keskiviikko 22. kesäkuuta 2022

Masterchefin ongelmalliset raaka-aineet


Uudessa Australian masterchefin jaksossa kilpailijoita pyydettiin valmistamaan ruokia sellaisista raaka-aineista, joita joko rakastetaan tai inhotaan. Näitä olivat lakritsi, korianteri, sinihomejuusto, ruusukaali, osterit ja ananas. Me pidämme näistä kaikista aineksista, vaikka joihinkin näistä tottuminen onkin kestänyt hiukan pidemmän aikaa. Kyllä se aikuisilla menee ihan kuin lapsillakin, että tarvitaan 10-20 maistelukertaa – ja sitten alkaa pitää siitä – kuten korianterista, joka omalla kohdallani on ollut se viimeisin ystävyys vasta pitkällä tämän vuosituhannen puolella. Nythän meillä on korianteria aika monessakin reseptissä. Lakritsia tykkään syödä sellaisenaan ja olen joskus kokeillut ruoanlaitossakin, mutta siitä ei ole dokumenttia eikä päivitystä. Pitää joskus korjata tämä puute.

Mutta näistä muista on reseptejä. Ei näillä ehkä ihan masterchefiä voitettaisi, mutta kas tässä, ananasta & korianteria, ruusukaalia, ostereita ja sinihomejuustoa. Testattuja ja maukkaiksi havaittuja ruokia.

 

ANANAS & korianteri

Kurkku-ananas-gazpacho ei ole varsinaisesti alkuruoka eikä väliruoka eikä jälkiruoka, mutta ihan pahuksen hyvä vegeshotti vaikkapa hyvän päivällisen amuseksi. Hapokas ananas ja raikas kurkku saavat potkua pienestä ripauksesta chiliä. Kurkku- ja ananasmehulla ohentamalla tätä voi tarjota vaikka kylmänä alkuruokakeittona.


Kurkku-ananasgazpacho

 
puolikas tuore ananas
               tai 1 tölkki (140g)  säilykeananasta omassa liemessään
1  kurkku, kuorittu
puolikkaan limetin mehu
2  kevätsipulia ohuina viipaleina
2 rkl  hienonnettua tuoretta korianteria
hiukan chilihiutaleita tai cayennea (varovasti)
ripaus suolaa
hiukan mustapippuria myllystä
 
tuoreita korianterinlehtiä
limettiä viipaleina

Laita blenderin kannuun ananas(murska), kuorittu kurkku pieninä paloina, limettimehu, kevätsipuli, tuore korianteri sekä varovasti chiliä (tai ripaus cayennea) ja blendaa ainekset tasaiseksi seokseksi. Lisää hiukan suolaa ja mustapippuria ja pyöräytä kaikki vielä kerran kunnolla sekaisin. Jäähdytä gazpacho jääkaappikylmäksi ja jaa se sitten tasan kuuteen shottilasiin. Viimeistele limetinpalalla sekä tuoreella korianterilla.


 

RUUSUKAALI

Jos inhoat ruusukaalia, tätä on ihan pakko kokeilla. Jostain käsittämättömästä syystä tällä tavalla kypsennettynä ruusukaali ei saa lainkaan sitä tyypillistä ikävää fenyylitiokarbamidin tai muiden rikkiyhdisteiden sivumakua, minkä vuoksi ruusukaali on monelle ehdoton nounou. Itsekin hämmästyin lopputuloksesta ja tämä kypsennystapa piti testata vielä vieraillakin siltä varalta, että meidän makuaistissamme olisi ollut jotain vikaa. Mutta ei makuaisti onneksi ollut mihinkään kadonnut. Todella herkullista ruusukaalia, joka ei maistunut ruusukaalilta. Tämän jälkeen en ole enää koskaan keittänyt, höyryttänyt tai hauduttanut ruusukaalia, vaan valmistanut sen aina uunissa paahtamalla. Japanilaismausteita, kuten kewpie-majoneesia, okonomiyakikastiketta ym löytyy hyvin varustelluista isommista marketeista ja Helsingissä myös ainakin Tokyo-kanista.


 

Ruusukaalia ja pancettaa japanilaisin maustein

(kahdelle)

300 g  ruusukaalia

70 – 100 g  pancettakuutioita (tai pekonikuutioita)
2 – 3 rkl  oliiviöljyä
mustapippuria myllystä

tuoretta inkivääriä raastettuna

okonomiyakikastiketta
kewpie –majoneesia
sichimi togarashi –maustesekoitusta
vihreää aonori –merileväjauhetta
katsuobushi –boniittihiutaleita
ohuiksi viipaleiksi leikattua kevätsipulia
seesaminsiemeniä
 

Kuumenna uuni 225 asteeseen ja laita sinne metallinen uunivuoka kuumenemaan. Halkaise ruusukaalit ja laita ne kulhoon oliiviöljyn kanssa. Pyörittele kaaleja niin että ne ovat kauttaaltaan öljyssä. Mausta mustapippurilla. Kaalin joukkoon lisättävä pancetta sisältää sen verran suolaa että lisää tuskin tarvitaan. (Ruusukaalien ja pancettan kanssa samassa uunivuoassa voi paahtaa myös retiisejä ja tuoreita pieniä herkkusieniä samalla tavalla halkaistuna. Ne sopivat oikein hyvin tähän makumaailmaan.)

Ota vuoka uunista ja kaada ruusukaalit vuokaan. Jos vuoka on riittävän kuuma, öljystä tulisi tällöin kuulua tirisevä ääni. Käännä pinseteillä ruusukaalit leikkauspinta alaspäin ja ripottele pancettakuutiot ruusukaalien väliin. Paista uunissa 15-20 minuuttia kunnes pancettan rasva sulaa ja kaalien pinta paahtuu.

Raasta vuoan pinnalle tuoretta inkivääriä, sekoita, jaa ainekset kahdelle lautaselle ja purista päälle okonomiyakikastiketta sekä kewpie –majoneesia. Ripottele annokseen sitten togarashimaustetta ja aonorijauhetta. Viimeistele katsuobushilla, kevätsipulilla ja seesaminsiemenillä.

 

OSTERIT

Jos osterit olisivat halvempia (paljon halvempia!), voisin syödä niitä vaikka päivittäin. Nyt ne ovat vain juhlapyhien herkkua, ja todella harvoin silloinkin. Monet sanovat etteivät pidä ostereista, koska ne ovat niljakkaita ja maistuvat merivedeltä. Mutta hyvänen aika, eihän niitä ole pakko syödä raakana suoraan kuoresta! Useimmat meistä paistavat lihankin eivätkä syö pihviään raakana. Ostereille on lukuisia hyviä reseptiä ja tässä yksi parhaista, klassikko ” Oysters Rockefeller ”. Vihreän, maltillisesti maustetun yrttiseoksen alle gratinoidut osterit saavat ennakkoluuloisimmankin rakastamaan ostereita.

Monessa rockefeller-reseptissä neuvotaan käyttämään yhtenä raaka-aineena pinaattia. Gratinointiseoksessa se alkuperäinen vihreä ainesosa ei kuitenkaan ole pinaatti, vaan persilja, joten meilläkään tähän reseptiin ei kuulu pinaatti. Lisäksi teimme gratiinista suhteellisen tasaista massaa, mistä syystä ainesten maut ovat paremmin tasaantuneet ja ostereita on muutenkin miellyttävämpi syödä. Jotkut paistavat näitä ostereita jopa 10 minuuttia, mutta kun tehdään pelkkä gratinointi, osteri ei ehdi kypsymään ja sen maku pysyy (meidän mielestämme) parempana. Kannattaa kokeilla! Reseptin kuorrutteesta riittää tusinalle osterille.

 

Osterit Rockefeller

12  osteria

suolaa patjaksi ostereiden alle

60 g  voita

1  pieni sipuli
2  valkosipulinkynttä
1 tl  kuivattuja  tai 1 rkl  tuoreita sellerinlehtiä hienonnettuna
puolikas (noin 150 g)  fenkolia
2  kevätsipulia varsineen
ripaus suolaa

1,5 rkl  Pernod’ia tai jotain muuta anisviinaa

1 rkl  hienonnettua tuoretta ranskalaista rakuunaa
4 dl  hienonnettua tavallista persiljaa
valkopippuria myllystä
2 tl  tuoretta sitruunan mehua

noin 1 dl  Panko -korppujauhoja  tai 2  kuivattua paahtoleipäviipaletta

situunaviipale jokaiselle ruokailijalle


Kuori sipuli ja hienonna se pieniksi kuutioiksi. Kuori valkosipulinkynnet ja leikkaa ne pienemmiksi paloiksi. Irrota fenkolista vihreät töyhdöt persiljan joukkoon. Halkaise fenkoli ja leikkaa se pieniksi kuutioiksi. Leikkaa kevätsipulit ohuiksi viipaleiksi. Yhdistä sipuli, valkosipuli, fenkoli sekä kevätsipulit keskenään samaan kulhoon. Hienonna rakuuna, persilja sekä fenkolin töyhdöt keskenään samaan kulhoon.

Jos käytettävissä ei ole panko -korppujauhoa, leikkaa reunat pois paahtoleipäviipaleista. Leikkaa leivät sitten parin millin kuutioiksi pieneen kulhoon.


Sulata voi kasarissa ja lisää sipulifenkoliseos. Hauduta aineksia noin 10-15 minuuttia kunnes ne ovat pehmeitä. Lisää suola ja sekoita. Jäähdytä seosta hetki ja kaada se sitten monitoimikoneen (kutterin) kulhoon ja silppua ainekset kohtalaisen tasaiseksi massaksi. Lisää Pernod sekä vihersilppu ja käynnistä kone hetkeksi uudelleen. Mausta seos sitruunamehulla sekä valkopippurilla ja tarkista suolan riittävyys, mutta muista että ostereissa itsessäänkin on suolaa merivedestä.

Laita uuni lämpiämään suurimmalle grillivastusteholle. Avaa osterinkuoret, leikkaa poikki ”jalka” jolla osteri on kiinnittynyt kuoreensa ja nosta osterit kuorissaan uunivuokaan suolapedille (ei maustamisen takia, vaan sillä tavalla ne pysyvät suorassa ja liemi tallessa). Sekoita leipämurut vihreään gratiiniseokseen ja jaa seos tasan ostereiden päälle. Gratinoi ostereita uunin (toiseksi) ylimmällä tasolla muutaman (3-5) minuutin ajan kunnes gratiini on hiukan ruskistunut.

Tarjoile osterit heti sitruunaviipaleen kanssa. Osterit syödään osterihaarukalla ja liemi ryystetään suoraan kuoresta. Koska me(kään) emme omista osterihaarukoita, pieni teelusikka käy ruokailuvälineeksi ihan yhtä hyvin.

Jos nyt kokeilet varovasti valmistaa 1-3 ”rockefellerosteria” ruokailijaa kohden, voi olla että ensi kerralla varaat kokonaisen tusinan kahdelle vain todetaksesi, että sekin oli ihan liian vähän…


 

 

SINIHOMEJUUSTO / GORGONZOLA

Juustopiirakkaan voi käyttää periaatteessa mitä tahansa juustoja oman maun mukaan, kunhan ne eivät ole mitään rasvattomia juustokkeita tai muita juustonkorvikkeita, jotka sulavat elmukelmun tapaiseksi sitkeäksi kuoreksi. Minulla oli jääkaapissa italialaisia juustoja, joilla melkein pääsi makumatkalle saapasmaahan.

Kun yksi juustoista on sinihomejuusto, siitä voi tehdä eräänlaisen "semi"jälkiruoan, kun piirakkapalasen viimeistelee päärynähillokkeella ja gorgonzola-kanelikaurakeksillä. Ne maut toimivat upeasti yhteen.


 

Neljän juuston piirakka

pohja

125 g  voita
2,5 dl  vehnäjauhoa
3 rkl  kylmää vettä
ripaus suolaa
ripaus piparkakkumaustetta

täyte

1,5 dl  kermaa
1,5 dl  maitoa
3  munaa
100 g  mozzarellaraastetta
50 g  parmesaaniraastetta
100 g  gorgonzola sinihomejuustoa pieninä muruina
50 g  ricottaa pieninä muruina
hiukan suolaa
mustapippuria maun mukaan

 

Nypi voi, jauhot ja suola tasaiseksi muruseokseksi. Lisää kylmä vesi ja sekoita taikinaksi. Tasoita taikina piirakkavuoan pohjalle ja reunoille ja laita pohja jääkaappiin noin puoleksi tunniksi. Laita taikinan päälle leivinpaperi sekä paistopavut ja esikypsennä pohjaa 225 asteessa 15 minuuttia.

Laske uunin lämpö 175 asteeseen. Vatkaa kevyesti keskenään maito, kerma sekä munat. Lisää juustot ja sekoita tasaiseksi. Mausta mustapippurilla sekä suolalla, jos on tarpeen. Kauho juustotäyte esipaistetulle piirakkapohjalle ja kypsennä piirakkaa 175 asteessa noin 35 minuuttia. Anna valmiin piirakan vetäytyä 15-20 minuuttia ennen tarjoilua.

Tarjoile piirakka hiukan lämpimänä jälkiruoan tapaisena päärynähillokkeen ja gorgonzola-kanelikaurakeksin kanssa.

 

Päärynähilloke

3  päärynää

70 g  sokeria
2 rkl  vettä

Kuori päärynät, poista siemenkodat ja leikkaa hedelmät sormenpään kokoisiksi paloiksi. Laita kaikki ainekset kattilaan ja keitä miedolla lämmöllä välillä sekoitellen kunnes päärynänpalat ovat pehmenneet ja hillokkeesta on haihtunut enin osa nesteestä.


 

Gorgonzola-kanelikaurakeksit

25 g  voita

15 g  gorgonzolaa
30 g  sokeria
20 g  kaurahiutaleita
1/2 tl  kanelia

Sulata voi ja sekoita huolella joukkoon sinihomejuusto. Lisää kuivat aineet ja sekoita taikina tasaiseksi. Nosta taikinasta leivinpaperoidulle uunipellille vajaan teelusikallisen kokoisia nokareita hyvin väljästi. Teelusikallinen leviää paistettaessa kämmenen kokoiseksi. Kypsennä keksejä 180 asteessa 5-6 minuuttia. Tarkkaile väriä ja kypsymistä, sillä nämä keksit kärähtävät nopeammin kuin huomaakaan!

 

Ei kommentteja: