tiistai 2. joulukuuta 2014

Poronmaksastroganoff - älä kokeile tätä kotona!



Reinin lihan tiskillä oli niiiiiiin hyvän näköinen poron maksa, että sen ohi oli täysin mahdotonta kulkea ostamatta sitä. Sitten alkoikin ihmettely, kun yritimme etsiä jotain uutta tapaa kypsentää se. Siis ettei aina sitä samaa vanhaa, paistettuna pelkän sipulin kanssa ja kaveriksi polentaa tai pottumuusia, vaan jotain muuta, jotain uutta, ehkä. Kun arviolta parisataa maksareseptiä oli tutkittu, niin lukuun ottamatta patee/terriinireseptejä, joita emme nyt hakeneet, noin 90 % oli paisto-sipuli-pottumuusi-linjalla. Sitten oli joitain sellaisia raaka-aineyhdistelmiä, että niitä saattoi vain katsella silmät ymmyrkäisinä ja yrittää ymmärtää, että kaikkien ihmisten makuaisti ei ole samanlainen. Lopulta löytyi tunnetun kokkiammattilaisen kirjoittama ohje, maksastroganoff, joka kaikessa yksinkertaisuudessaan vaikutti oikein hyvältä reseptiltä.

Olemme kokanneet poron maksaa aikaisemminkin ja ainakin pihvin muodossa naudan maksan voi hyvin korvata poron maksalla. Suurin yllätys poron maksan kanssa tulee sitä paistettaessa. Sen tuoksu on melko voimakas, voimakkaampi kuin sian maksaa kypsennettäessä, ja silloin joskus ensimmäisellä kerralla meillä ehdittiin jo miettiä, mitenkähän vahvalta se oikein mahtaakaan maistua. Seuraava yllätys tuleekin sitten maksaa maistettaessa. Maku on todella mieto, pehmeä ja ihan erilainen, kuin mitä paiston tuoksuista olisi voinut päätellä. Sanalla sanoen: herkullinen. 
Ei ihme, että tätä täytyy saada ostaa ja kokata joka syksy. Tämä on todella hieno raaka-aine. Vahinko, että suurin osa siitä tiettävästi päätyy kuivattuna koiranruoaksi. Söpö ja Höpö yrittivätkin selittää että poronmaksa kuuluu heille. Nuorempi ja innokkaampi Höpö esitti keittiössä porokoiraa tai virallista esimaistajaa, ja Söpö makasi ”muina koirina” olohuoneen sohvalla, josta on suora näköala keittiöön, valmiina nousemaan ja ampaisemaan keittiöön sitten jos jotain maistiaisia alkaa tipahdella.

Mutta siitä stroganoffreseptistä...

Miten erinomainen raaka-aine voidaan pilata väärällä valmistustavalla:


Ohjeen mukaan ensin maksa puhdistetaan jänteistä ja kalvoista ja leikataan pienemmiksi paloiksi. Ostamamme poron maksa oli niin täydellinen, ettei siinä ollut jänteitä eikä kalvoja, siis se vain leikattiin paloiksi. Sitten ohjeessa käskettiin ruskistaa maksa, maustaa suolalla sekä mustapippurilla ja laittaa se pataan. Näin teimme. Sitten ruskistettiin sipulia ja porkkanaa ja ne lisättiin pataan. Tämän päälle ripoteltiin vehnäjauhoa, lisättiin vettä ja jätettiin stroganoff puoleksi tunniksi kiehumaan. Ohjeen mukaan. Puolen tunnin kuluttua pataan lisättiin reseptin muut ainekset ja valmistettiin perunamuusi. Mutta…

Maksastroganoffin maksa maistui juuri sellaiselta, jolta aikanaan kouluruokana tarjottu maksa maistui, ja minkä jälkeen ei suin surminkaan haluaisi edes maistaa maksaa enää ikinä. Ellei tietäisi, että siitä saa aikaan jotain paljon maukkaampaakin. Maksa oli pitkään keitettäessä kuivunut täysin ja sen maku oli voimistunut juuri sillä tavalla ”maksaiseksi”, jota ei hyvällä tahdollakaan voi kehua. Ihan sama oliko kastikkeessa sian-, naudan- vai poronmaksaa. Pilalla mikä pilalla. Kastike itsessään ilman maksanpaloja maistui onneksi kuitenkin kelvolliselta, ettei sentään jääty ihan ilman päivällistä.


Hukkaan meni hyvä raaka-aine, vai? No ei sentään. Maksanpalat paloiteltiin vielä pienemmiksi, laitettiin 12 tunniksi 50-asteiseen uuniin jolloin niistä tuli kuivattua poronmaksaa koirille. Söpö ja Höpö kiittivät. Mitä tästä opimme: Jos valtaosa resepteistä ehdottaa maksaa vain paistettavaksi sipulin kera, täytyy uskoa että sillä tavalla siitä tulee parasta. Ei pidä yrittää korjata sellaista, mikä ei ole rikki. Ensi kerralla poron maksa valmistetaan taas vanhaan malliin paistamalla se hiukan roseeksi sipulin kera.


4 kommenttia:

luimupupu kirjoitti...

Söpö ja Höpö varmaankin kannattavat reseptin uusimista!
Maksa ja sipuli tai maksa ja salviavoi ovat kyllä ihan lyömättömiä yhdistelmiä.
Poronmaksaa emme muistaakseni ole itse laittaneet mutta Ylläksen reissuilla tulee aina syötyä sitä muutama kimpale savustettua.

Tuplaespresso kirjoitti...

Koiruleille riittää vähäksi aikaa namipaloja :)
Poronmaksa on tosi hyvää kun sen valmistaa nopeasti paistamalla. Pitää kyllä joskus sopivan tilaisuuden tullen kokeilla tuota savustamistakin. Kerrostalokeittiössä se ei kuitenkaan onnistu ihan noin vain.

luimupupu kirjoitti...

Emme mekään ole itse savustaneet. Kotona syy on sama kuin teilläkin ja Ylläksellä savustettua maksaa saa paikallisesta Jounin kaupasta.

Tuplaespresso kirjoitti...

Pidetäänpä kaupan nimi mielessä jos/kun mennään Ylläkselle.