keskiviikko 14. elokuuta 2019

Suklainen kirsikkabrita ja kirsikankivisiirappi



Nykyisin on kovasti suurta muotia hyödyntää raaka-aineista kaikki mahdollinen. Tai siis, se syötävä osa jossa on ravinteita ja hyvää makua. Possusta nose-to-tail, juurekset kuorineen ja muutenkin välttää tarpeetonta ruokahävikkiä. Banaaninkuorten ravintoarvoon en oikein jaksa uskoa, mutta ehjät kirsikankivet voi hyödyntää siirapiksi ennen kuin ne päätyvät biojätteeseen.

Ostin kilon tuoreita kirsikoita ja mietin, millaisen piirakan niistä tekisin. No ei siitä piirakkaa tullut, vaan tulipahan suklainen kirsikkabrita, jonka viimeistelin Serious eatsin kirsikankivisiirapilla. Kyllä sentään ainakin kerran kesässä pitää yksi britakakku leipoa.

Resepti on koko pellilliselle, vaikka käyttämäni irtopohjavuoka onkin kooltaan vain 36x24 cm ja sitä varten pienensin tätä annosta neljänneksellä.



Kirsikankivisiirappi

1 kg  tuoreita kirsikoita
sokeria

Huuhtele ja halkaise kirsikat ja poista kivet. Laita kirsikat kulhossa jääkaappiin odottamaan. Jos jokin kivi on syystä tai toisesta rikkoutunut, heitä se pois. Siirappiin käytetään vain ehjät kirsikankivet. Kilosta kirsikoita tulee vajaa 100 grammaa kiviä. Lisää sokeria puolet kirsikankivien painosta. Esim jos kiviä on 80 grammaa, laita 40 grammaa sokeria jne. Sekoita huolella ja jätä siirappi avonaiseen astiaan huoneenlämpöön mehustumaan noin vuorokaudeksi. Sekoittele välillä. Lopuksi siivilöi siirappi ja käytä kakun kastikkeena. Nyt kivet voi heittää pois.



Suklainen kirsikkabrita

150 g  leivontamargariinia
1,5 dl  sokeria
4  keltuaista
2 dl  vehnäjauhoa
2 tl  leivinjauhetta
1,5 rkl  tummaa kaakaojauhetta
1,5 dl  maitoa

4  valkuaista
2 dl  sokeria

2 dl  kuohukermaa
0,5 dl  sokeria

100 g  rouhittua suklaata
kirsikoita

Laita uuni lämpiämään 175 asteeseen ja vuoraa uunipelti leivinpaperilla.

Vatkaa ensin valkuaiset omassa kulhossaan. Näin ei tarvitse välillä vaihtaa vispilää, sillä valkuaisten vatkaamiseen käytettävien työvälineiden tulee olla täysin kuivia ja rasvattomia. Kun valkuaiset alkavat vaahtoutua, lisää sokeri vähän kerrallaan ja vatkaa kunnes vaahtoon muodostuu ns kovia huippuja vispilää nostettaessa. Jätä marenki odottamaan.


Sekoita keskenään vehnäjauho, leivinjauhe sekä kaakaojauhe ja siivilöi ne yhdessä omaan kulhoonsa. Lämmitä maito hiukan yli kädenlämpöiseksi. Vatkaa leivontamargariini ja sokeri kulhossa vaaleaksi vaahdoksi. Lisää keltuaiset yksi kerrallaan voimakkaasti vatkaten. Lisää sitten koko ajan vatkaten vuoroin maitoa ja jauhoseosta. Kun taikina on valmista, levitä se isolla lastalla pellille leivinpaperille. Levitä marenkivaahto tasaisesti taikinan päälle varoen sorkkimasta taikinaa valkuaisvaahdon alla. Laita kakku uuniin keskitasolle ja kypsennä 20-25 minuuttia kunnes marenki alkaa saada hiukan väriä. Anna kakkupohjan jäähtyä ja leikkaa se sitten 2-4 samankokoiseksi palaksi.


Jätä pinnalle tulevat kirsikat puolikkaiksi ja silppua veitsellä pienemmiksi kakkulevyjen väliin laitettavat kirsikat. Vaahdota kerma sokerin kanssa. Täytä kakku niin että levität ohuen kerroksen kermavaahtoa alimman kakkupohjan päälle ja sen päälle ripottelet kirsikanpaloja sekä suklaarouhetta jne. Levitä päällimmäisen kakkulevyn päälle kermavaahtoa sekä kirsikanpuolikkaat ja ripottele pinnalle loput suklaarouheesta.

Tarjoile kirsikankivisiirapin kanssa.

Brita kannattaa nauttia melkolailla heti sen jälkeen kun se on valmis. Pitempiaikainen säilyttäminen pehmentää marengin.


4 kommenttia:

Jael kirjoitti...

Tuli kamala makeannälkä nyt. Tuliko tuohon siirappiin marsipaaninen maku?KIrsikankivissähän , ainakin jollain lajikkeella, on sitä ainesta josta saa marsipaaniin sitä oikeaa makua. Itse säilytin aprikoosikivet, halkaisin ja kuivatin sisällä olevat mantelit, jotka ajavat samaa asiaa.

Tuplaespresso kirjoitti...

Kirsikankivet tässä reseptissä ovat nimenomaan ehjiä ja kokonaisia, ja sokerin kanssa niistä tulee enemmänkin mehuisa siirappi. Meillä ei oikein muutenkaan erityisemmin pidetä karvasmantelin mausta ja marsipaania/mantelimassaakin löytyy korkeintaan laskiaispullasta.

Kirsikankivet, kuten monien muidenkin luumarjojen/hedelmien kivet sisältävät amygdaliinia, joka saattaa aiheuttaa oireita herkimmille. Ehjinä kivet ovat kuitenkin täysin vaarattomia.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Amygdaliini

Jael kirjoitti...

Kiitos, ajattelin että ehkä sitä makua tulee vähän mukaan. Tiedän tuon amygdaliinijutun, ja kun teen marsipaania, niin laitan vain pienen määrän karvasmanteleita, tai siis aprikoosimanteleita joita on aprikoosikiven sisällä. Tuo karvasmantelin maku jakaa ihmisiä, siitä joko pitää tai ei pidä;D

Tuplaespresso kirjoitti...

Se karvasmantelin maku on kirjaimellisesti "kiven sisällä" ja kun käytettiin vain ehjiä kirsikankiviä, niin se maku ei siirappiin tarttunut. Mutta olipahan eräs tapa yrittää käyttää hedelmästä hyödyksi kaikki mahdollinen :)