Jostakin
selkäydinjatkeesta vanha henkilökohtainen kovalevyni pullautti sanan sipatti
miettiessäni mitä ruokaa voisi valmistaa palvikinkusta. Piti oikein
tietokoneelta tarkistaa, onko sellaista olemassa ja jos on, niin mitä se on.
Löytyihän sieltä sipatti, joka lienee itäsuomalainen perinneruoka, joka on
valmistettu joko palvatusta tai muutoin kypsennetystä kinkusta. Kinkkua, valkokastiketta
ja perunaa. Varsinais-Suomessa kasvaneena en muista äitini koskaan laittaneen
sipattia, joten sikäli uusi tuttavuus. Tuplaespresso muisteli joskus syöneensä
sellaista kastiketta, mutta ei kuitenkaan sipatin nimellä. Sitä piti siis
laittaa, joten ostin Turun Kauppahallista hyvää palvikinkkua.
Sipatti on niin yksinkertainen ruoka, että sen maun määrittää kastikkeessa käytetty kinkku. Mitä (oman makusi mukaan) parempaa kinkkua käytät, sitä paremmalta sipattisi maistuu. Aidossa palvisaunassa palvatussa kinkussa on omasta mielestäni paljon ja hyvää makua, joten se on oma suosikkini, mutta mikä vain itsestä parhaalta tuntuu. Vaaleat ja haaleat teolliset ”savu”kinkut eivät vaan paljoa makua pysty ruokaan antamaan.
Sipatti on niin yksinkertainen ruoka, että sen maun määrittää kastikkeessa käytetty kinkku. Mitä (oman makusi mukaan) parempaa kinkkua käytät, sitä paremmalta sipattisi maistuu. Aidossa palvisaunassa palvatussa kinkussa on omasta mielestäni paljon ja hyvää makua, joten se on oma suosikkini, mutta mikä vain itsestä parhaalta tuntuu. Vaaleat ja haaleat teolliset ”savu”kinkut eivät vaan paljoa makua pysty ruokaan antamaan.
Sipatti
eli vaalea kinkkukastike
300 g palvikinkkua
kuutioituna
1 sipuli
kuutioituna
1 rkl voita
merisuolaa
myllystä
mustapippuria
myllystä
2 rkl voita
3 rkl vehnäjauhoja
4-6 dl maitoa
2-3 kevätsipulia
ohuina viipaleina
1 tl sitruunamehua
Kuutioi palvikinkku ja sipuli. Laita 1 rkl voita
pannulle ja ruskista siinä kinkkukuutioita. Lisää sitten sipuli ja kuullota se.
Mausta suolalla ja mustapippurilla. Lisää pannulle loput voista ja vehnäjauhot.
Sekoita jauhot kinkun ja sipulin joukkoon ja lisää 4 dl maitoa. Sekoita ja anna
maidon kiehua. Kun seos sakenee, niin lisää maitoa niin, että saat siitä
sopivan paksuista. Anna kiehua hiljaa noin 10 minuuttia. Tarkista maku ja lisää
suolaa ja/tai pippuria tarvittaessa. Ennen tarjoilua sekoita vielä kevätsipuli
ja sitruunamehu kastikkeen joukkoon. Keitetty peruna on tämän kastikkeen
kaveri.
Jos tämä resepti tuntuu liian perinteiseltä ja
tylsältä, sipatin makumaailmaa piristämään sopivat ainakin tuore timjami ja/tai
rosmariini.
Minusta tuntuu, että olen syönyt lapsena tuota palvikinkku-valkokastiketta nimellä Marskin kastike. En ole ihan varma, että tuliko siihen lisäksi keitettyä kananmunaa silputtuna, mutta hyvää oli joka tapauksessa. Sipatti sen sijaan on aivan vieras termi. :)
VastaaPoistaMielenkiintoista :) Siitä vaan huomaa, että yksinkertaisesta valkokastikkeesta on todella moneksi.
VastaaPoistaSipatti on vanha Karjalainen ruoka. Ainakaan pohjoisemmassa Karjalassa tätä jaloa ruokaa ei tunneta. Etelä-Karjalassa kylläkin tunnettiin ja nautittiin useinkin.En tiedä tarkemmin, ihmisiä joita olen haastatellut, vanhuksia kaikki. Karjala kun oli laaja alue kuitenkin, niin sanovat nämä kohta 90-100 vuotta vanhat kertojat, kun muistelevat. Todella hyvä ruoka, meidän Keskisuomalaisen juhlaruoka, ainakin meidän taloudessa. Mutta mistä tulee paistetut porkkanasiivut paistinpannulla tilkassa voita? Kansi pidetään pannulla kiinni, välillä pyöräyttää lempeällä tulella. Lisää loppuvaiheessa vähän suolaa ja enemmän rosmariinia. Joku Karjalainen tämäkin? Mummoni valmisti usein. Kertoi jo mummonsa valmistaneet. Tätä lisäkettä ei juuri tunneta kuin Keskisuomalaisen Viitasaarella.
VastaaPoistaKiitos lisätiedoista sipatin historiasta. Porkkanajuttu on meille tuntematon.
VastaaPoista70-luvun inhokkiruoka koulussa: sipattikastike ja veripaltut. Sellaiset isot ja paksut paltut. Ja sipattikastikkeessa oli porkkanaa.
VastaaPoistaMoni upea perinneruoka on aikanaan onnistuttu pilaamaan koulukeittolassa. Pitää vaan karaista luonteensa ja rohkaistua aikuisena kokeilemaan inhokkiaan uudella, hyvällä reseptillä, vain huomatakseen että se onkin oikeastaan aika hyvää :) (Totta puhuen minäkään en ehkä vieläkään söisi paksua viipaletta veripalttua kinkku-porkkana-valkokastikkeen kanssa...)
VastaaPoistaJoskus alaluokilla tätä syötiin. Ei ole mitään muistijälkiä moisesta ruuasta. Tai siis muistan, että syötiin, mutta ei ole positiivista tai negatiivista mielikuvaa. Äitini heitti yhteen keskusteluun kysymyksen, muistetaanko siskon kanssa tällaista kouluruokaa. Kumpikaan ei muistanut nimellä ja vain minä muistin syöneeni koulussa. Mutta nyt hiihtolomaruokana kokeilin ja hyvää oli etenkin puikulaperunoiden kanssa.
VastaaPoista