keskiviikko 16. maaliskuuta 2016

Pariisin lumoissa



kuva: Paristours


Jokaisen pitäisi käydä Pariisissa ainakin kerran elämässään. Jos minulta kysyttäisiin, suosittelisin Pariisin matkaa nimenomaan näihin aikoihin keväällä, kun kaikki alkaa viheriöidä, magnoliapuiden oksat suorastaan roikkuvat jättimäisten, valkoisten tai vaaleanpunaisten kukkien painosta ja varsinainen turistikausi on vasta tuloillaan.

Kunnon turisti tarpoo kuuluisan ”munapään”, Sacre Coeur ’in portaat ylös, käy katsastamassa upeat maisemat Eiffel 'in tornista käsin, istuu katukahvilassa maitokahvin tai viinilasillisen äärellä tarkkailemassa ohikulkijoita sekä maailman menoa, seikkailee kuusikaistaisen liikenneympyrän yli riemukaarelle (ja kuin ihmeen kaupalla huomaa selvinneensä siitä hengissä), nauttii Seinen risteilystä säätilasta riippumatta ja tekee (vähintään ikkuna)ostoksia Rue du Faubourg Saint-Honorè ’lla, jossa on KAIKKI kuuluisat muotitalot. Lisäksi on ihan melkein pakko katsastaa Printemps 'in tavaratalo Boulevard Haussmann’illa, eikä kunnon foodie voi mitenkään jättää väliin maailman ehkä kuuluisinta herkkukauppaa, Fauchon ’ia Place de la Madeleine’lla. Jos kunnon turistilla on aikaa, hän vierailee Louvressa ja saatuaan lopulta raivattua tiensä teoksen edessä parveilevan sankan väkijoukon läpi hän pettyy huomatessaan, miten kovin, kovin pieni onkaan Leonardo da Vincin suuri ja kuuluisa maalaus Mona Lisa, tai ranskalaisittain la Joconda.

Pariisilaisista ravintoloista on vaikea suositella jotain, sillä siinä kaupungissa on tuhansia toinen toistaan mielenkiintoisempia ravintoloita. Time Out 'in lista tai The Fork saattaa auttaa valinnassa – tai sitten ei. Jos haluat juoda elämäsi ehkä kalleimmat kahvit, poikkea kuuluisaan Café de la Paix ’iin.

Mikäli Pariisin matka ei jostain syystä onnistu, pieni pala Pariisia on Stockmannin tavarataloissa maaliskuun ajan.

Ranskalainen nauttii hyvästä ruoasta periaatteella ”ihan kaikkea, mutta kohtuullisesti”. Ruoka ei ole tarkoitettu pelkäksi polttoaineeksi, vaan hitaasti nautittavaksi. Stockmannin demokeittiössä tehdään ruokaa ranskalaisittain. Vastikään ranskalaisen keittokirjan ”Tarte Tatin” julkaissut ranskalais-suomalainen stylisti Prisca Leclerc esiintyy Helsingin keskustan demokeittiössä ensi perjantaina 18. maaliskuuta. Priscan Pariisi-reseptit löytyvät myös teemaviikkojen reseptivihkosesta.


Kävimme lauantaina nauttimassa Stockan Herkun Meals-baarissa tuoreita ostereita ja shamppanjaa. Ostereita oli tarjolla kolmea lajia, joista eniten pidimme Bretagnen ostereista. Ostereita avaamassa oli vuoden 2012 osterinavauksen Pohjoismaiden mestari Martin Söderström (Erikssonin kalatukku). Lautasella oli ostereiden lisäksi myös hänen vadelmakastikettaan, joka täydensi mahtavasti ostereiden meren makua. Kastikkeen resepti oli vapaasti jaossa, joten otan vapauden julkaista sen myös tässä:



Vadelmakastike ostereille

10 cl              vadelmaviinietikkaa
2 rkl              vadelmakastiketta
1                    salottisipuli
                      tuoreita vadelmia
                      mustapippuria myllystä

Kuori salottisipuli ja kuutioi se hyvin hienoksi. Sekoita vadelmaviinietikka, vadelmakastike ja hienonnettu salottisipuli. Mausta vastarouhitulla mustapippurilla. Laita kastike tarjoilukulhoon ja ripottele tuoreita vadelmia pinnalle.


Vaikka kartamme mikrossa lämmitettäviä valmisruokia, huomasimme nämä annosruoat ja halusimme antaa ranskalaiselle ankalle mahdollisuuden – ja se kannatti. Ainoa mitä näistä annoksista jäi puuttumaan, oli pieni lusikallinen mustaherukkahyytelöä ja se oli korjattavissa omasta jääkaapista. Minä nautin ankkani riisillä, M perunoilla. Taisin riisien kanssa jäädä aavistuksen voitolle mausta ja rakenteesta? Mikroruoka siis VOI olla myös hyvää – joskus.



Ja kuten asiaan kuuluu, tällaisesta valikoimasta täytyy tehdä myös muita heräteostoksia…


5 kommenttia:

luimupupu kirjoitti...

Pariisin kevät, kukkivat puut ja iltapäiväsateet, ikävä...
Sitten kun kunnon turisti on suorittanut nuo kaikki jutu, niin kannattaa tehdä ainakin toinen retki ja tutustua "oikeaan", vähemmän turistiseen Pariisiin, vaikkapa kaupunginosiin 13 ja 14 ja 5:n Seinestä vähän kauempana oleviin osiin ;).

barbajovis kirjoitti...

"Ihan kaikkea, mutta kohtuullisesti" on erinomainen ruokavalio, jota meilläkin on opittu noudattamaan :) Toinen ranskalainen ohjenuora voisi olla että mitään ei hotkita. Ruokailulle on oma aikansa, ja pöydän ääressä on hyvä vaihtaa ne päivän kuulumisetkin.
Pariisi on kyllä ihana, keväällä etenkin, mutta myös kaikkina muina vuodenaikoina :)

Campasimpukka kirjoitti...

Luimupupulan väen perässä oli hyvä kävellä pieni erilainen Pariisi-kierros kesällä 2014 :)

Antti | Kamera ja Kauha kirjoitti...

Pariisi jää valitettavasti käymättä tänä keväänä, mutta ehkä muutama osteri voisi järjestyä :) Onhan sekin jo jotain!

Tuplaespresso kirjoitti...

@ luimupupu @ Campasimpukka
Joo, ensin "peruskurssi" ja sitten syventävät opinnot. Yksi mielenkiintoinen tapa tutustua uuteen kaupunkiin on myös matkustaa jollain kulkuneuvolla (bussi, metro) päätepysäkille ja katsoa mitä sieltä löytyy :)

@ barbajovis
Suomessa on ikävästi yleistynyt tapa syödä ja juoda kävellessä. Mukavampaa olisi jos syömiselle varattaisiin ihan oma aikansa - kuten Ranskassa. Pöydän ääressä nautittuna ruoka ja juoma maistuvat paljon paremmalta.

@ Antti | Kamera ja Kauha
Vanhassa Kauppahallissa Erikssonilla on varmaan ostereita. Eikös sieltä saa samppanjaakin...