Kuudes toukokuuta on Britanniassa
harvinainen juhlapäivä, kuningas Charlesin kruunajaiset. Kun Suomessakin on
innokkaita royalisteja, jotka seuraavat seremonioita, tässä muutamia erityisen
maukkaita perusbrittiläisiä ruokavinkkejä kruunajaisviikonloppua varten.
Kotona voi järjestää kokonaisen iltapäiväteetarjoilun makeine leivoksineen ja herkullisine pienine voileipineen. Jos siitä tuntuu olevan liikaa vaivaa, ainakin skonssit on helpot tehdä. Varsinainen viikonlopppuateria voi alkaa herkullisella broccoli & Stilton -keitolla, sitten pääruoaksi paistettua makrillia tai shepherd’s pie tai chicken tikka masala, josta on tullut jo lähes Britannian kansallisruoka. Aterian kruunaa jälkiruoka, joka voisi olla perinteinen Eton mess, tai jos pitää enemmän vadelmista, niin viskitujauksella maustettu cranachan on hyvä valinta.
Vaikka nykyisin Britanniassakin
iltapäivätee on jo useimmilla kutistunut suomalaistyyppiseksi mukilliseksi
pussiteetä keksin kanssa nautittuna, ravintolat pitävät edelleen yllä
perinnettä. Monet näistä ravintoloista sijaitsevat hienoimpien hotellien
yhteydessä. Jos matkustaa Lontooseen, kannattaa ehdottomasti
googlata sieltä jokin hyvä ravintola, joka tarjoilee perinteistä iltapäiväteetä
pienine voileipine, skonsseineen ja makeine herkkuineen, ja varata pöytä. Se on
hintavaa, mutta ehdottomasti kokemisen arvoista.
Iltapäiväteen osalta voi törmätä erilaisiin nimityksiin, afternoon tea, five o’clock tea, light tea, full tea, cream tea, high tea... riippuen siitä mitä teen kanssa tarjoillaan. Jotkut ovat ruokaisampia kuin toiset, mutta jos ajatellaan sitä ehkä perinteisintä iltapäiväteetarjoilua, ensin haudutetun teen kanssa nautitaan pieniä kerrosvoileipiä, sitten skonsseja kerman ja hillon kera, ja lopuksi erilaisia pieniä makeita herkkuja, joiden joukossa näkee joskus mitä uskomattomampia konditorialuomuksia. Usein iltapäiväteen yhteydessä nautitaan myös lasillinen kuohuvaa. Kaikki tarjottava on pientä ja sormin syötävää. Haarukkaa ei normaalisti edes kateta pöytään. Pienet kerrosvoileivät ovat kahden tai kolmen suupalan kokoisia, skonssit halkaistaan käsin murtamalla ja nautitaan pieni pala kerrallaan hillon ja kerman kanssa. Joillekin on tärkeää hillon ja kerman ”oikea järjestys” ja britit jaksavatkin kinastella siitä, pitääkö skonssille laittaa ensin kermaa ja sitten hilloa – vaiko toisinpäin. Siitä kaikki kuitenkin ovat jokseenkin yhtä mieltä, että teellä tarjottavan skonssin tulee olla pyöreä eikä kolmikulmainen, teetä juodessa kuppia pitävän käden pikkusormea ei missään tapauksessa kuulu ojentaa suoraksi, eikä lusikkaa saa jättää kuppiin pystyyn.
Meillä kerrostarjottimen alimmalla lautasella on neljää erilaista sormin syötävää kerrosleipää: munasalaattileipä, savulohileipä, coronation chicken –kanaleipä sekä se tärkein: kurkkuvoileipä. Keskimmäisellä lautasella on tosi pieniä Ø 5 cm skonsseja ja minicroissanteja pakasteesta paistettuna sekä niiden kanssa kermavaahtoa, mansikkahilloa ja lemon curdia. Ylin lautanen on herkkulautanen, valikoima petits fours'eja ja pieni trifle.
Finger sandwicheihin paahtoleipä on helpoin valinta ja kun nykyisin paahtoleipiäkin on erilaisia, vaaleita ja tummempia, niissä on jo ihan kivasti valikoimaa erilaisille täytteille. Leivät voi tehdä muotoonleikkaamista vaille valmiiksi jo edellisenä päivänä ja näin kannattaakin, jotta leipien maut ja kosteus ehtivät tasaantua. Siis kaikki muut paitsi kurkkuleivät. Kurkkuleipien valmistus on syytä jättää melkein viime hetkeen ettei kurkun kosteus ehdi kostuttaa leipää jo liiaksikin. Eri brittilähteet painottavat näissä voileivissä erilaisia yksityiskohtia, mutta ainekset ovat suurinpiirtein samat. Coronation chicken –täytteen resepti on alkujaan kuningatar Elisabet II:n kruunajaisista vuodelta 1953, jolloin ruokalistalla oli uutuutena kylmää kanaa ja curry-majoneesikastiketta.
Ensin kannattaa valmistaa kaikki
täytteet. Reseptit on mitoitettu kuudelle pienelle paahtoleipäviipaleelle ja
kerrosleipinä niistä tulee myös kuusi sormin syötävää leipää, kolmion tai
suorakaiteen muotoista. Asiantuntijat antavat ohjeeksi varata neljä pientä
kerrosleipää jokaiselle. Se tuntuu äkkiseltään ajatellen hyvin pieneltä
määrältä, mutta jos kysyy itseltään, montako paahtoleipää päällisineen haluaisi
nauttia teen kanssa, aika harva sanoo ”neljä”. Todennäköisesti vastaus olisi
pikemminkin kaksi tai korkeintaan kolme paahtoleipää.
Kun täytteet on valmistettu, leipäpalat levitetään vierekkäin, voidellaan, täytetään ja ladotaan päällekkäin. Juuri ennen tarjoilua leivät leikataan muotoonsa.
Coronation chicken -täyte
Munasalaatti-vesikrassitäyte
Kylmäsavulohitäyte
Kurkkutäyte
* * * * * * * * * * * * * * *
Siinä missä suomalainen nauttii kahvinsa kanssa pullaa, britti ja irlantilainen ottaa mielellään teensä kanssa skonsseja. Reseptejä on yhtä monta kuin leipojaakin. Makuprofiili ei rajoitu pelkästään makeaan, vaan taikinaan voi lisätä erilaisia suolaisia aineksia pekonista ja juustoraasteesta sipuliin ja kesäkurpitsaan, ihan mitä vain mielikuvitus keksii. Atlantin takana nämä tunnetaan paremmin nimellä "self rising biscuits" tai "shortcakes". Ehkä parasta skonsseissa on niiden leipomisen helppous ja nopeus. Jo noin puolessa tunnissa taikina on tehty, leivottu ja laitettu tarjolle. Huonoin puoli on se, että ihanan rapeapintaiset skonssit ovat parhaimmillaan vain samana päivänä (joidenkin mielestä vain muutamia tunteja) leipomisen jälkeen.
Skonssit nostatetaan leivinjauheella
ja nautitaan kohta uunista ottamisen jälkeen. Hyvin kohonnut leivonnainen
halkeaa käsin repäisemällä helposti, lähes itsekseen, ylä- ja alapuoleksi ja
sitten sen voi voidella vaikka kermavaahdolla ja hillolla
Scones eli skonssit
(8-10 kpl)
Laita yleiskoneen kutterin kulhoon
jauho, leivinjauhe, suola sekä sokeri ja pyöräytä pari kertaa niin että
ainekset menevät sekaisin. Lisää kylmä voi pieninä kuutioina ja pyöritä teriä
niin kauan että ainekset muodostavat kulhoon tasaisen muruseoksen. (Tai tee
taikina käsin nyppimällä.) Kaada sitten seos leivontakulhoon ja tee keskelle kuoppa
muna-maitoseosta varten.
Vatkaa muna sekä maito keskenään ja
kaada siitä noin kolme neljännestä tai vähän enemmän kulhoon muruseoksen
joukkoon. Kosteahko taikina kohoaa paremmin kuin liian kuiva. Sekoita ainekset
tasaiseksi ja varo vaivaamasta liikaa. Ripottele työtasolle hiukan jauhoja ja
keikauta taikina siihen. Alusta kevyesti muutamalla, enintään kymmenellä
kädenliikkeellä.
Kauli taikina 2-2,5 cm paksuiseksi ja
ota siitä paloja pyöreällä 5-7 cm halkaisijaltaan muotilla / juomalasin avulla.
Paina muotti taikinaan, mutta älä pyöräytä sitä, vaan nosta pois suoraan ylös.
Tällaiset palat kohoavat uunissa kauniimmin. Nosta taikinapalat uunipellille
leivinpaperin tai silikonimaton päälle ja voitele jäljelle jääneellä
munamaidolla.
Kypsennä skonssit 220 asteessa 13-15 minuuttia ja tarjoile lämpiminä.
* * * * * * * * * * * * * * *
Broccoli & Stilton soup on yksi brittien parhaita keittoja. Stiltonin sijasta keittoon voi käyttää vaikka Aurajuustoa. Sopassa on oikeastaan vain yksi niksi: parsakaalia ei saa keittää liikaa. Noudata siis ohjeen keittoaikaa. Parsakaalin maku muuttuu keitettäessä ja ylikypsäksi muhjuksi keitetty parsakaali ei houkuttele enää ketään.
Parsakaali-sinihomejuustokeitto
(neljälle)
Paistetut makrillifileet
Pinkki punajuurisalaatti
* * * * * * * * * * * * * * *
Tämä jauheliha-perunasosevuoka, shepherd’s pie, on tunnetuimpia brittiläisen keittiön luomuksia ja lohturuokaa parhaimmillaan. Tätä ei voi olla rakastamatta. Shepherd’s pie:ssa lampaan jauhelihasta ja kasviksista haudutettu maukas muhennos yhdistyy täyteläiseen perunasoseeseen ja mikä parasta, tämän voi tehdä uunivalmiiksi jääkaappiin odottamaan vaikka jo pari päivää ennen tarjoilua. Mielenkiintoinen yksityiskohta reseptissä on se, että vaikka britit vaikuttavat tunkevan sitä minttuaan jokaiseen lammasruokaan, shepherd's pie annokseen se ei kuulu.
Jos lähikaupassa ei ole karitsan
jauhelihaa, tavallinen naudan jauheliha soveltuu ihan yhtä hyvin.
Shepherd’s pie
liha-kasvismuhennos
pinnalle
Kuori ja paloittele porkkana ihan pieniksi paloiksi. Kuori sipuli ja hienonna se. Kuori valkosipulinkynnet ja leikkaa ne ihan pieniksi paloiksi. Leikkaa sellerinvarsi ihan pieniksi paloiksi.
Kuumenna paistinpannu, lisää öljy ja ruskista karitsan jauheliha (tai ihan hienoksi leikattu kypsä karitsan potkaliha). Mausta suolalla sekä mustapippurilla ja siirrä liha lautaselle odottelemaan. Jatka samalla paistinpannulla ja kuullota leikkaamasi kasvikset pannulle jääneessä rasvassa. Kun porkkananpalat alkavat olla pehmeitä, lisää tomaattipyree sekä punaviini, sekoita ja keitä matalahkolla lämmöllä kunnes neste on lähes haihtunut. Lisää sitten kypsä jauheliha, timjami, laakerinlehdet sekä worcestershirekastike ja sekoita. Ripottele jauho tasaisesti paistoksen pinnalle ja sekoita huolella. (Tässä vaiheessa kunnon britannialainen kotikokki lisäisi mausteeksi hiukan Marmitea, mutta me emme sellaista käytä.) Lisää kanaliemi ja keitä ihan pienellä lämmöllä välillä sekoitellen noin 20 minuuttia kunnes seos on muuttunut kastikkeesta muhennokseksi. Lisää joukkoon herneet suoraan pakasteesta ja kun ne ovat lämmenneet, tarkista suolan ja pippurin riittävyys.
Sillä välin kun muhennos hautuu, laita uuni lämpiämään 220 asteeseen, keitä perunat hiukan ylikypsiksi, kaada vesi pois ja sekoita voi perunoiden joukkoon. Soseuta perunat ja lisää täysmaitoa/kermaa sen verran että sose notkistuu sopivasti levitettäväksi lihamuhennoksen päälle.
Levitä karitsanjauhelihamuhennos tasaisesti uunivuoan pohjalle niin että sitä on enintään kolmannes vuoan korkeudesta. Levitä lihan päälle perunasose niin että sitä on suunnilleen yhtä paksu kerros kuin lihamuhennosta. Tasoita perunasose haarukalla ja ripottele pinnalle parmesaaniraaste. Näin vuoka ei tule liian täyteen eikä vahingossa kiehu yli laitojen.
Laita vuoka 220 -asteiseen uuniin
keskitasolle noin 20 minuutiksi tai kunnes pinta on kauniisti ruskistunut. Anna
vetäytyä 5-10 minuuttia, viimeistele persijalla ja tarjoile.
* * * * * * * * * * * * * * *
Intialaishenkisestä nimestään huolimatta kermainen, oranssinvärinen chicken tikka masala, tuttavallisemmin ”CTM”, on kuitenkin täysin brittiläinen ruoka. Mausteluettelo on kovin pitkä, mutta ei pidä säikähtää. Jos tätä tekisi vaikka kolminkertaisen annoksen ja laittaisi loput pakastimeen, jonain toisenakin päivänä voisi helposti nauttia ihanaa chicken tikka masalaa. Ja jos on joskus sattunut ostamaan monenlaisia intialaistyyppisiä mausteita, tähän niitä todellakin saa upotetuksi aika paljon, ettei niiden tarvitse väljähtyä purkissa liian pitkään.
Chicken tikka masala
2 rkl ruokaöljyä
Ennen kastikkeen valmistusta pyyhi marinadi kananpaloista ja ruskista palat nopeasti paistinpannulla ruokaöljyssä. Laita palat odottamaan kunnes kastike on melkein valmista.
kastike:
Lisää tomaattimurska, suola sekä sokeri, sekoita ja anna kastikkeen kiehua 10-15 minuuttia ihan pienellä lämmöllä välillä sekoitellen kunnes tomaattimurska alkaa saostua. Lisää sitruunamehu, kuohukerma/jogurtti sekä kypsennetyt kananpalat, sekoita ja anna kiehua vielä muutaman minuutin ajan.
Tarjoile keitetyn basmatiriisin kanssa ja viimeistele ruoka hienonnetulla tuoreella korianterilla.
* * * * * * * * * * * * * * *
Eton Mess jälkiruoan nimestä ja alkuperästä on monenlaista tarinaa, kuten se, että tämä olisi syntynyt 1930-luvulla kun labradorinnoutaja istahti eväskorin päälle, jossa eväskorissa oli kermavaahdolla ja mansikoilla koristeltu pavlova. Tämähän ei missään nimessä voi pitää paikkaansa, sillä kaikki jotka tuntevat yhdenkin labradorinnoutajan, tietävät että koira olisi hotkinut eväskorin sisällön ennen kuin kukaan olisi edes huomannut asiaa. Sitten kaikki olisivat vain ihmetelleet, että eikös täällä pitänyt olla jotain jälkiruokaakin...
Toinen tarina väittää, että tämä jälkiruoka keksittiin jo 1800-luvun lopulla kahden koulun, Etonin ja Harrowin, välisen krikettiottelun aikana. Päivällisellä oli tarkoitus tarjota kermavaahdolla ja marengilla koristeltuja mansikoita, mutta valitettavasti jälkiruokakulho putosi maahan. Kun herkkua ei raaskittu heittää pois, se kaavittiin takaisin kulhoon ja tarjoiltiin kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Myöhemmät tarinat kertovat että Eton mess on tehtykin kermasta, marengista ja banaanista eikä mansikoista, jolloin se olikin banana mess. Joidenkin lähteiden mukaan alussa oli vain marjoja ja kermavaahtoa ja marenki tuli reseptiin vasta myöhemmin. Vaihtoehtoisia totuuksia tuntuu riittävän yhtä paljon kuin nykypolitiikassa. Varmistettu fakta on kuitenkin se, että Eton mess –nimistä jälkiruokaa tarjoillaan Britannian kuuluisimpien poikakoulujen, Eton Collegen ja Harrow Schoolin välisen krikettiottelun aikana.
Kuten kaikki kuuluisat ruoat, myös Eton mess on muuntunut moneksi. Näitä googlatessa löytyy kaikenlaisia kerma-marja-marenkisotkuja. Se voi olla Berry mess, jolloin mansikoiden lisäksi marjoina on vadelmia, mustikoita, karhunvatukoita ja/tai muita keskikesän marjoja. Damson mess on vastaava kriikunajälkiruoka ja Rhubarb mess sisältää raparperia. Autumn messin marjat on korvattu viikunoilla ja päärynöillä, Gascon messin marjat ovat konjakissa marinoituja luumuja sekä saksanpähkinää ja löytämäni Tropical mess sisältää passioncurdia, tuoretta passionhedelmää, kookoshiutaleita sekä mintunlehtiä. Kaikki varmasti todella herkullisia ”sotkuja”.
Kuitenkin Eton messin perusreseptissä on vain kermavaahtoa, mansikoita ja marenkia. Marengin ei tarvitse olla itse tehtyä, ellei käytettävissä satu olemaan jostain muusta ruoanvalmistuksesta jäänyttä munanvalkuaista. Mansikoiden (ja/tai muiden marjojen) tulee kuitenkin olla tuoreita. Sulatetut pakastemarjat ovat aivan liian pehmeitä tähän herkkuun.
Eton mess
(kahdelle)
Vatkaa kerma napakaksi vaahdoksi ja sekoita joukkoon marenkirouhe. Sekoita näiden joukkoon vielä 2/3 mansikoista ja jaa seos kahteen jälkiruokamaljaan. Viimeistele annokset lopuilla mansikanpaloilla (ja kokonaisilla pikkumarengeilla).
* * * * * * * * * * * * * * *
Skotlantilaisista ruoista haggis lienee se tunnetuin, mutta jälkiruoista ehdoton ykkönen on cranachan. Skottiviskillä maustettu kerrosjälkiruoka koostetaan kermasta, vadelmista, kaurasta ja hunajasta. Ei mikään kevytjälkkäri, mutta kerrassaan herkullinen makuelämys.
Kaura saisi olla mielellään kokonaisia rikottuja jyviä tai edes ryynejä (Myllärin vanhan ajan kauraryyni), mutta hätätapauksessa Elovenakin kelpaa. Siitä vaan ei saa yhtä rapeaa elementtiä kuin vähemmän käsitellystä kaurasta. Joissain resepteissä rikottuja ja paahdettuja kauranjyviä liotetaan yön yli viskissä, mutta litistetyt jyvät tai kaurahiutaleet eivät toimi, sillä ne menevät vain puuroksi sillä tavalla.
Cranachanista on myös muita versioita, mutta tässä se tavallisin resepti. Asianmukainen tarjoiluastia on viskilasi tai vastaava.
Cranachan
(kuudelle)
Kaada kaurat paistinpannulle ja paahda niitä sen verran että väri muuttuu vaaleanruskeaksi ja tuoksuun tulee paahteisuutta. Älä jätä niitä pannulle, vaan kaada paahtuneet kaurat heti lautaselle jäähtymään.
Laita 250 g vadelmia ja 2 rkl sokeria kulhoon ja survo ne haarukalla soseeksi.
Laita vispikerma, rahka/tuorejuusto ja sokeri kulhoon ja vatkaa ne pehmeäksi vaahdoksi. Lisää viski ja jatka vatkaamista kunnes vaahto alkaa pysyä paremmin kasassa.
Ota 6 on-the-rocks –lasia tai vastaavaa ja lusikoi niihin kerroksittain ensin viskikermaa, sen päälle vadelmasosetta, viskikermaa, sosetta, viskikermaa, sosetta jne kunnes kaikki on käytetty. Päällimmäiseksi viskikermaa. Viimeistele annokset juoksevalla hunajalla ja kokonaisilla vadelmilla. Anna makujen tasaantua jääkaapissa parin tunnin ajan ennen tarjoilua. Ripottele paahdettu kaura annosten päälle vasta tarjoiltaessa.
Jos näillä eväillä ei saada yhtä kuningasta kruunattua, niin ei sitten millään :-)
VastaaPoistaKeitto kuulostaa niin hyvältä, että siitä on pakko vihjaista paremmalle puoliskolle.
No niinpä :)
VastaaPoistaJa keitto on todella hyvää. Jos onnistut jostain löytämään aitoa Stiltonia, niin aina parempaa, mutta kyllä joku muukin, kuten Saint Agur käy. Aurajuusto on niin mietoa että sen maku ei kauheasti jaksa nousta tuossa sopassa.
Itse en ehtinyt eilen seurata juhlahumua, mutta tämän aamun seremoniakuvissa itse kunkku näytti aika vakavalta. Ei sitä vissiin sellaisella hetkellä sovi alamaisille hymyillä tyytyväisenä, että vihdoinkin!