Vihreä tagliatelle ja murukuorrutetut turskafileet

Kalakauppiaan tiskillä oli perjantain kalapäivää varten houkuttelevan näköisiä turskafileitä ja kun mietin mitä sellaisen kanssa tarjoaisi, päädyn tekemään pinaattipastaa, vihreää tagliatellea. Muutama kuukausi sitten kokeilin erästä helpoksi mainostettua pinaattipastareseptiä, mutta lopputulos oli täysi fiasko. Olisi taaskin pitänyt harjoittaa sitä kuuluisaa lähdekritiikkiä ja ymmärtää, ettei niistä aineksista sillä valmistustavalla voi tulla kelvollista pastaa, mutta tulipahan sekin kokeilluksi. Paras vaan siis kun laittaa reseptit syrjään ja tekee niin kun hyvä tulee. Ja tulikin. Sekä pastasta että kalasta. 

Yleensä pastaohjeissa on vehnäjauhon laaduksi tarkennettu "durum", "semolina" tai "tipo 00", mutta jos sellaisia ei ole saatavilla, tämä pasta onnistuu hyvin myös ihan tavallisista leivontakarkeista jauhoista.

 

 

Kotitekoinen pinaattipasta

(annos kahdelle)

65 g  tuoretta pinaattia

1  kananmuna (koko L n.67-70 g)

150 g  vehnäjauhoa + hiukan lisää kaulimiseen

¼ tl  suolaa

Ryöppää pinaatti pehmeäksi kiehuvassa vedessä muutaman minuutin ajan, minkä jälkeen valuta se siivilässä ja laita jääveteen jäähtymään. Siivilöi jäähtynyt pinaatti ja purista siitä käsissäsi mahdollisimman paljon vettä pois. Taittele muutama talouspaperi, taputtele pinaattikasa litteäksi ja laita vielä paperille kuivumaan 10-15 minuutiksi.

Riko muna kutterin kulhoon ja lisää pinaatti. Käynnistä terät ja pyöritä seosta niin kauan että se alkaa olla tasaista ja kauttaaltaan vihreää. Sekoita keskenään vehnäjauho sekä suola. Lisää vehnäjauhoseos kutteriin ja jatka terien pyörittämistä niin kauan että massa muuttuu kostean ryynimäiseksi. Kaada seos työtasolle ja vaivaa siitä joustava pallo. Jos taikina tuntuu tahmealta, lisää hiukan jauhoa. Jos taikina on liian kuivaa, älä kostuta taikinaa vaan kostuta omat kädet ja jatka vaivaamista. Kääri valmis vihreä pastapallo tuorekelmuun ja laita jääkaappiin tekeytymään parin tunnin ajaksi, jolloin kosteus tasaantuu ja pastan rakenne paranee.

Jaa taikina neljään osaan ja mankeloi pasta koneella pala kerrallaan ensin paksuimmalla ja vähän kerrallaan ohuemmalla säädöllä. Laminoi pastalevyä pari kertaa ihan alussa niin, että kun se on kerran mankeloitu telojen läpi, taita se kuvan mukaan kolminkerroin ja ohjaa uudelleen telojen läpi. Toista laminointi pari-kolme kertaa. Jatka pastan ohentamista ja kun pastalevy on lopuksi pari kertaa mennyt kaikkein ohuimmalla aukolla telojen läpi, sen voi leikata tagliatellen levyisiksi nauhoiksi.

 

 

Nosta pastasuikaleet yhteen kasaan, ripottele pinnalle vehnäjauhoa ja pöyhi kasaa niin että pastan pinta jauhottuu kauttaaltaan. Näin pastasuikaleet eivät takerru toisiinsa. Jatka samalla tavalla kunnes koko pastataikina on mankeloitu ja leikattu. Anna tagliatellen levätä 15-30 minuuttia ennen keittämistä.

 

 

Koko tätä pastamäärää varten kuumenna kiehuvaksi 3 litraa vettä ja 3 rkl karkeaa merisuolaa. Kypsennä pastaa noin 2-3 minuuttia, valuta siivilässä ja kaada lopuksi pastan pinnalle lusikallinen tai pari ruokaöljyä. 

Sekoita pasta ja jaa lautasille.

 

Murukuorrutetut turskafileet

(4-6 annosta)

800-1000 g  turskafileitä

hienoa merisuolaa ja valkopippuria myllystä

muruseos:

10  TUC suolakeksiä (tässä ihan peruskeksit)

1,5 dl  parmesaaniraastetta (väljästi mitattu)

0,5 tl  valkosipulijauhetta

mustapippuria myllystä

3 rkl  voisulaa

puolikkaan sitruunan mehu

 

Laita uuni lämpiämään 175 asteeseen. Leikkaa turskafileet annospaloiksi ja mausta ne molemmin puolin hienolla merisuolalla sekä valkopippurilla. Aseta palat vierekkäin uunivuokaan leivinpaperin päälle. Sulata voi ja lisää joukkoon sitruunan mehu. Murskaa suolakeksit sormin karkeaksi muruksi ja lisää joukkoon parmesaaniraaste sekä mausteet. Lopuksi sekoita sitruuna-voisula murujen joukkoon. Jos seos tuntuu jäävän kovin kosteaksi, murustele joukkoon vielä pari keksiä. Ripottele muruseos kalafileiden pinnalle ja kypsennä uunissa keskitasolla 25-30 minuuttia.

(Kastike on eräänlainen lämmin chili-pinaatti-guacamolekastike, mutta kun en mitannut aineksia, siitä ei ole reseptiä.)