lauantai 7. helmikuuta 2015

Vanhanaikainen kanaviillokki (a.k.a. currykana)



Otetaan yksi kana… Oikea kanaviillokki valmistetaan kanasta, ei sen kaukaisesta sukulaisesta, broilerista. Niiden lihojen rakenne on aivan erilainen. Kana keitettynä on rakenteeltaan suikaleista, kuten porsaan lavasta valmistettu nyhtöpossukin, kun taas broilerin liha on murenevaista. Kanan saatavuus on vaikeampaa, mutta hyvin varustettujen markettien pakastealtaista sekä tietenkin kauppahalleista niitä löytää. Pakastetun kanan sulamiseen kuluu jääkaapissa noin vuorokausi, joten kyseessä ei ole pikaruoka. Keittämiseenkin menee vielä noin 1 ½ tuntia ja sitten itse viillokin valmistaminen siihen päälle. Osittain tästä syystä varmaankin tätä ruokaa nykyisin enää harvemmin näkee tai kuulee valmistetun. Sääli sinänsä, sillä hyväähän se on ja silloin tällöin tehtynä kyllä vaivan arvoinen ruoka. Sivutuotteena saa samalla kotitekoista kanalientä.


Kanan keittäminen

1                    kokonainen kana
2-3 l               vettä
1 pala            juuriselleriä (n.150 - 250 g)
1 pala            palsternakkaa (n.150 – 250 g)
2 - 3               porkkanaa (n.150 – 250 g)
2                    sipulia
15 kpl            kokonaisia maustepippureita
15 kpl            kokonaisia valkopippureita
2                    laakerinlehteä
1,5 tl              karkeaa merisuolaa

Sulata kana ja huuhtele se kylmällä vedellä. Kuori ja pilko karkeasti juurekset ja sipulit. Laita kana tilavaan kattilaan, heitä juurekset perään ja lisää vettä niin, että kana peittyy. Käyttämässäni kattilassa siihen meni 2,5 litraa. Lisää vielä suola ja mausteet. Keitä kanaa hiljaisella lämmöllä noin 1 ½ tunnin ajan kunnes se tuntuu kypsältä. Nosta kana kattilasta ja kun sitä voi käsitellä, niin riivi haarukalla kaikki liha irti rangasta ja luista. Siivilöi keitinliemi, eli siis juuri valmistamasi kotitekoinen kanaliemi, talteen. Sitä tarvitaan jatkossa ja ylimääräisen voi pakastaa myöhempää käyttöä varten.


Kanaviillokin valmistaminen

3 rkl               voita
3 rkl               vehnäjauhoja
n. 5 dl            kanan keitinlientä
½ tl (1 ½  tl) curryjauhetta
                      suolaa
                      rouhittua valkopippuria myllystä
hyppysellinen sokeria
1 tl                 sitruunamehua
(1 dl              kermaa)

Sulata voi kattilassa. Lisää jauhot ja curry ja kuullottele ne voissa, mutta älä ruskista. Lisää lientä koko ajan vispaten niin, että jauhot eivät paakkuunnu vaan kastikkeesta tulee sileää. Anna kastikkeen kiehua hiljaa noin 10 minuuttia ja sekoita välillä koko ajan. Lisää pippuri, sokeri ja sitruunamehu ja tarkista maku. Lisää suolaa tarvittaessa.

Lisää lopuksi riivitty kana kattilaan ja sekoita. Anna kuumentua, mutta älä enää keitä. Tarjoile keitetyn riisin kera. Mustaherukkahyytelö on must tämän vanhan klassikon kanssa. Itse asiassa se on ainoa, mikä antaa annokselle edes hiukan väriä.

Suluissa olevat ainemäärät viittaavat otsikon suluissa olevaan nimeen. Laitoin currya 1 ½ tl jolloin Tuplaespresso kommentoi currya olevan aika runsaasti ollakseen kanaviillokkia. Silloin en vielä ollut lisännyt kermaa. Meillä on hiukan erilainen muistikuva lapsuuden kanaviillokin mausta ja ulkonäöstä. Kun olin lisännyt kerman, se oli kuulemma ”väärän näköistä” viillokiksi, mutta maistui kuitenkin oikein hyvältä currykanalta. Se versio oli kuitenkin viillokki sellaisena, kuin minä sen tunnen. Tuplaespresson lapsuuden kanaviillokissa on ollut ohuempi, enemmän velouté –tyyppinen kastike. Valitkaa siis vähäcurryinen ja kermaton versio tai runsascurryisempi kermainen, joka tapauksessa saatte todella hyvää kanaruokaa. Siitä oltiin täydellisesti yhtä mieltä.


5 kommenttia:

ulla kirjoitti...

Aijai, tulee niin lapsuus mieleen! Tätä pitää itsekin tehdä ehdottomasti!

Jonna / suolaajahunajaa kirjoitti...

Olin kai niitä harvoja, joiden mielestä tämä oli ihan mahtavaa jo koulussa. Pitäisi tehdä kotonakin.

M kirjoitti...

Ei pitäisi päästää näitä vanhoja ruokia unohtumaan, vaikka uusia reseptejä pukkaa maailmalta joka suunnalta.

luimupupu kirjoitti...

Tämä vie ajatukset huolettomaan ala-asteaikaan 80-luvulle, jossa koulun oma keittäjätäti teki herkullista kanaviillokkia. Mustaherukkahyytelöstä ei oikein silloin välittänyt.

Tuplaespresso kirjoitti...

Meillä "hiukan" varhaisempina vuosina ei tainnut olla edes tarjolla mitään hyytelöitä. Muistaakseni annos oli aika aneemisen värinen: perunaa ja kanakastiketta :)