TÄSTÄ VOIT HAKEA RESEPTEJÄ AIHEPIIREITTÄIN

torstai 29. elokuuta 2019

Omppukokkareet, syksyn helpoimmat omenaleivonnaiset


Syksyn ensimmäiset omenat alkavat olla valmiita syötäviksi ja leivottaviksi. Mitä muuta sellaiseen tarvitaan? No tietysti helppoja ja herkullisia reseptejä. Vapiskaa, omenapiirakka ja omenamuffini, aikanne on ohi! Nyt tulee omppukokkare! Juuri sopivan kokoinen, juuri sopivan makea, juuri sopivan mehevä ja juuri sopivan kanelinen. Sen helpompaa omenaleivonnaista ei ole olemassakaan. Ja tähän reseptiin ei käytetä edes mitään puolivalmisteita eikä valmistaikinoita, vaan kaikki on itse tehtyä. Yhdessä kulhossa, yhdellä uunipellillä, alle yhdessä tunnissa ja ilman yhtään erityistä leivontataitoa.




Omppukokkareet

4-7 omenaa (koosta riippuen, näihin tarvitaan noin 7 dl omenanpaloja)

6 dl vehnäjauhoa
1,5 dl kaurahiutaleita
0,5 dl sokeria
0,5 dl ruokokidesokeria
2 tl leivinjauhetta
0,5 tl suolaa
1 tl ihan hienoksi jauhettua kardemummaa
1 tl jauhettua kanelia

150 g kylmää voita pieninä paloina

2,5 dl maitoa
0,5 dl hunajaa

pinnalle:
tomusokeria
tilkka vettä


Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen.
Huuhtele omenat, poista siemenkota ja leikkaa omenat sormenpään kokoisiksi paloiksi. Mittaa että niitä tulee noin 7 desilitraa.


Sekoita isossa kulhossa kaikki kuivat ainekset keskenään. Lisää kylmä voi pieninä kuutioina ja nypi seos tasaiseksi muruksi. Tämän voi tehdä yleiskoneen kutterilla, kuvan taikinannyppijällä tai ihan omin sormin nyppimällä. Kun muru on tasaista, sekoita joukkoon omenanpalat. Sekoita hunaja maidon joukkoon ja kaada kulhoon. Sekoita taikina tasaiseksi.


Nosta taikinasta silikonimatolle 12 kokkaretta ja paista leivonnaisia uunin alatasolla 200 asteessa noin 20 minuuttia tai kunnes pinta alkaa olla kauniin ruskea. Anna jäähtyä hetken aikaa silikonimatolla ja nosta sitten kokkareet ritilän päälle jäähtymään. Sitten voit nauttia nämä kahvin tai jäätelön kanssa.


Omppukokkareet voi myös kuorruttaa tomusokerilla. Kaada pieneen pyöreäpohjaiseen kulhoon desi tai pari tomusokeria ja lisää muutama tippa vettä, sen verran että sokerista tulee tasainen tahna jonka voi pursottaa leivonnaisten päälle. Kaada sitten kuorrute pursotinpussiin, leikkaa pussin kärkeen pieni reikä ja piirrä leivonnaisiin valkoisia raitoja.


Omppukokkareet eivät maun puolesta tarvitse mitään tomusokerikuorrutusta, mutta ulkonäön puolesta kylläkin. Kun aloin kuvata näitä blogiin, totesin että pakko tehdä jotain parantelua. Ottamissani kuvissa ei näkynyt ihania herkullisia leivonnaisia, vaan ainoastaan kasoja epämääräisen ruskeaa, vähän jo kuivunutta koiranoksennusta… Toivottavasti kukaan lukija ei nyt menettänyt ruokahaluaan tästä toteamuksesta. Sellainen "koiranoksennusefekti" nimittäin syntyy helposti, jos ruoka kuvataan liian läheltä liian tiukalla rajauksella, tai ruoka on tasaisen kellanruskeaa tai muuten melko yksiväristä. Mikäli valaistuksena on lisäksi suora salamavalo, niin aina pahempaa. Erityisen vaikeita kuvattavia ovat useimmat laatikko- ja pataruoat. Silloin kuvaajalla on täysi työ saada lukija vakuuttuneeksi siitä, että ruoka on oikeasti paljon paremman makuista kuin miltä se näyttää :) Vaikka sitten tomusokerikuorrutteella tai jollain muulla reseptin makumaailmaan sopivalla lisäyksellä.

tiistai 27. elokuuta 2019

Munakoiso-kikhernecurry



Meidän ruokapöydässä kasvisruoka on yleensä rehellistä kasvisruokaa eikä jotain, joka yrittää korvata tai muistuttaa lihaa tai kalaa. Olen ajoittain lueskellut erilaisten korvikeruokien tuoteselosteita ja totta puhuen, kauhistunut siitä prosessoinnin ja lisäaineiden määrästä, jota monet niistä sisältävät. Vedestä, suolasta, sokerista ja keskimäärin 11:stä eri lisäaineesta voidaan koostaa jonkinlainen mukaruoka, joka jotenkin pysyy näiden lisäaineiden avulla kasassa ja ulkonäöltään yrittää muistuttaa eläinperäistä esikuvaansa, mutta siihen ne yhtäläisyydet jäävätkin. Vähän kuin jos ruoka-annoksen tillitöyhtö yritettäisiin korvata vihreästä paperista leikatulla koristeella. Toisaalta, paperin selluloosa tuskin on sen epäterveellisempää kuin trietyylisitraatti tai ferroglukonaatti tai dimetyylipolysiloksaani tai ne lähes 400 muuta, jotka kaikki on virallisesti hyväksytty elintarvikelisäaineiksi. Ei niin, että ne olisivat vaarallisia, mutta ovatko ne kaikki ihan varmasti välttämättömiä tai edes tarpeellisia? 

Kerronpa salaisuuden: kyllä kasvisruokaa saa kokata ihan vaan kasvisruoaksi. Sellaiseksi, josta heti näkee että se on valmistettu kasviksista. Sellaiseksi kotiruoaksi, joka pysyy kasassa ihan ilman lisäaineitakin.

Itse kunkin kannattaa joskus pysähtyä vertailemaan aidon ruoan ja näiden korvikkeiden tuoteselosteita. Voi olla, että tällöin ainakin jonkun kohdalla korvike-einesten ostaminen vähenee ja omassa keittiössä tuoreista kasviksista kokkaaminen lisääntyy? Toivottavasti.

Munakoisot olivat niin herkullisen näköiset kaupan hevitiskillä, että niitä oli ihan pakko ostaa. Munakoiso-kikhernecurryn makumaailma vie Intian suuntaan. Kuivaruokakaapista poimin tölkin tomaatteja, kookosmaitoa sekä kikherneitä. Vaikka ainesluettelo näyttää kovin pitkältä, suurin osa niistä on mausteita. Basmatiriisin kanssa tästä tuli melko nopeasti hyvä arkiruoka neljälle.



Munakoiso-kikhernecurry
(4 annosta)

2 isohkoa munakoisoa
1 rkl  ruokaöljyä
2 tl  suolaa

1  iso sipuli
2  valkosipulinkynttä
2 tl  raastettua tuoretta inkivääriä
1 rkl  ruokaöljyä

1/2  limetin raastettu kuori ja mehu
2  pikkutölkkiä (2 x 175 g netto) kikherneitä suolavedessä
1  tölkki (400 g) tomaattia
1  tölkki (400 ml) kookosmaitoa (ei kevyt!)
2 dl  vettä

1 rkl  korianterinsiemeniä
1 rkl  fenkolinsiemeniä
1  tähtianis
6  kokonaista neilikkaa
12  mustapippuria
1 rkl  kurkumaa
1 rkl  jeeraa
0,5 tl  jauhetua kanelia
0,5 tl  jauhettua kardemummaa

tarjoiluun
keitettyä basmatiriisiä
tuoretta korianteria
hienonnettua kevätsipulia


Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen.

Valmista ensin maustesekoitus. Sekoita keskenään fenkolinsiemenet, korianterinsiemenet, tähtianis hiukan murskattuna, neilikat sekä mustapippurit. Kuumenna paistinpannu ja paahda mausteet (varovasti ettei pala!), minkä jälkeen kaada ne mortteliin ja jauha hienoksi. Lisää kurkuma, jeera, kaneli sekä kardemumma ja sekoita. Laita mausteseos odottamaan käyttöä.

Huuhtele ja valuta kikherneet. Avaa tomaattitölkki ja leikkele keittiösaksilla tomaatit pienemmiksi paloiksi. Leikkaa munakoisot pienemmiksi paloiksi. Kuori valkosipulinkynnet ja hienonna ne. Kuori sipuli ja leikkaa se pieniksi kuutoiksi.

Levitä munakoisopalat uunipelille leivinpaperin päälle, pirskottele päälle 1 rkl ruokaöljyä ja hiukan suolaa. Kypsennä uunissa 20-30 minuuttia kunnes munakoisonpalat alkavat olla nätisti ruskistuneet. Sillä välin kun munakoisot paistuvat, kuumenna isossa kattilassa 1 rkl ruokaöljyä  ja kuullota siinä sipulit, valkosipulit sekä raastettu inkivääri. Lisää lopuksi mausteseos sekä valutetut kikherneet, sekoita ja lämmitä seosta vähän. Kaada sitten kattilaan kypsät kasvikset uunipelliltä ja sekoita nekin mausteiden joukkoon. Lisää kookosmaito, limetti sekä tölkkitomaatit. Huuhtele tölkit vedellä ja kaada vesi kattilaan. Sekoita huolella ja kypsennä currya vielä noin 20 minuuttia. Tarkista lopuksi suolan määrä.

Tarjoile keitetyn basmatiriisin kanssa ja viimeistele tuoreella korianterilla sekä hienonnetulla kevätsipulilla.

Jos annos vaikuttaa liian kevyeltä, sen kanssa voi tehdä naan-leipiä ja raitakastikkeen.


sunnuntai 25. elokuuta 2019

Erilainen tonnikalapasta



Tähän brittiläisen ruokalehden alkuperäiseen reseptiin kuului taskuravun liha, mutta mikä ehkä on Britanniassa (ainakin vielä toistaiseksi ennen lokakuun loppua ja brexitiä) jonkinlainen everyday ingredient(?), Suomessa se ei sitä ole. Taskuravun lihaa on kovin vaikea löytää mistään Suomesta ja kun löytää, se on ihan törkeän kallista. Siispä vaihdoin ravunlihan tölkkitonnikalaan (MSC!) ja tein hyvää arkiruokaa, joka ei ollenkaan maistunut opiskelijaboksin tonnikalapastalta. Reseptistä riittää kahdelle nälkäiselle.


Erilainen tonnikalapasta

140 g ISOA simpukkapastaa (conchiglioni)
1 rkl oliiviöljyä
1 pieni keltasipuli
1 valkosipulinkynsi
3 dl kanalientä
200 g pakasteherneitä
2 rkl creme fraichea
iso kourallinen tuoretta basilikaa

2 pikkutölkkiä (yht n 200 g)  MSC tonnikalaa öljyssä
1 tl raastettua sitruunankuorta
1 tl sitruunamehua
1 tl punaviinietikkaa
ripaus sokeria
suolaa ja mustapippuria myllystä
2 rkl creme fraichea
2-3 rkl parmesaaniraastetta

Keitä simpukkapasta hyvin suolatussa vedessä ”al dente”. Meillä pussin kyljessä ei lukenut keittoaikaa, mutta 15-17 minuuttia vaikutti olevan aikalailla sopiva. Kun pasta on keitetty, valuta se, huuhtele kylmällä vedellä ja valuta vielä uudelleen.

Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen. Kuori valkosipulinkynsi ja hienonna se. Kuori keltasipuli ja leikkaa se ihan pieniksi kuutioiksi. Säästä lusikallinen keltasipulia pastatäytettä varten ja kuullota loput pannulla oliiviöljyssä valkosipulin kanssa. Lisää kanaliemi sekä 3/4  pakasteherneistä ja keitä muutaman minuutin ajan. Lisää 2 rkl creme fraichea sekä basilika ja soseuta seos blenderissä tai sauvasekoittimella. Älä soseuta ihan tasaiseksi, vaan joukossa saa olla sattumia. Tarkista maku ja tarvittaessa lisää suolaa ja/tai mustapippuria. Levitä hernesose uunivuoan pohjalle.

Sekoita keskenään säästämäsi hienonnettu sipuli, valutettu tonnikala, sitruunankuori ja mehu, punaviinietikka, mausteet sekä creme fraiche. Täytä pastakuoret kalaseoksella ja asettele pastat vuokaan hernesoseen päälle. Ripottele vuokaan vielä loput pakasteherneet sekä parmesaaniraaste ja paista noin 30 minuuttia tai kunnes juusto on sulanut.