Suomen uusi kansallisruoka ja #suomiruokahaaste

voittaneen kansallisruoan kuva lainattu ELO-säätiön sivulta

”Onhan suomalainen ruoka ihan hirveää, onhan?!”, kysyy YLEn toimittaja ja lataa turistin eteen juuri kaupasta hakemaansa kylmää lanttulaatikkoa ja joulukinkkua.

”Eihän suomalaista ruokaa voi muuta kuin haukkua, eihän?!” hihittelee MTV3:n toimittaja ja tarjoaa ulkomaisen kolmen michelintähden keittiömestarin maistettavaksi juuri kaupasta hakemaansa kylmää riisipiirakkaa, mämmiä sekä hampaissa nirskuvaa kylmää leipäjuustoa ja tarjoilee ne tietysti pahvilautaselta.

Mistä ihmeestä suomalaiset toimittajat keksivätkin näin omaperäisiä juttuideoita?

ELO-säätiö julkisti juuri Suomen uuden kansallisruoan. Se on

RUISLEIPÄ

Suomi on syntynyt rukiista ja ruis pitää Suomen käynnissä. Ruisleipä on lisäksi yleinen koko Suomessa, ei ainoastaan alueellisena erikoisuutena. Ruisleivän valinta kansallisruoaksi on erinomainen asia.

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Suomessa on hieno kansallinen ja alueellinen ruokakulttuuri, joka valitettavasti huonon itsetunnon vuoksi on ollut jäädä eksoottisempien ruokien varjoon. Kun puhutaan suomalaisesta ruokakulttuurista, aina muutama neropatti - kuvitellen olevansa kovinkin fiksu ja vitsikäs - lohkaisee kulunuttakin kuluneemman lauseen: ”Mikä ihmeen suomalainen ruokakulttuuri?”.

Kun Suomessa vähätellään omaa ruokakulttuuriamme, muualla maailmalla media sen sijaan kilvan yrittää edistää paikallisen ruoan mainetta ja menekkiä. Mikä valtava australialaisen ruoan markkinointiprojekti onkaan ollut Australian Masterchef: Australian parhaat ravintolat, kokit ja raaka-aineet mantereen laidalta toiselle esitellään kausi toisensa jälkeen niin upeasti, että ohjelma saa katsojan haaveilemaan ruokamatkasta Australiaan.

kyssäkaalia

BBC:llä puolestaan esitetään ruokaohjelmia Britanniasta sekä eri puolilta maailmaa. Muun muassa skandikokit laittavat herkkuja paikallisissa maisemissa ohjelmasarjassa New Scandinavian Cooking, jossa noin 160 jaksosta useimmat on kuvattu Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Suomessa vain muutama. Mieleeni jäi erityisesti Suomessa kuvattu jakso ”Helsinki on a Plate”, jossa esiteltiin mm katkarapuvoileipä... Jossain toisessa Suomi -jaksossa taidettiin kertoa slider -resepti ja miten tehdään vodka mojito. Nehän kaikki ovatkin tyypillistä suomalaista ruokaa, mikä saa matkailijat sankoin joukoin tulemaan tänne - nauttimaan slidereita? Joo…

Jyrki Sukulan sarja ”Makujen maa” oli ihan hyvä yritys, vaikka se taisikin olla enemmän MTK:n mainos kuin ruokamatkailun edistämisohjelma. Maatilat kyllä esiteltiin, mutta käytettävissä oli ilmeisesti vain yksi ainoa kamera, sillä yhdessäkään jaksossa ei juurikaan muistettu kurkistaa Jyrkin kattilan tai paistinpannun sisään puhumattakaan, että kaikki lautasannokset kuvattiin vain ohimennen sivusuunnasta. Niistä ei todellakaan jäänyt katsojalle ajatusta ”pitääpä kokeilla tuota reseptiä”.

haukifileitä

Onneksi jotkut suomalaiset ravintolat ovat ymmärtäneet palauttaa suomalaisten raaka-aineiden kunnian tarvitsematta edes hehkuttaa luomua. (Ihan kuriositeettina: kun luomua markkinoidaan mielikuvilla ja sympaattisten pientilojen artisaanituotteina, joilla osin perustellaan tuotteiden kalliimpi hinta, todellisuudessa Suomessa luomutilan keskimääräinen koko on suurempi kuin perinteistä viljelyä tai karjankasvatusta harjoittavien tilojen koko. Tämä käy ilmi virallisista tilastoista.) Itsenäisyyden juhlavuoden ilmiönä läskisoosi ja monet muut perinteiset suomiruoat ovat palanneet takaisin monen ravintolan listalle. Eikä sovi unohtaa ravintolamaaliman uutta tähteä, Finnjäveliä, jossa suomalainen ruoka on nostettu aivan uusiin ulottuvuuksiin kotimaisten raaka-aineiden voimin. Siellä loihditaan fine diningia muun muassa aladobista, veripaltusta, kesäkeitosta ja makaronilaatikosta. Todellinen kulttuuriteko.

Olisiko nyt jo korkea aika tehdä myös ihan oikea ruokaohjelmasarja suomalaisesta ruoasta? Sellainen, jolla olisi todellisia mahdollisuuksia ulkomaiseen levitykseen? Siis sellainen, jossa olisi sekä kunnianhimoinen että ammattitaitoinen käsikirjoittaja ja ohjaaja? Sellainen, jonka nähdessään haluaa ehdottomasti matkustaa Suomen tutustumaan suomalaiseen ruokaan. Sellainen sarja, jossa esiintyvät kokit eivät ole pelkästään jotain julkkiskokkeja, vaan omissa ravintoloissaan oikeasti ammattitaitonsa todistaneita huippukokkeja? Sellainen sarja, joka ei koko aikaa huuda katsojalle ”ymmärtäkää nyt, että tätä ohjelmaa tehdään säästöbudjetilla!”. Säästöbudjettiohjelmat kannattaa nimittäin mieluummin jättää sitten kokonaan tekemättä ja unohtaa edelliset ajatukset.

kotimaisia omppuja

Joka tapauksessa voisimme kaikki tehdä hyvän päätöksen Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi: aletaan taas tehdä suomalaista ruokaa.

Tässä haaste kaikille ruokabloggareille ja heidän seuraajilleen.

#SUOMIRUOKAHAASTE

Tänä vuonna, Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna teemme suomalaista ruokaa suomalaisista aineksista vähintään kerran viikossa. Unohdetaan samalla kaikenlaiset ton-ton-ton-kotkotukset, jotka eivät vähimmässäkään määrin perustu todellisiin lääketieteellisiin syihin.

* Yritetään elää vuodenaikojen ja satokausien mukaan.

* Marraskuussa ei tarvita parsaa tai raparperia, eikä kesäkuu ole riistakautta.

* Leivotaan pullaa ja muuta perinteistä suomalaista hyvää raakakakkujen sijaan, unohdetaan taatelit, pähkinät ja kookos.

* Syödään kaurapuuroa suomalaisten superfoodmarjojen kera ja unohdetaan gojimarjat, chiansiemenet sekä muut kaukomaiden tuontituotteet, joiden rahtaaminen tänne vain lisää fossiilisten polttoaineiden kulutusta.

* Jätetään ostamatta tonnikala, norjalainen lohi tai pangasius ja laitetaan ruokaa kotimaisesta kalasta, silakasta, siiasta, ahvenesta, kuhasta, hauesta, mateesta…

* Käytetään suomalaista lihaa, riistaa ja poroa argentiinalaisen pihvin sijaan.

* Annetaan avokadojen sekä bataattien jäädä kaupan laariin ja käytetään ihania suomalaisia kasviksia.

* Unohdetaan vähäksi aikaa tähtianikset, kurkumat, seesaminsiemenet sekä sitruunaruohot ja annetaan ruokaan lisämakua Suomessa viljellyillä mausteyrteillä. Ja niin edelleen.

* Edes kerran viikossa.

Ja saa tätä jatkaa tämän vuoden jälkeenkin...