maanantai 25. tammikuuta 2016

Simppu - verkkokalastajan inhokki






Simppu ei sijoittuisi kalojen kauneuskilpailussa kovinkaan korkealle muutoin kuin toisten simppujen mielestä. Simppu on pohjakala, ja aikuisella simpulla ei ole uimarakkoa. Talouskalana simppu on Suomessa merkityksetön, paitsi ehkä kalastustarvikekauppiaiden mielestä. Kun verkkokalastaja saa ”hyvän” simppusaaliin, se saattaa tarkoittaa sataa simppua yhtä verkkoa kohti. Ken on joskus allekirjoittaneen tapaan itse irrotellut rupipäisiä ja erinomaisesti verkkoa sotkevia otuksia tietää, että joko aikaa kuluu todella paljon tai verkkoon syntyy hätäilyn seurauksena reikä, kun simppu revitään väkisin irti verkosta. Kerran isäni vanhin veli oli kanssani yhdessä verkonpuhdistuspuuhissa ja repäistessään isäni silmän välttäessä simpun irti verkosta hän sanoi minulle, että ”toi sun isäs on vähän turhan tarkka noista verkoista”. Totuus kuitenkin on, että jos sata simppua repii väkisin irti verkosta, niin verkko todellakin on entinen ja kalastustarvikekauppaan on taas mentävä. Joskus verkot hinattiin saaren rantaan veneeseen nostamatta, sillä ne painoivat ”saaliineen” aivan liikaa. Ne haudattiin rantaan ja vuoden kuluttua niistä ravisteltiin ajan pehmentämät kalanjäänteet irti, jolloin verkot olivat taas käyttökelpoisia. En muista meillä koskaan valmistetun mitään ruokaa simpusta, mutta tätini tiedän käyttäneen niitä. 

Simpun varsinaiset syötävät osat ovat pyrstö ja maksa, ja jos kalassa on mätiä, sen voi lypsää käyttöön.

Nämä simput herättivät Tupalespresson huomion Hakaniemen Hallissa, ja kuultuani niistä pyysin tuomaan muutaman. Simput olivat lajiltaan härkäsimppuja, joka on yksi meidän viidestä simppulajistamme. Simppujen mäti on mielenkiintoisen värinen ja se vaihtelee vihreästä petroolinsiniseen ja jopa oranssiin. Näiden simppujen mäti oli vihreää ja petroolinsinistä, kypsänä ihan vaaleankeltaista. Simpun mätiä pidetään herkkuna ja sen voi pestä, suolata ja nauttia kuten siian- tai muikunmädinkin. Simppuja oli 4 kpl ja niistä sain lypsämällä 200 g mätiä. Päätin tehdä siitä mätivuoan uunissa. Sen voisi nauttia leikkeleenä leivän päällä tai perunan kera iltapalaksi tai alkuruoaksi. Maksa on myös herkkua pannulla voissa paistettuna. Simpuista itsessään syntyy vaikkapa maukas kalakeitto.


Paistettua simpun maksaa

Simpun maksa paistetaan voissa kuumahkolla pannulla nopeasti polttamatta sitä. Sen voi maustaa suolalla, mauste- ja valkopippurilla ja nauttia leivän päällä tai keiton joukossa.


Mätivuoka simpun mädistä

200 g             simpun mätiä
1                    kananmuna
1                    munankeltuainen
1 dl                maitoa
1 rkl              kermaa
½                   sipulia hienonnettuna
2 kpl              sentin purjorengasta
                      silputtua tilliä


Lypsä mäti talteen ja huuhtele se kylmällä vedellä siivilässä ja poista siitä kalvot. Jos aiot syödä sen sellaisenaan, niin kannattanee pakastaa se ensin 24 tunnin ajan. Tämä mäti kypsennettiin valmistettaessa, joten se ei kaivannut pakastamista. Mausta mäti 4 % suolalla, eli 200 g mätiä vaatii 8 g hienoa merisuolaa. Hienonna sipuli ja purjo ja kuullota niitä voissa pannulla. Vatkaa kulhossa muna, keltuainen, maito ja kerma ja lisää sipulit. Yhdistä mäti ja munamassa ja kaada seos voideltuun uunivuokaan. Kypsennä 180˚C uunissa 15 – 25 minuuttia kunnes seos on sopivasti hyytynyt. Ota uunista ja anna vetäytyä rauhassa.


Kalaliemi ja -keitto simpusta (alkukeitoksi kahdelle)

Huuhdo kalojen pinnalta lima pois ja puhdista ja nylje ne. Jos olet laiska, kuten minä, tai jos simppuja on runsaasti käytettävissäsi, voit leikata niiden pyrstöt irti muusta vartalosta ja nylkeä vain ne. Niiden liha on se käyttökelpoinen osa simpun lihasta.

Liemi
4                    nyljettyä simpun pyrstöä
8 cm              pätkä purjoa neljänä palana
½                   sipulia lohkoina
½-1               porkkana kuorittuna ja paloiteltuna (riippuu porkkanan koosta)
2                    laakerinlehteä
8                    kokonaista maustepippuria
6                    kokonaista valkopippuria
5 dl                vettä

Laita kalat ja kasvikset kattilaan ja peitä kylmällä vedellä. Kuumenna kiehuvaksi, poista pinnalle noussut vaahto ja anna kiehua hiljaa 20 minuuttia. Siivilöi liemi talteen. Ota pyrstöistä lihat talteen.

Keitto
                      edellä keitetty kalaliemi
1 rkl              Pernodia tai pastista
½-1               porkkana sopivan kokoisina viipaleina
4                    pientä kiinteää perunaa sormenpään kokoisina paloina
¼                   sipuli hienonnettuna
2                    1 cm:n kiekkoa purjoa neljään osaan pilkottuna
1 dl                kermaa
                      edellä talteen otettu kalanliha
                      merisuolaa myllystä
                      valkopippuria myllystä
                      koristeluun tilliä
                      voita

Laita nokare voita puhtaaseen kattilaan ja pyörittele kasviksia siinä. Lisää Pernod ja liemi ja kuumenna kiehuvaksi. Anna kiehua hiljaa hautuen, kunnes kasvikset ovat pehmenneet. Lisää kerma ja anna kiehua vielä pari minuuttia. Tarkista maku ja mausta suolalla ja valkopippurilla. Nosta talteen otettu kala ja paistetut maksat lautasille, annostele kasvikset niille ja kaada lopuksi kuuma liemi kaiken päälle. Ripottele pinnalle tilliä ja nauti mätipaistosleivän kera.

P.S. Täällä YLEn uutisvideolla tamperelaisen ravinteli Berthan keittiömestari Pekka Salmela kokkaa simppuruokaa.


3 kommenttia:

Ulla kirjoitti...

Eipä ole simppu tullut vielä kertaakaan vastaan - elävänä tai kuolleena. Mielenkiintoinen kala, ja todella hurjan väristä tuo mäti.

Kaura kirjoitti...

Eipä ole minullekaan tuttu, kuullut olen nimen kyllä joskus, mutta koskaan ei ole tullut vastaan. Täytyy joskus maistaa, jos tilaisuus tulee.

M kirjoitti...

@ Ulla
Väri on mielenkiintoinen, mutta ainakin kypsänä se oli hyvää. Aito mätikokemus siitä puuttuu vielä meiltäkin. Kypsyessä simpun mädin väri muuttuu beigenkeltaisenvalkoiseksi, kun esimerkiksi lahnan mäti muuttuu harmaasta kauniin oranssin väriseksi.

@ Kaura
Aina kannattaa hankkia uusia makukokemuksia.