perjantai 16. joulukuuta 2022

Voileipäkakkupiparitalo


Otsikko on merkillinen yhdyssana, voileipäkakku vai piparkakkutalo, vai mikä se oikeastaan on? Oikeasti kuvassa on pieni voileipäkakku, joka on rakennettu piparitalon näköiseksi. Tai ainakin jotain sinne päin. Voileipäkakun ei aina tarvitse olla perinteisen sovinnainen kuutio tai yritys naamioitua kääretortuksi. Joulun aikaan voileipäkakkukin voi olla täysin erilainen kuin mihin on totuttu.

Pitkänmalliseen leipävuokaan rakennettu kerrosleipä riittää kahvipöydän voileipäkakkuna noin kahdeksalle. Kakussa on kahta eri vuokaleipää ja täytteenä broileria sekä brokkoli-sinihomejuustoseosta. Kostukkeena käytin kanalientä. Paanukatto on rakennettu kanaleikkeleestä.

Paahtoleipä on liian höttöistä voileipäkakkuun. Vuokaleipä, mielellään tällainen vaakasuuntaan viipaloitu vuokaleipä, on parempaa. Mistä erottaa hyvän ja huonon kauppiaan? Huono kauppias toteaa:”ei kuulu meidän valikoimaan”, kun taas hyvä kauppias sanoo: ”nyt ei ole hyllyssä, mutta tilataan, montako vuokaleipää tarvitset ja milloin?”.

Täytin leivät kelmutettuun leipävuokaan, ja annoin makujen ja rakenteen tekeytyä jääkaapissa painon alla noin 36 tuntia. Sitten rakensin ja pintakäsittelin julkisivun. Siitä tarkemmin reseptissä.


 

Voileipäkakkupiparitalo

 

kahta eri vuokaleipää, vaaleaa ja tummempaa
kanalientä (2 dl  kuumaa vettä, 1  kanaliemikuutio)

  broileritäyte:

250 g  broilerinfileetä
ruokaöljyä, suolaa, currya (runsaasti!), sipulijauhetta, timjamia,
sitruunapippuria, tuoretta ruohosipulia, jeeraa
100 g  maustamatonta tuorejuustoa
1 dl  kuumaa vettä ja 1 kanaliemikuutio

  brokkoli-sinihomejuustotäyte:

200 g  parsakaalin kukintoja
100 g  maustamatonta tuorejuustoa
60-70 g  hyvää sinihomejuustoa (saint agur, gorgonzola, stilton tms)
1 rkl  vaahterasiirappia

  viimeistelyyn:

6 viipaletta  Maalahden limppua
1 dl  kuohukermaa
200 g  maustamatonta tuorejuustoa
100 g  majoneesia
(ripaus hienoa merisuolaa)
muutama suorakaiteen muotoinen voileipäkeksi
150 g paketti  ohueksi viipaloitua kanaleikettä
pieni pala juustoa
tummia viinirypäleitä
tuoretta rosmariinia

 

Tee ensin voileipäkakun kostutukseen kanaliemi, jotta se ehtii jäähtyä: liuota kanaliemikuutio 2 desilitraan kuumaa vettä.

Valmista broileritäyte. Leikkaa broilerinfileet suikaleiksi ja ruskista ne ruokaöljyssä pannulla. Mausta suolalla, currylla, sipulijauheella, kuivatulla timjamilla, sitruunapippurilla, tuoreella ruohosipulilla sekä ripauksella jeeraa. Liuota kanaliemikuutio desilitraan kuumaa vettä. Laita kutterin kulhoon kypsät ja maustetut broilerisuikaleet, tuorejuusto sekä kanaliemi ja käynnistä kone. Kutterin terät soseuttavat ainekset juuri sopivaksi voileipäkakun täytteeksi.

Valmista sitten toinen täyte. Kuumenna kattilassa miedosti suolattua vettä ja kiehauta siinä parsakaalin kukintoja 8 minuutin ajan. Kaada kukinnot siivilään ja siitä siitä heti jäähtymään jääkylmään veteen, jotta kypsyminen loppuu ja brokkolin väri pysyy kauniin vihreänä. Mittaa kutterin kannuun brokkolin kukinnot, tuorejuusto, sinihomejuusto sekä vaahterasiirappi ja pyöräytä ainekset soseeksi.

Vuoraa pitkä, suorakaiteen muotoinen leipävuoka tuorekelmulla. Leikkaa viidestä pitkästä vuokaleipäviipaleesta reunat pois mahdollisimman ohuelti ja mittaa leipien pituudet vuokaan sopiviksi. Aseta ensimmäinen leipäviipale tiukkaan vuoan pohjalle kelmun päälle ja kostuta leipä sivelemällä sille pullasudilla kanalientä. Tätä alimmaista viipaletta ei kannata kostuttaa kovin märäksi ettei se turhaan vetisty. Levitä sitten ensimmäinen täytekerros ja sen päälle toinen leipäviipale. Sitten taas kostutus ja toinen täyte jne. Kerros kerrokselta leipää voi kostuttaa aina hiukan enemmän. Kun täytettä on neljä kerrosta, aseta päällimmäiseksi vielä yksi leipäviipale, kostuta se ja peitä tuorekelmulla. Laita lopuksi vuoan päälle painoksi toinen vuoka, jonka sisällä on jotain painavaa ja siirrä ne jääkaappiin tekeytymään päiväksi tai pariksi.

Valmista ”rappaus” sillä välin kun kakku on jääkaapissa. Kuivaa Maalahden limpun (tai käytä jotain muuta saaristolaisleipää) viipaleet uunissa ja rouhi ne hienoksi. Siivilöi tasalaatuiseksi. Valmista tuorejuustokuorrute juuri kun alat koota ”mökkiä”. Vatkaa kerma pehmeäksi vaahdoksi, lisää tuorejuusto sekä majoneesi ja vatkaa tanakaksi kuorrutteeksi. Mausta tarvittaessa ripauksella suolaa.

Ota vuoat ulos jääkaapista ja poista paino. Kippaa kakku ylösalaisin työtasolle ja leikkaa reunat suoriksi. Leikkaa kakku kahdeksi yhtä pitkäksi palaksi, joista toinen on mökin alaosa ja toisesta leikataan katto. 

Aseta alaosa tarjoiluvadille ja poista päällimäinen leipäkerros. Tämä siksi, että muuten liittymäkohtaan tulisi kaksi leipäkerrosta päällekkäin. Kun alaosa on paikallaan, muotoile mökin katto leikkaamalla toisesta palasta vinottain katon lappeet. Nosta kattopala alaosan päälle. 

Jämäpaloista voi rakentaa pienen portaan siihen kohtaan mihin tulee ovi. Päällystä kakun ulkopinta tuorejuustokuorrutteella. Siirrä yli jäänyt kuorrute pursotuspussiin. Käsittele mökin seinät roiskimalla niihin saaristolaisleipämurua, jolloin ulkoväritys on lähempänä piparitaloa. Jos tai kun leipärouhetta jää, se on erinomaista korppujauhoa.

Ota ihan pienellä rengasmuotilla kanaleikkeleestä pieniä kiekkoja ja rakenna niistä ”paanukatto”. Muotoile juustonpalasta savupiippu. Pursota mökkiin ikkunat sekä oviaukko ja laita suolakeksi oveksi. Viimeistele pursottamalla ”lunta” ja ”jääpuikkoja”. Viinirypäleistä ja tuoreesta rosmariinista voi lopuksi tehdä mökin ympärille vähän maisemaa.

Ainoa vika tässä voileipäkakkupiparitalossa on se, ettei kukaan haluaisi leikata ja rikkoa tätä...

4 kommenttia:

Ulla kirjoitti...

Miten sievä mökki! Voin tarjoutua vapaaehtoiseksi rikkomaan sen; sen verran maukkaalta kuulostaa :-D

Tuplaespresso kirjoitti...

@ Ulla
Suomalainen voileipäkakku on kyllä todella muuntautumiskykyinen, oli siellä sisällä sitten kanaa, kalaa, lihaa tai kasviksia. Tässä onnistuin myös kostutuksessa niin, että lopputulos ei ollut niin kuiva kuin vetinenkään.
Kyllä tämä lopulta sitten leikeltiin, mutta jäihän ainakin kuvat muistoksi :)

mummeli kirjoitti...

Komea rakennus, kumarrus arkkitehdille! Valitettavasti itseltäni taitaisi onnistua vain luhistunut laavu.

Riitta

Tuplaespresso kirjoitti...

@ mummeli
Kiitos :)
Eikä se luhistunut laavukaan haittaisi, jos sen heti nimeää sellaiseksi. Silloin voi aina sanoa että "sellaistahan minä olin tekemässäkin" :D