Perunaviipalevuoka sopii syksyn ruokapöytään

Yleensä ruoanlaitossa ensin päätetään aterian proteiini ja vasta sitten lisukkeet. Peruna on siitä helppo lisuke, että se sopii melkein minkä tahansa kanssa – vai pitäisikö sanoa että kun on ensin päättänyt valmistaa perunaa jossain muodossa, sen kanssa voi tarjoilla melkein mitä tahansa. Joidenkin mielestä peruna on tylsä, mutta minä en allekirjoita sellaista näkemystä. Kun tiedetään että Suomessakin viljeltävät kymmenet eri perunalajikkeet soveltuvat eri tarkoituksiin, erilaisia reseptivaihtoehtoja on todella runsaasti. Muitakin kuin ne perinteiset keitetyt, paistetut, muusatut, ranskalaiset ja uuniperunat. Omasta reseptiarkistostani laskin 108 erilaista perunareseptiä...

Erilaisiin resepteihin tarvitaan erilaisia perunoita. Mistä sen sitten tietää mitä pitää ostaa? No ei aina tiedäkään. Isommissa kaupoissa perunat ovat joskus irtomyyntitavaraa, mutta mikäli laarin reunalla lukee vain ”Korhosen tilan perunaa”, se ei paljoa lämmitä asiakkaan mieltä jos lajikkeesta ei ole tietoa, tai siinä mainitaan vain että kyseessä on ”kesäperuna”. Onko se kiinteää, jauhoista vai yleisperunaa?! Mitä lajiketta?  Ollaanko seuraavaksi siinä tilanteessa, että kauppa mainostaa "Tänään tarjouksessa kalastaja Virtasen kalaa 35€/kg" ??? Eikä mitään lisäinfoa siitä onko Virtasen kalansaalis ollut silakkaa, haukea, turskaa vai jotain muuta.

Koska kauppa on asiakkaita varten eivätkä asiakkaat kauppaa varten, toivoisin jokaiselta kauppaliikkeeltä perunoiden tietojen tarkempaa ilmoittamista oma-aloitteisesti ilman että asiaa tarvitsee aina erikseen kysyä. Oma lukunsa on ne valmiiksi pestyt (ja joskus myös valmiiksi vihertyneet) perunat läpinäkyvissä kilon muovipusseissa. Joskus ne ovat priimaa, joskus taas ei. Etiketissä ehkä kerrotaan, mihin kyseinen peruna sopii, mutta toisinaan törmää aika erikoisiin myyntiväitteisiin. Vai mitä pitäisi ajatella perunasta, joka ”sopii muusiperunaksi koska se on iso ja helppo kuoria”. Sitten syntyy niitä mauttomia liisterimuuseja, minkä jälkeen kotikokki on valmis kokkaamaan mitä tahansa muuta paitsi perunaa.

Tähän perunaviipalevuokaan tarvittaisiin hyviä kiinteitä perunoita, mutta yleisperunat välttävät jos ei muuta ole tarjolla. Tämä on Colombaa, joka ei ollut ihan kaikkein parasta tähän reseptiin, mutta kaupassa ei ollut paljoa valinnanvaraa. Perunaviipalevuoan kanssa paistoimme possunfileen, joka kypsyi omassa uunivuoassaan toisella ritilällä siinä samassa lämpötilassa kuin perunatkin.

Perunaviipalevuoka uunissa

1,5 – 2 kg mahdollisimman samankokoisia kiinteitä (tai yleis)perunoita

3 rkl voisulaa

1 rkl ruokaöljyä

0,5 tl suolaa

hiukan mustapippuria myllystä

1 kohtalaisen kokoinen keltasipuli

30 g vasta raastettua Parmesaania

2 kevätsipulia varsineen hienonnettuna

Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen. 
Sekoita ensin keskenään voisula, ruokaöljy, suola sekä mustapippuri. Kuori sipuli ja leikkaa se pieniksi kuutioiksi. Kuori perunat (14-16 kpl) ja viipaloi ne 3-5 mm paksuiksi siivuiksi. Viipaleet voi leikata veitsellä tai mandoliinilla, mikä helpoimmalta tuntuu.

Valitse sellainen uunivuoka, jonka tilavuus on suunnilleen kaksi litraa. Sivele hiukan mausteöljyä vuoan pohjalle. Lado perunaviipaleet vuokaan pystyasentoon melko tiukkaan vierekkäisiin riveihin. Sivele perunoiden pintaan puolet mausteöljystä ja ripottele sipulikuutiot perunoiden päälle ja väleihin. Laita vuoka uuniin ja kypsennä 45 minuuttia. Sivele sitten perunoille loppu mausteöljy, laita vuoka takaisin uuniin ja kun toiset 45 minuuttia on kulunut, ripottele pinnalle parmesaaniraaste sekä hienonnettu kevätsipuli ja laita uuniin vielä 10-15 minuutiksi kunnes parmesaani alkaa sulaa.

Tarkkaa kypsymisaikaa on vaikea sanoa, koska se riippuu perunalajikkeesta ja viipaleiden paksuudesta. Lähtökohtaisesti vuoka on uunissa 45 + 45 minuuttia + parmesaanikuorrute noin 15 minuuttia. Ohuemmat viipaleet ja jokin yleisperunalajike saattaa kypsyä nopeammin, joten perunoiden kypsyyttä voi kokeilla hyvissä ajoin ennen parmesaanin lisäämistä.