Koirastako kasvissyöjä?

Kaksi omaa ja yksi hoitokoira ja kaikille aterian päätteeksi salaattia jälkiruoaksi?

Kaikki alkoi siitä, kun Söpö pentuna kerjäsi keittiössä. Makupalan sijasta annoin koiralle salaatinlehden ajatellen, että ei pentu sellaista syö ja jos syö, se ei ainakaan lihota.

Vaan koirapa sattuikin ihastumaan salaatin makuun. Tuttavien luona vierailulla naureskelimme pennun erikoiselle ruokaihastukselle ja koska tuttavaperheen pihalla kasvoi salaattia, he halusivat omin silmin nähdä miten koira innoissaan rouskuttaa salaatinlehteä. Sinä päivänä pienen koiran päässä syttyi lamppu: salaatti ei kasvakaan jääkaapissa, vaan maassa. Ja seuraavalla viikolla se kävi tyhjentämässä mökkinaapurin salaatti-istutukset… Kyllä, olemme edelleen väleissä mökkinaapurin kanssa.

Salaatista on kysymys.

Vanhemman koiran malliesimerkistä Höpökin alkoi syödä salaattia ja Söpön pennut ehdollistuivat salaatinsyöntiin jo reilun kuukauden ikäisinä, kun emokoiralla heräsi primitiiviset vaistot ja se alkoi susiemon tapaan oksentaa pennuille vähän aiemmin syömänsä ruoan. Hyvin pureskeltua ja puoliksi sulanutta ruokaa, joka sisälsi myös runsaasti salaattia.

Salaattia, nams!

Välillä meillä on hoidossa Söpön siskontyttö Luna, joka sekin on jonossa jälkiruokasalaattipöytään. Jälkiruokasalaatti katetaan suoraan lattialle, mistä se imuroidaan hyvin tarkkaan parempiin suihin alta aikayksikön. Kesät, talvet, aina herkkusalaattia jälkiruoaksi :-) Ne eivät näytä koskaan kyllästyvän siihen.

Hoitokoira lempipaikallaan.

Ei koiran salaatinsyönti kuitenkaan ole mitenkään omituinen ilmiö. Kyllähän useimmat koirat jäävät kesällä ”laiduntamaan” tietynlaista ruohoakin, kun sattuvat sopivalle mättäälle. Onpa koirilla muunkinlaisia kasvissyöntihimoja. Kauan sitten mökillä ihmettelin, miksei sinä vuonna valmistu metsävadelmia kunnes huomasin, että silloisen koiralaumamme uusin jäsen kävi päivän mittaan imuroimassa suuhunsa kaikki kypsät vadelmat.