maanantai 2. maaliskuuta 2015

Kaniragu ja pappardellepastaa



Söpön ja Höpön lemppari ja elämäntyö on kanit, joita heidän portugalilaiset sukulaisensa etsivät elämänsä viihdykkeeksi ja isäntänsä ruokapöytään. Täällä Stadissakin niitä on, mutta ne ovat no-no, niitä ei saa jahdata niin kuin tytöt haluaisivat, ei edes ihan vähän vaan salaa, muuta kuin hihnassa – jonka toisessa päässä roikkuu todella hidas emäntä. Pahus. 

Geeniperimästä pulppuaa se hyytävä ja kauas kuuluva metsästyshuuto - portugaliksi maticar -  jota kukaan ei ole Söpölle ja Höpölle opettanut, mutta jolla portugalinpodengot luonnostaan tietävät kertoa muulle ajueelle eli kanssametsästäville kavereilleen että ”tuolla se on”. Maticar kajahtaa duettona Kaivarissakin, kun sopivaa riistaa sattuu näköpiiriin. Tosin pupuja on sen verran harvassa, että pitää etsiä muutakin kiinnostavaa. Oravat, joilla on ikävä tapa ärsyttää koiria kiipeämällä puuhun pakoon, saavatkin ihan omanlaisensa haukun, joka eroaa kanihaukusta. Hiirihaukku on sitten vielä asia erikseen ja rottahaukku siitä astetta kimeämpi.

Söpö ja Höpö ovat myös hieman normaalimpaa kiinnostuneita keittiöstä silloin, kun siellä käsitellään kania. Keittiön kanit tulevat Ranskasta, kuten tämänkin aterian perusta. Bongasin Annan Villilihan tiskistä Wanhassa Kauppahallissa kaninkoipia, ja ilman erityisempää metsästyshuutoa ostin niitä kassiini. Tällä kertaa niistä syntyi ragu, joka sopii pappardellepastan tai muun vastaavan pastan kaveriksi. BBC Good Foodista löytämässäni  reseptissä oli mukana kastanjoita, mutta niiden saatavuus on näillä leveysasteilla tähän vuodenaikaan on sattumanvaraista, joten tässä niitä nyt sitten ei ole- Tässä kuitenkin linkki alkuperäiseen reseptiin.



Kaniragu

1                    kokonainen kani paloiteltuna (resepti) tai 4 kaninkoipea, kuten tässä
                      vehnäjauhoja
                      rypsiöljyä paistamiseen
1 pkt              pekonia karkeina viipaleina
1                    sipuli hienonnettuna kuutioiksi
1                    porkkana kuutioituna
75 g               pala selleriä tai 1 varsisellerin varsi kuutioituna
2                    valkosipulinkynttä murskattuna
1 tl                 kanelijauhetta
1 tl                 katajanmarjoja morttelissa hienonnettuna
3                    laakerinlehteä kädessä murskattuna
2-3                 rosmariininoksaa, joista lehdet on irrotettu ja hienonnettu
1                    kanaliemiamme tai -kuutio
2 dl                punaviiniä
2 tlk               tomaattimurskaa
½ rkl              sokeria

Paloittele kani osiin. Irrota etujalat ja takajalat rangasta. Paloittele ranka kolmeen osaan. Irrota koivet ja reidet toisistaan (käyttäessäsi koipireisiä tee vain tämä). Jauhota palat ja ruskista ne kauniin kullanruskeiksi öljyssä. Siirrä lautaselle sivuun odottelemaan. Lisää hiukkasen öljyä pannulle ja lisää sinne karkeasti hienonnettu pekoni. Lisää myös pieneksi kuutioitu sipuli, porkkana ja selleri. Itse käytin juuriselleriä, mutta varsisellerin varsi on se alkuperäisen ohjeen mukainen ainesosa. Paistele miedolla lämmöllä kymmenisen minuuttia, kunnes juurekset ovat pehmenneet. Lisää valkosipulinkynnet ja mausteet ja sekoittele pari minuuttia. Lisää sitten liemiamme tai –kuutio ja viini. Anna porista viitisen minuuttia ja lisää sen jälkeen tomaattimurska ja sokeri. Sekoita ja palauta kanipalat pannuun. Anna porista rauhallisesti kannen alla noin kaksi tuntia. Nosta kanipalat lautaselle ja jätä ragu pannulle porisemaan hiljaa. Erottele liha luista ja palauta lihat pannulle ja anna porista vielä hiljaa puolisen tuntia.

Tähän asti voit valmistaa ruoan etukäteen. Jäähdytä valmis ragu ja vaikka pakasta se. Kun on aterian aika, niin kuumenna ragu pannulla ja lisää pannulle ohjeen mukaan keitetty pasta.

viimeistely

400 g             pappardellepastaa
½                   appelsiinin kuori raastettuna
3 rkl               maitoa
½ ruukkua     lehtipersiljaa

Keitä pasta ohjeen mukaan. Sekoita maito, appelsiininkuori ja persilja raguun ja kuumenna se, jos se on ollut kylmässä. Kaada pasta ragun joukkoon ja sekoita. Anna lämmetä minuutin verran ja raasta tuoretta parmesaania päälle lautasella.


4 kommenttia:

luimupupu kirjoitti...

Hauskat Söpö-Höpö-kuvat taas kerran. Kastanjia käytetään täällä Sveitsissäkin monissa ruoissa, nyt ei ole työpaikkaruokalassa tosin tullut yhtään kastanjaista pastaa vastaan.

Jokihaka Kokkaa kirjoitti...

Aikas täydellinen talvipäivän ruoka :)

kati kirjoitti...

Haluan tämän meidän sunnuntaipöytään!
Ainoa hankala osuus on selittää 3-vuotiaalle kanifanille pupujen syönti...

Tuplaespresso kirjoitti...

@ luimupupu
Täytyy ensi syksynä parhaaseen kastanja-aikaan tehdä tämä annos uudestaan.
@ Jokihaka
Kelpaa myös vähän keväisempäänkin ruokapöytään :)
@ kati
Voisikohan tämän markkinoida 3-vuotiaalle jollain muulla nimellä? Rabbitragu?