Portugalin
piilopaikassamme oli selvästi paikka kaasugrillille. Siispä sellainen oli
saatava. Hyvä ja kestävä peli tietenkin.
Amerikkalaiset ovat ainakin omasta mielestään maailman johtava
grillauskansa ja Weberin valmistamat grillit täyttävät laatukriteerit (tämä ei
ole piilomainontaa, kunhan kehun ihan kokemuksen perusteella). Meille sopivaa
mallia ei ollut Portugalin valikoimissa, joten pähkäilyjen ja
kustannuslaskelmien jälkeen päädyin hankkimaan grillin Suomesta ja lähettämään
tänne. Ostin grillin edulliseen hintaan kesällä ja ystävällinen K
-rautakauppias Raisiosta suostui säilyttämään grilliä kunnes voisin sen
lähettää tänne etelään. Alkukuusta grilli aloitti matkansa ja saapui viikon
päivät sitten.
Hieman
oli matka tehnyt tepposia grillille ja jouduin ilman alan koulutusta tekemään
peltisepän hommia (hankittuani ensin tarvittavat työkalut tietysti) ennen kuin
grilli oli kasassa. Kaasunpaine on paikallisissa pulloissa erilainen kuin
meillä kotona, ja se vaati uuden liitäntäletkun paineentasausventtiileineen,
ennen kuin tuli tilaisuus kokeilla toimiiko laite. Kuulostaa helpolta, mutta
meikäläisen kielitaidolla kaasutarvikkeiden ostopaikan löytäminen ja oikeiden
tarvikkeiden saaminen vaati oman työnsä. Ystävällinen paikallinen Tourist
Police –hihamerkillä varustettu poliisimies toimi pari kertaa tulkkina.
Tänään
se vihdoin tapahtui. Kaikki osat paikoillaan, kaasupullo hankittuna ja
seremonii protokoläär: sytytysnappi alas ja valkeus tuli. Esipuhdistuksen ja
–kuumennuksen jälkeen grilli oli valmis vastaanottamaan ensimmäiset
kypsennettävänsä. Jääkaapissa olivat odotelleet vuoroaan neljä vuorokautta
sitten suolaamani possunkyljykset. Todella komeita kyljyksiä kylkipekoneineen
ja nahkoineen kaikkineen. Otin kyljykset jo eilen pois suolaliemestä ja pidin
niitä muovipussissa jääkaapissa. Huuhtelin kyljykset ennen paistoa ja
taputtelin pinnat kuiviksi ennen grilliin menoa. Laitoin kyljykset grillille ja ne kypsyivät
keskilämpöisessä grillissä 10-12 minuuttia per puoli. Käänsin kerran kyljyksiä
kummallakin puolella niin, että pintaan tuli ruudukko. Kun käänsin kyljykset,
laitoin niille seuraksi ananaslohkot, joiden pintaan olin ripotellut vähäsen paikallista
piri-piriä. Ripottelin sitä pikkasen myös käännetyille kyljyksille. Sillä aikaa
liedellä kypsyi riisi, jota en maustanut lainkaan, koska pelkäsin kyljyksissä
olevaa suolaa. Neutraali riisi (portugalilaista), hapokas ja makea ananas (Azoreilta
eli portugalilaista sekin) sekä TODELLA mehukas maustettu kyljys olivat
makuyhdistelmä, joka maistui allekirjoittaneelle. Eläköön grilli! Suolaliemi
sai aikaan mehevän ja murean kyljyksen. Yleensä grillatut kyljykset helposti
kuivahtavat.
Tarvikkeet
siis:
1
paksu kyljys syöjää kohti.¼ ananasta samoin syöjää kohti
riittävästi riisiä (paketin ohjeen mukaan laitettuna)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti