sunnuntai 17. kesäkuuta 2018

Ruotsalainen jäävuorisalaatti täynnä piilomätää


Söisitkö tällaista salaattia? Useimmille tämä ilmeisesti kelpaa, koska olen kuulemma ”ainoa joka on valittanut”. Kuvassa on Ruotsissa viljelty jäävuorisalaatti, joka kärsii kasvitaudista nimeltä piilomätä.

Evira ei ole kiinnostunut yksityishenkilöiden valituksista, joten blogi on hyvä kanava tuoda harmituksen aihe muidenkin tietoon. Tämä ei nimittäin ole ensimmäinen, vaan jo neljäs ostamani jäävuorisalaatti, joka on täynnä piilomätää, enemmän tai vähemmän, useimmiten enemmän. Eikä edes samasta kaupasta ostamani, vaan tätä ruotsalaiserää on ilmeisesti kaikki kasvitukut täynnä, koska samaa sekundaa löytyy ainakin neljän eri pakkaajan kääreistä. Stockan herkusta, sieltä oikeasta S-marketista ja K-marketista.

Ongelmaa ei näy päältäpäin, mutta kun salaatin halkaisee, sisällä on ruskeita mätiä kohtia eri kerroksissa. Olen valittanut asiasta kaksikin kertaa ja olen todellakin kuulemma ainoa, jota häiritsee ostaa täydellä hinnalla kasvitaudin vaivaamaa salaattia. Ystävällinen neuvontahenkilö on luvannut ”viedä asian eteenpän” ja ne samat salaatit ovat edelleen siellä kaupassa. Ilmeisesti piilomätä on niin tavallinen, että sitä pidetään jäävuorisalaatin ”normaalina”? Kohtalaisen kannattava business, jos tuhansia kiloja kasvitaudin vaivaamaa ruotsalaista jäävuorisalaattia menee täydestä suomalaisille kuluttajille. Ei varmaan kelpaa ruotsalaiskuluttajille, joten tänne on hyvä dumpata sekundaerät.

lauantai 16. kesäkuuta 2018

Raparperimajoneesi ja uunipaahdetut uudet perunat



Raparperikausi on parhaimmillaan ja kotimaiset uudet perunat ovat kohtapuoliin tuloillaan. Tai siis, ne kotimaiset varhaisperunat, joiden hinta alkaa olla sen verran siedettävissä lukemissa että niitä raaskii ostaa muutaman. Jos et vielä löydä sellaisia, jotkut ulkomaiset lajikkeet kuten italialainen ”Mamma Mia” ovat ihan hyviä paahdettaviksi. Älä kuitenkaan osta ruotsalaista. Olen parina vuonna erehtynyt sellaisia ostamaan ja todennut, että sieltä myydään Suomeen pelkkää vetistä rehuperunaa m.o.t. 

Uunipaahdetuista pikkuperunoista ja dippikastikkeena käytetystä raparperimajoneesista tuli ihana iltapala ja kumpaakin jäi vielä huomiseenkin ruokaan.


Raparperimajoneesi

1 kananmuna
1 korkillinen valkoviinietikkaa
1 rkl dijon sinappia
suolaa ja mustapippuria myllystä
2 dl rypsiöljyä
120 g makeuttamatonta raparperisosetta
1 rkl sokeria

Riko kananmuna kapeaan, korkeaan kulhoon. Lisää valkoviinietikka, sinappi, hiukan suolaa ja mustapippuria sekä rypsiöljy. Paina sauvasekoitin astian pohjalle ja käynnistä se. Nosta sauvasekoitinta hitaasti ylöspäin ja huomaat, miten noin puolessa minuutissa ainekset sekoittuvat täydelliseksi majoneesiksi. 

Sekoita sokeri raparperisoseen joukkoon ja sose edelleen majoneesiin. Laita majo jääkaappiin odottamaan käyttöä.

Kuvassa majoneesi näyttää harmaanpilkulliselta. Se johtuu siitä, että maustoin sitä lopuksi teelusikallisella sitruunantuhkaa. Ei välttämätön raaka-aine, mutta sopi kivasti niin raparperin kuin paahdetun perunankin makumaailmaan.


Uunipaahdetut uudet perunat

pieniä varhaisperunoita
oliiviöljyä
karkeaa merisuolaa

Pese perunat ja kuivaa ne. Laita muovipussiin pari lusikallista öljyä sekä perunat ja ravistele pussia sen verran että kaikki perunat on öljytty. Kaada perunat uunivuokaan ja ripottele päälle hiukan merisuolaa. Laita vuoka uuniin 220 asteeseen ja kypsennä perunoita noin 30-45 minuuttia riippuen vähän perunoiden koosta. Kääntele perunoita 15 minuutin välein että kypsyvät tasaisemmin. Perunat ovat valmiit kun haarukka uppoaa niihin helposti.


torstai 14. kesäkuuta 2018

Sitruunantuhka viimeistelee kalaruoan




Palanut ruoka kuulostaa aika pahalta. Epäterveelliseltäkin? Grillikauden alkaessa kansalaisia muistetaan varoittaa syöpää aiheuttavista karsinogeeneistä, joita muodostuu ruokaan sitä paistettaessa, grillattaessa ja savustettaessa. Elintarvikevirasto suositteleekin ruokia kypsennettäväksi mieluummin keittämällä, hauduttamalla tai höyryttämällä. Ja ainakin palaneet kohdat pitää muistaa rapsuttaa pois ruoasta. Toisaalta ihminen saa karsinogeenejä myös tupakoinnista, alkoholista, liikenteestä, energiantuotannosta sekä teollisuuden päästöistä ja yllätysyllätys, eniten ihmisen käyttämä karsinogeeni on hengitysilman happi… Teet niin tai näin…

Mutta entä sitten, kun ruoka maustetaan hiilletystä ruoka-aineesta jauhetulla tuhkalla? Eikä tämä ole edes mikään uusi keksintö. Viime vuosina ravintoloissa annoksia on viimeistelty ripauksella purjontuhkaa. Purjosta on ruoanvalmistukseen käytetty vaaleat osat ja vihreät, kuituiset ja puisevammat osat on uunissa paahdettu hiileksi ja sitten jauhettu. Tuhka antaa näin annokselle sekä hiukan makua että ulkonäköä. Samalla poistuu ainakin osa hävikkiongelmasta, kun useammat osat raaka-aineesta voidaan hyötykäyttää. Nollahävikkiin pyritään nykyisin kaikissa valveutuneimmissa ravintoloissa, mielellään myös kotikeittiöissä. Jos karsinogeenit pelottavat, tätä ei tarvitse kokeilla. Muussa tapauksessa laitetaan sitruunoita uuniin.

Purjontuhka on passé. Nyt kalaruoka viimeistellään sitruunantuhkalla.



Sitruunantuhka

ainekset:
4 sitruunaa joista on puristettu mehu
tarvikkeet:
uuni ja tehokas blenderi tai kutteri


Leikkaa jokaisen sitruunan kuori 4-8 palaksi ja levitä uunipellille vierekkäin. Lämmitä uuni 160 asteeseen ja paahda kuoria 2-4 tuntia kunnes pinta on mustunut. Ammattiuunissa riittää tuo 2 tuntia, kotiuunissa menee nelisen tuntia ennen kuin kaikki on kunnolla hiiltynyt.

Ensimmäisen puolen tunnin aikana keittiöön leviää aromaattisen voimakas sitruunan tuoksu, samanlainen joka muodostuu grillissä paahdettavasta sitruunasta. Tässä vaiheessa kannattaa avata ikkuna ja laittaa liesituuletin täysille. Mitä kauemmin sitruunankuoret paahtuvat, sitä enemmän sitruunan aromaattisuus muuttuu palaneen käryksi. Kun toivottu väri on saavutettu, uunin voi sammuttaa ja jättää sitruunankuoret uuniin kuivumaan. Uunin jäähdyttyä hiiltyneet kuoret hienonnetaan tomuksi ja siivilöidään kannelliseen, tiiviiseen säilytyspurkkiin.

Sitruunantuhkassa yhdistyy upeasti hiilen kitkeryys ja sitruunan aromaattisuus. Sopii erityisesti kalalle.

Sitruunantuhkalla voi maustaa myös marenkivaahtoa, voita tai majoneesia ja pikku pöläys sitruunantuhkaa saattaisi viimeistelynä tehdä hyvää vaikka jollekin drinkille.


Purjo ja sitruuna eivät ole ainoita, mistä voi valmistaa maustetuhkaa. Appelsiini toimii yhtä hyvin kuin sitruuna ja voisin kuvitella banaaninkuorista tulevan käyttökelpoista tuhkaa jälkiruokien viimeistelyyn. Sipulikasveista myös kevätsipulia tai tavallista keltasipulia voi tuhkata. Lisäksi olen nähnyt tähän tarkoitukseen käytettävän ainakin munakoison ja kesäkurpitsan kuoria sekä maissin verholehtiä. Luin jostain, että grillatun tuoreen maissin kanssa sopisi erinomaisesti majoneesi, joka on maustettu maissintähkän verholehdistä valmistetulla tuhkalla. Jos joku sattuu kokeilemaan tällaista, kuulisin mielelläni kokemuksesta.