keskiviikko 16. elokuuta 2017

Cubano on street foodia mutta ei fast foodia



Cubano ei todellakaan ole mitään fast foodia, ainakaan tekijälleen. Kokoamiseen päästiin vasta kun ensin oli leivottu oikeanlaiset leivät ja paahdettu iso kimpale possunlapaa mojokastikkeessa. Täytteiden jälkeen cubano pitäisi kai oikeasti paistaa planchalla tai tehokkaan paninigrillin tasojen välissä, mutta kaapista löytyy vain vanha Tefalin multisnack-voileipägrilli joka sai nyt kelvata. Toisena vaihtoehtona kokeilin paistinpannua ja Weberin valurautapainoa. Paistinpannulla sai autenttisemman, litteän paistojäljen, kun taas voileipägrilli teki leipiin raidat. Molempi parempi näin oikeiden laitteiden korvikkeena.
 
Cubano on oikeastaan ”vain” yksi monista grillissä paahdetuista kinkku-juustoleivistä, mutta ihan oman makuisensa. Itse asiassa Cubano ei edes ole kotoisin Kuubasta. Leivän on kerrottu saaneen alkunsa Floridan Tampassa ja Key Westissä kuubalaisemigranttien ja -vierastyöläisten keskuudessa. Myöhemmin Cuban bread, tuttavallisemmin cubano, löysi tiensä myös Miamiin ja on nykyisin tiettävästi Floridan suosituin välipala. Erityisellä reseptillä valmistettu leipä voidellaan keltaisella sinapilla ja täytetään (emmental)juustolla (Swiss cheese), kinkulla, pitkittäin viipaloidulla maustekurkulla sekä paahdetulla, mojokastikkeella maustetulla possunlavalla. Nautaa ei käytetä cubanossa missään muodossa, mutta joskus leivän väliin lisätään myös salamiviipaleita. Tomaatti, pekoni, salaatti tai majoneesi eivät kuulu cubanoon. Cubanon voi tarjota kylmänäkin, mutta vasta leivän paahtaminen voissa kahden kuuman grillauslevyn välissä viimeistelee maun, jolloin täytteet sulautuvat täydellisesti yhteen ja leivän pinnasta tulee ihanan rapea. Äh, tätä kirjoittaessa tulee niin vesi kielelle, että taidanpa mennä leikkaamaan sen toisenkin kuubalaisen leivän ja paahtamaan siitä vielä pari cubanoa.


Cubano eli kuubalainen täytetty leipä

    mojomarinoitua nyhtöpossua (resepti täällä, ja sitä riittää)
    keltaista sinappia (Heinz sweet yellow)
    emmentaljuustoa viipaleina
    kinkkua ohuina viipaleina
    voileipäkurkkuviipaleita
    voita


Leikkaa leipä kahteen osaan ja leikkaa myös päät pois. Halkaise leipä, paahda leikkauspinnat ja voitele ne keltaisella sinapilla. Asettele sinapin päälle emmentalviipaleita.


Lado toiselle leivälle juuston päälle voileipäkurkkuviipaleita sekä runsaasti kinkkua/keittokinkkua.


Kinkun päälle paksu kerros mojopossua (voi vielä kostuttaa varovasti mojokastikkeella).


Käännä toinen puoli leipää kanneksi ja voitele ulkopinnat voilla. Ei oivariinilla, ei margariinilla, ei juoksevalla kasvirasvaseoksella, ei kookosrasvalla, vaan voilla. Voilla.


Lopuksi viimeistele leipä grillaamalla se pinnalta rapeaksi ja sisältä meheväksi. Jos sinulla sattuu olemaan paninigrilli (joku tämän tapainen), käytä sitä. Muussa tapauksessa voitele paistinpannu / paistolevy voilla ja laita leipä siihen painon alle. Painona voi käyttää vaikka toista paistinpannua. Leivän ja painon väliin kannattaa laittaa leipää hiukan kookkaampi folio, jotta lämpö pysyy leivässä eikä karkaa pois. Paina sen verran että leipä sopivasti litistyy, mutta ei vuoda kaikkia täytteitä ulos. Käännä leipä ja paista sitä molemmin puolin kauniin ruskeaksi kunnes juusto leivän sisällä sulaa.


Kun juusto on sulanut, leipä on valmis syötäväksi.


2 kommenttia:

Nanna kirjoitti...

Ihana leipä, ei voi muuta sanoa. Tuota mojovaa nyhtöpossua on kyllä tehtävä!

Tuplaespresso kirjoitti...

On myös melko täyttävää... Kun yhden tällaisen leivän on syönyt, ei sinä päivänä enää muuta tarvitsekaan...