Lähiruokaa Virosta ja nokkosletut virolaisesta nokkosjauheesta

Kevään Gastro-messujen yhteydessä Viron suurlähetystö yhdessä Viron maaseutuministeriön ja noin kolmenkymmenen virolaisen elintarvikeyrityksen kanssa järjesti vastaanoton, jossa esiteltiin virolaisen ruokakulttuurin parhaita paloja. Upeista tarjoiluista vastasi keittiömestari Vello Kiviberg.

Virossa toimii yhteensä noin 450 elintarviketeollisuusalan yritystä, jotka työllistävät noin 15.000 työntekijää. Noin kaksi kolmannesta elintarviketuotannosta päätyy virolaisten omiin ruokapöytiin ja loput vientiin naapurimaihin sekä muualle maailmalle. Tärkeimmät vientituotteet ovat maito ja maitotuotteet, kala ja kalatuotteet sekä suomalaisten erityisen hyvin tuntemat alkoholijuomat.

Viro kuuluu Suomea lämpimämpään ilmastovyöhykkeeseen, samaan kuin eteläinen Ruotsi, Puola ja useimmat Itä-Euroopan maat. Viron ilmasto ja luonnonolot ovat otollisia karjataloudelle ja viljanviljelylle, joten Viron maataloustuotannon omavaraisuusaste onkin korkein juuri maidon ja viljan osalta. Luomutuotteiden suosio on kasvanut merkittävästi Virossa samoin kuin muuallakin Euroopassa.

Virolainen keittiö on yhdistelmä kahta kulttuurialuetta, saksalaista ja venäläistä keittiötä. Välimeren alueen ruokakulttuuri sekä nykyisin myös Skandikeittiö ovat antaneet paljon vaikutteita Viron gastronomialle. Väkilukuunsa nähden Virossa on huomattavan suuri määrä arvostetun White Guide -ruokaoppaan noteeraamia ravintoloita.

Viron parhaat ravintolat löydät täältä:

flavourofestonia.com

Jos haluat tehdä herkullisen ruokamatkan läpi Viron:

estonianfood.eu

Täällä lisää Viron paikallisista herkuista ja ravintoloista:

visitestonia.com/en/what-to-see-do/eat-and-drink

Ja tietysti se White Guide Nordic:

whiteguide-nordic.com

Helsingin horisontista katsoen kaikki virolainen ruoka on melkein lähiruokaa. Tallinna ("Etelä-Helsinki") on vain pienen merimatkan ja 90 kilometrin etäisyydellä (lähempänä kuin Hanko, Salo, Lahti tai Kotka), Pärnuun on matkaa noin 220 km eikä Valgan kaupunki Latvian rajallakaan ole reitistä riippuen kuin enintään 350 kilometrin päässä. Jos otetaan matkan mittariksi mahdollisimman etäinen piste Virosta eli tuo Valgan kaupunki (perustettu 1584), niin saman noin 350 kilometrin matkan Suomessa ajaen pääsee Helsingistä Savonlinnaan, Kauhajoelle tai Äänekoskelle. Pituussuunnassa ei siis vielä edes puoliväliin Suomea.

Teinpä siis nokkoslettuja lähiruoasta, eli tuotenäytteenä saamastani kuivatusta virolaisesta nokkosesta. Nokkonen on juuri tämän vuodenajan parhaita kasveja ja cityvihreä kokki maustaa letut helpoimmalla mahdollisella tavalla, valmiilla nokkosjauheella. Lettujen kanssa tarjoilin punajuurikreemiä ja mozzarellaa.

Nokkosletut kuivatusta nokkosesta

(noin 30 pikkulettua)

2 dl vehnäjauhoa

0,5 dl täysjyvävehnäjauhoa

0,5 tl leivinjauhetta

1 tl suolaa

3 rkl nokkosjauhetta

5 dl maitoa

2 munaa

paistamiseen voita

Sekoita kulhossa kuivat aineet keskenään. Lisää puolet maidosta ja sekoita hyvin. Lisää munat ja vatkaa ne taikinan joukkoon. Lisää vielä loppu maito ja sekoita taikina tasaiseksi. Anna lettutaikinan tekeytyä noin tunnin ajan ennen paistamista.

Paista taikinasta voin kanssa pikkulettuja.

Punajuurikreemi

1 iso kypsä uuniperuna

puolikas hapahko omena

2 keskikokoista etikkapunajuurta

tilkka ruokaöljyä

1 tl dijonsinappia

1 dl majoneesia

2 dl kuohukermaa

suolaa, sokeria ja mustapippuria myllystä

Kuori peruna sekä omena ja leikkaa ne pieniksi paloiksi. Viipaloi etikkapunajuuret ja laita kaikki kasvikset blenderin kannuun. Lisää tilkka ruokaöljyä, sinappi sekä pari lusikallista majoneesia ja soseuta ainekset keskenään. Vatkaa kerma napakaksi vaahdoksi. Sekoita punajuurisoseen joukkoon loppu majoneesi sekä sen verran kermavaahtoa, että saat niistä yhdessä miellyttävän pehmeän vaahdon. Mausta tarvittaessa suolalla, sokerilla sekä mustapippurilla.