Paistettua merianturaa ja kermassa haudutettua perunaa

eli portugaliksi

Linguado frito com manteiga e patate dauphinoise (tai jotain sinne päin)

Meriantura on kangastellut mielessäni  nähtyäni jokin aika sitten sellaisen (lähes) elävänä portugalilaisessa kalatiskissä. Silloin ruoat oli jo hankittu ja päätin ostaa sellaisen myöhemmin. Aina sen jälkeen yrittäessäni löytää yhden paistettavaksi olen vetänyt vesiperän. Ilmiö on kalamiehille ja –naisille tuttu : ei aina saa mitä haluaa ja joskus ei sitäkään. Tänään tärppäsi ja ostin sellaisen. Ei ollut kuulemma pohjatroolattu. Ystävällinen myyjärouva kysyi minulta haluaisinko hänen suomustavan sen. Alkuaan ajattelin laittaa kalan kokonaisena, mutta nahattomana, klassikon sole á la meurnier -tapaan. Kuitenkin ajatus nahkoineen paistetusta kalasta viehätti ja niin annoin luvan suomustaa saaliini. Illalla kotona sitten tuumaamaan lopullista ratkaisua kalan kypsentämiselle.

Päädyin paistamaan kalalle kauniin pinnan pannulla voin ja oliiviöljyn sekoituksessa ja kypsentämään kalan loppuun 200-asteisessa uunissa muutaman minuutin ajan. Mausteina suola ja mustapippuri. Sillä aikaa, kun kala oli uunissa, pyyhin pannun, laitoin sille voita ja annoin sen kypsyä kullanruskeaksi. Sitten puristin joukkoon yhden sitruunan mehun ja lisäsin silputtua persiljaa. Tarjolle tuotaessa tämä herkku kaadetaan kalalle. Pari sitruunanviipaletta jätin tarjottavaksi kalan kanssa.

Lisäkkeeksi tein kermassa haudutettua perunaa, jonka sopivan vuoan puutteessa valmistin paistinpannulla. Kuorin perunan ja viipaloin sen ohuiksi viipaleiksi. Oikea dauphinoise valmistetaan valkosipulilla sivellyssä vuoassa uunissa. Tällä kertaa siis pannulla tavallisen sipulin kanssa. Ruskistin perunaviipaleita hetkisen pannulla voissa pieneksi pilkotun sipulin kera ja maustoin ne suolalla, mustapippurilla ja jauhetulla muskottipähkinällä. Sitten lisäsin pannulle kermaa ja haudutin ne kypsäksi. Hiljaa hyvää tulee, hosuen ottaa pannun pohjaan kiinni, sanoo vanha keittiöviisaus. Vaikka uunissa gratinoitunut pinta puuttuikin, oli maku silti oikein hyvä.

Tosi kauniit babypurjot löysivät myös tiensä kaupasta keittiöön ja haudutin niitä lähes kypsiksi veden, valkoviinin ja voin kera kasarissa toisena lisäkkeenä tarjottavaksi.

Ainekset siis:

1                    meriantura perattuna ja suomustettuna nahkoineen

1                    sitruunan mehu

                      lehtipersiljaa silputtuna

                      voita

                      oliiviöljyä

                      suolaa

                      mustapippuria

2                    perunaa kuorittuina ja viipaloituina

½                   sipulia silputtuna

                      voita

                      kermaa

                      suolaa

                      mustapippuria

                      jauhettua muskottipähkinää
4                    babypurjoa
                      vettä
                      voita
                      valkoviiniä