perjantai 14. maaliskuuta 2014

St Urho's day / Pyhän Urhon päivä 16. maaliskuuta



Kaikkihan tietävät että ensi sunnuntaina, maaliskuun 16. päivänä, vietetään suomalaisten suojeluspyhimyksen, Pyhän Urhon päivää. Tämä päivä on suomalaisille suuri juhlapyhä Yhdysvalloissa ja Kanadassa sekä tietenkin täällä Suomessa. Seuraavana päivänä vietetään sitten jossain saarivaltiossa jonkun pienemmän pyhimyksen juhlapäivää, olikohan se joku Patrik tai sensellainen?  Mutta palataanpa takaisin Pyhään Urhoon.
 
Pyhä Urho eli ennen edellisen jääkauden alkua. Hän kasvoi piimän ja kalamojakan avulla riuskaksi mieheksi. Eräänä päivänä heinäsirkkojen taas vallattua suomalaiset viinitarhat Urho kirosi: ”Heinäsirkka, heinäsirkka, mene täältä hiiteen!” ja heinäsirkat pakenivat nuoren Urhon manauksen alta. Urhon rohkeuden ansiosta
kuva: www.sainturho.com
Suomen viinisato säästyi ja samalla Urho myös pelasti kaikkien suomalaisten viinitarhojen työntekijöiden työpaikat. Urho siis pelasti Suomen viinitarhat jättiläisheinäsirkoilta, jotka eivät vielä tänäkään päivänä ole uskaltaneet tulla takaisin, ja tästä hyvästä hänestä tuli Suomen suojeluspyhimys, Pyhä Urho. Kahteen yhdysvaltalaiseen kaupunkiin on pystytetty Pyhän Urhon patsas, ehkä vielä jonain päivänä tänne Suomeenkin. Patsaissa ja kuvissa Pyhä Urho esitetään yleensä kädessään jonkinlainen atrain tai heinähanko, johon on seivästetty jättimäinen, jäniksen kokoinen heinäsirkka.

                           
Pyhän Urhon päivää vietetään asianmukaisesti pukeutumalla rypäleiden värisiin vaatteisiin, purppuraan ja vihreään, juomalla suomalaisia viinejä (mukaan lukien Koskenkorva-rypäleistä valmistettu kuuluisin valkoviinimme) sekä syömällä kalamojakkaa, joka nykyään tunnetaan paremmin nimellä kalakeitto. Mojakkaa voi valmistaa myös naudanlihasta (lihamojakka) tai jostain muusta kuten possusta, kanasta, makkarasta, tai jopa pelkistä kasviksista (potluck).

Pyhän Urhon legenda syntyi Yhdysvalloissa 1950-luvulla, kun suomalaissiirtolaiset kypsyivät irlantilaisten Pyhä Patrik –hössötykseen ja päättivät panna tarinan vielä paremmaksi. Pyhän Urhon päivä ei näin osunut viralliseen Urhon nimipäivään ja sitä vietetäänkin 16. maaliskuuta, koska Pyhän Patrikin päivä on 17. maaliskuuta. (Vähän ennen St Patrick’s day’ta jokainen irkkulehti ja -ruokablogi on täynnä vihreitä tai muuten apilanmuotoisia ”StPatrick’sruokia”, samoin kuin jouluruokia ennen joulua tai pääsiäisruokia keväällä.)

Vaikka Pyhä Urho ei jostain syystä olekaan kovin tunnettu täällä Suomessa, MaRa voisi ottaa hänet omaksi suojeluspyhimyksekseen. Jospa Pyhän Urhon ihme toistuisi ja hän onnistuisi pelastamaan tänä päivänä tämän maan viiniravintolatyöntekijöiden työpaikat suomalaisen alkoholipolitiikan yliholhoukselta. Pyhä Urho voisi aloittaa manauksella: ”Huovinen, Huovinen, mene täältä hiiteen!”. Ei meillä ole niin paljon juhlapäiviä, etteikö joukkoon mahtuisi vielä yksi. Jonain päivänä tästä voisi tulla vielä kansallinen vapaapäivä ja liputuspäiväkin? Ensi vuonna sitten maaliskuun 16. päivänä nähdään, miten Pyhän Urhon teema ilmenee ympäri valtakuntaa ravintoloiden ruokatarjonnassa?  Vai…?


Epätrendikäs keittiö ehdottaa vaikkapa tällaista:

Pyhän Urhon päivän menu

alkuruoka   Kossugraavattua naudanfileetä ja viinisuolaheinää
             (ks eilinen päivitys)

pääruoka   Pyhän Urhon kalamojakka  (kolmen kalan keitto)

jälkiruoka   Viinirypäletartaletit

kahvi        St Urhosh Kosshucoffee



Pyhän Urhon kolmen kalan mojakkaan valikoitui paitsi siikaa ja kuhaa, myös kirjolohta erään toisen ”Pyhän Urhon” vuoksi. Tämä ”Pyhä Urho” hallitsi 1900-luvulla ja hän oli erityisen innokas kalamies. Kirjolohta nimitettiin forelliksi tai sateenkaarirauduksi (engl. rainbow trout), mutta vuonna 1965 presidentti Urho Kekkonen lanseerasi tälle kalalle uuden nimen kirjolohi, joka vakiintui kalan suomalaiseksi nimeksi.



Pyhän Urhon kolmen kalan mojakka

150 g             nahatonta ja ruodotonta siikaa kuutioituna
200 g             samoin alastonta sateenkaarirautua kuutioituna
200 g             nahallista ja suomustettua kuhafilettä paloiteltuna 2 tai 4 palaan
1                    salottisipuli
pieni pätkä    purjoa viipaleina
1                    fenkoli suikaleina
200 g             perunaa (siikli) (3 pienehköä) kuorittuna ja kuutioituna
pari                kourallista kirsikkatomaatteja hienonnettuna
1 l                  kalalientä
1 tl                 kalakastiketta
1 dl                kuivaa valkoviiniä
1 rkl               Pernodia
pari                hyppysellistä fenkolinsiemeniä                
                      suolaa
                      valkopippuria myllystä
                      oliiviöljyä
                      kirkastettua voita

Pilko siika ja kirjolohi ja ripottele palasille suolaa ja jauha myllystä niille valkopippuria. Kuullota kattilassa silputtu salottisipuli ja pyörittele siinä myös purjo ja fenkolinsuikaleet. Tämä olisi myös ollut oikea aika lisätä hienonnetut fenkolinsiemenet. Laita joukkoon ripsaus suolaa. Lisää valkoviini ja anna kiehahtaa ja lisää sen jälkeen kirsikkatomaatit, paloitellut perunat ja kalaliemi. Kun perunat ja fenkoli ovat lähes kypsiä lisää joukkoon siika- ja sateenkaarirautupalat. Älä keitä enää. Kalanpalat kypsyvät kuumassa liemessä.


Keiton makuun vaikuttaa huomattavasti käyttämäsi kalaliemi. Tässä keitossa liemenä oli Puljongin kalaliemi ja alustavien maistamisten jälkeen oli tarvetta lisätä paitsi suolaa, myös muita makuaineita. Lisäsin Pernodia, fenkolinsiemeniä  ja kalakastiketta (Thai Fish Sauce). Jos käyttämässäsi liemessä on jo suolaa niin lisää suolaa vasta lopussa tarvittaessa. Muista maistaa aina välillä. Jos jääkaapissa ei ole maukasta, omatekoista kalalientä, kalaliemikuutiostakin voi tulla ihan hyvä liemi tällaiseen keittoon.

Paista kuhapalat pannulla kirkastetussa voissa ensi nahkapuoli alaspäin ja käännä hetkiseksi toisin päin. Mausta palat suolalla ja valkopippurilla.

Nosta keittoa lautaselle, koristele fenkolin ”höytyvillä” ja nosta päälle kuhapala(t) nahkapuoli ylöspäin.
 *   *   *   *   *





Viinirypäletartaletit

200 g             murotaikinaa (omatekoista tai kaupan taikinaa)
täyte
1 pussillinen  Blå Bandin valkosuklaa-nougatmoussea
(tai valkosuklaamousse pitkän kaavan mukaan jollain ihan omalla reseptillä)
koristeeksi     kivettömiä vihreitä viinirypäleitä ja mintunlehtiä


Valmista ensin murotaikinakupit. Kauli taikina ohueksi ja vuoraa sillä 12 kpl pieniä tartalettivuokia. Leikkaa leivinpaperista vuoan kokoinen paperipala, leikkaa reunoja harvakseen hiukan hapsullisiksi ja painele paperi taikinan päälle. Kaada paperille paistopapuja ja kypsennä tartaletit uunissa 175 asteessa noin 12 minuuttia. Kun tartaletit ovat hiukan jäähtyneet, poista pavut sekä paperi, irrota taikinakupit vuoista ja jäähdytä huoneenlämpöisiksi.


Valmista valkosuklaa-nougatvanukas pakkauksen ohjeen mukaan ja pursota sitä tartalettien sisään. Viimeistele muutamalla vihreän viinirypäleen puolikkaalla ja mintunlehdellä.

  *   *   *   *   *


St Urhosh Kosshucoffee
(perinneresepti, 1 annos)

Vaaleapaahtoista suodatinkahvia
Koskenkorvaa
kolikko

Laita kolikko kahvikupin pohjalle ja kaada päälle suodatinkahvia sen verran että kolikkoa ei näy enää. Kaada sen jälkeen Koskenkorvaa sen verran että kolikko tulee taas näkyviin.


Maukasta Pyhän Urhon päivää 16.3.



4 kommenttia:

Jaska Jokunen kirjoitti...

Eläköön Urho! :D

Tuplaespresso kirjoitti...

Kai sulla on joku hyvä riistamenu Pyhän Urhon päiväksi?
Ja jos ei tänä vuonna, niin viimeistään ensi vuonna sitten levität Pyhän Urhon ilosanomaa ympäri Tampereen ravintoloita ;-)

Jaska Jokunen kirjoitti...

Täytynee pistää asia ensivuoden kalenteriin, josko jotain keksittäisiin :) Kerrassaan hieno ja arvokas juhlahan tämä on...

Tuplaespresso kirjoitti...

:-D