sunnuntai 17. toukokuuta 2015

Ravintolapäivä pääsi yllättämään

"HItsi, tänäänkö se onkin", huomasin lähtiessäni päiväulkoiluttamaan koiria, "Ravintolapäivä, eikös sen pitänyt olla vasta ensi viikolla...". Toisaalta - kun M on reissussa, voin kuitata päivän syömiset jossain kaupungilla. Hyvä juttu.




Helsingin Sanomat kertoi, että ravintolapäivään osallistuu nyt noin 2400 yhden päivän pop-up-ravintolaa, joista yli tuhat Suomessa. Näistä vähintään puolet on täytynyt olla Espalla. Sen verran läpitunkematon ruuhka siellä oli alkuiltapäivästä. Kevään ensimmäinen oikeasti lämmin päivä oli saanut liikkeelle tuhansia ihmisiä. Jono ei liikkunut kunnolla eteen eikä taakse ja jokin alitajunnassa käski pitää visusti kiinni sekä lompakosta että kamerasta. Tällainen ruuhka suorastaan kutsuu taskuvarkaat paikalle. Espan yleisilme oli "nuudeleita sekä lihavartaita ja kevätrullia", tai "lihavartaita sekä kevätrullia ja nuudeleita" tai "kevätrullia sekä nuudeleita ja lihavartaita". Niin, ja kuppikakkuja tai baklavaa. Pienen etsimisen jälkeen löytyi onneksi sentään vähän muutakin.



Vietnamilaisia pullia.



Tässä kyltissä ei ole kirjoitusvirhettä. Siis ensin suklaata ja sitten seksiä.




Ruotsalaisen teatterin päähän oli parkkeerattu useita ammattimaisesti toimivia street food -autoja. Olen vissiin ymmärtänyt väärin, kun luulin ravintolapäivän olevan tarkoitettu ei-ammattilaisille. Mutta tokihan tuon lauseen "kuka tahansa voi perustaa ravintolan" voi ymmärtää monella tavalla?




Vanhankirkonpuistossa oli huomattavasti väljempää ja miellyttävämpää.



Jos haggis ei ole etnoruokaa, niin ei sitten mikään!




Blinitehtaalta sai ostaa blinejä jos ei vielä ole syönyt niitä tarpeeksi tältä talvelta.



Miksi ostaa colaa tai vissyä, kun voi ostaa eri tavoin maustettua jääteetä?



Cakerin myyntipöydän ohi ei vaan yksinkertaisesti voinut kävellä ostamatta...




Mutta sitten ne risut: Ostaako joku toope ihan oikeasti ravintolapäivänä tällaisia tehdastekoisia tusinadonitseja, kun tarjolla on käsin tehtyjä makeita herkkuja?



Ja siitä huolimatta, että ravintolapäivää on vietetty jo 17 kertaa, jotkut edelleen jättävät ruokakioskinsa roskat rottien, lokkien ja varisten levitettäviksi? Jos viitsii tuoda paikalle myyntipöydät ja myytävän tavaran, pitäisi viitsiä viedä pois myös omat roskansa. Se "Joku Muu" ei aina voi hoitaa siivousta.

Ilta-Sanomien Ruokala otti kantaa ravintolan perustamisen paperisotaan. Jos ravintolapäivän jälkeen haluaisi perustaa ihan oikean ravintolan, kannattaa lukea tämä juttu. Voi käydä kuten monelle kauppakorkeasta valmistuneelle opiskelijalle: mitä enemmän ymmärtää yrittämisestä, sitä vähemmän sitä haluaa oikeasti edes kokeilla. Mutta yksi päivä harrastamista ilman isompia velvoitteita voi olla ihan mukavaa.

6 kommenttia:

Katriina kirjoitti...

Minuakin ihmetyttää nuo ammattilaiset, saako ne ihan oikeasti ravintolapäivänä myydä pimeästi ilman kuittia tai muuta kirjanpitoa? Olisiko muillekkin aloille tarpeen tälläiset viralliset neljä päivää kun ei tarvitse huomioida verottajaa? Harrastelijalle ravintolapäivä on eri asia kun harva varmaan pääsee edes minimituntipalkalle, mutta nuo ammattilaiset, varmaan verotarkastaja käy tsekkaamassa? Toivottavasti.

Tuplaespresso kirjoitti...

Minä haluaisin uskoa, että ammattimaiset ruoka-alan yrittäjät maksavat veronsa myös ravintolapäivän tuotoista. Ei kai kukaan verovelvollinen noin vain voi yksipuolisesti päättää jättää velvollisuuksiaan suorittamatta muutamana päivänä, jos ne hoidetaan kaikkina muina päivinä vuodesta.

Jaana kirjoitti...

Maistettiin Ruttiksessa haggista ja se oli tosi hyvää :-)

Tuplaespresso kirjoitti...

Jep. Ei millään uskoisi miten sellaisista raaka-aineista voi tulla jotain niin hyvää...

Jael kirjoitti...

Kiva kierros:) Ravintolayrittäminen ei ole lainkaan helppoa. Veljeni on ollut ravintoloitsija ja välillä ovat ravintolat menneet nurinkin,ja kauheasti työtä se on aina vaatinut.Nyt hän vaan tuo ruokaa Italiasta ja omistaa osan Casa Italiasta Bulevardilla.

Tuplaespresso kirjoitti...

Hatunnosto kaikille jotka haluavat ja jaksavat toimia oikeina ravintolayrittäjinä. Kun itse olen päälisin puolin tutustunut siihen sääntöviidakkoon, ala ei tunnu ollenkaan houkuttelevalta, vaan pysyn mieluummin kotikeittiössä kokkaamassa.