua matalahkolla lämmöllä 4 minuuttia. Älä vahingossakaan sekoita kinuskia
tämän neljän minuutin aikana! Ota sitten kattila pois lämmöltä ja lisää seokseen vanilja sekä
ruokasooda nyt vasta koko ajan sekoittaen. Kun lopetat sekoittamisen, massan tilavuus
alkaa kasvaa (kuten ”hunajakenno”). Kaada heti kinuski poppareille ja
sekoita ainekset huolella ja nopeasti pohjia myöten kahden nuolijan avulla ennen kuin sokerimassa
jähmettyy. Tässä ei sitten ole sekuntiakaan aikaa ihmetellä. Ole varovainen kinuskikattilan kanssa. Kiehuva sokeri on vielä paljon kuumempaa kuin kiehuva vesi.
Levitä popcornit kahdelle uunipellille, laita pellit uuniin ja säädä hälytin piipittämään tunnin kuluttua. Kinuski pehmenee hiukan uunissa. Kymmenen minuutin välein ota pellit uunista ja kääntele ja sekoittele poppareita niin että kinuski takertuu niihin kauttaaltaan joka puolelta. Laita sitten pellit takaisin uuniin.
Vaihda peltien korkeutta joka kerta, alempi ylemmälle tasolle ja päinvastoin. Toista kääntely ja peltien korkeuden vaihto neljä kertaa.
Kun tunti on kulunut, ota pellit ulos uunista, jäähdytä popparit huolella ja paloittele ne pienemmiksi. Näiden väitetään säilyvän ilmatiiviiisti pakattuna jopa kolme viikkoa. Paitsi ettei kukaan malta säilyttää suolakaramellipopcornia niin kauan…
4 kommenttia:
Voin kuvitella että ovat törkeän hyviä, ja erittäin vaarallisia jos tuollaisia tekee vain itselleen;D
Ihan pelkästään itselle ei uskalla tehdä kuin korkeintaan ihan tavallisia poppareita ;) Kalorimäärä kun viisinkertaistuu heti tällä voi- ja sokerilisäyksellä...
Tein näitä ja karamelli on täydellistä ja toimi vaikka en saanutkaan sitä ”kuohumaan”. Ensi kerralla saattaisin tehdä hieman enemmän kinuskikastiketta, koska en ehtinyt käännellä sitä tarpeeksi nopeasti niin sitä ei ihan kaikkiin riittänyt ☺️
@ Canela
Näiden kanssa saa olla TOSI nopea ennen kuin kinuski jämähtää. Onneksi sen koostumus sitten lopullisesti paranee uunissa kun poppareita vielä käännellään :)
Lähetä kommentti