Epätrendikäs
ruokablogi toivottaa kaikille rauhaisaa ja maukasta joulua.
Ruokatieto
ry:n mukaan Suomessa perinteisesti nautittu joulukinkku on tullut
joulupöytiimme vasta 1900-luvulla. Pääruokana saattoi tosin olla vielä 1920-ja
1930 -luvuilla kinkun sijaan jokin muu liha, esimerkiksi paistettu lampaanlapa.
Riisiä
alettiin tuoda Suomeen vasta 1800-luvulla. Sitä pidettiin eksoottisena ja
arvokkaampana kuin ohraa, joten riisipuuroa valmistettiin erityisesti
juhlaruoaksi. Arkiruoaksi riisipuuro yleistyi 1900-luvulla. Tapa piilottaa
ruokiin ennusmerkkejä, kuten papuja ja kolikoita, on keskiaikaista
eurooppalaista perinnettä. Nykyään jouluherkun juju on siihen piilotettu
manteli. Ruotsista omaksuttua mantelia joulupuurossa etsittiin aluksi
kaupunkilaiskodeissa. 1900-luvulla siitä tuli kaikkien suomalaisten
joulurituaali.
Erilaiset
joululaatikot rantautuivat suomalaiseen joulupöytään 1800-luvulla, kun
kehittyvä teollisuus mahdollisti peltilaatikoiden käytön. Vielä 1700-luvulla
metallinen paistoastia olisi ollut liian arvokas hankinta talonpojalle.
Nykyisistä
joulueväistä pisimpään Pohjolassa on nautittu ilmeisimmin glögiä. Sitä on
nautittu joulunalusjuomana Ruotsi-Suomessa jo keskiajalta lähtien. Alun perin
mausteilla pyrittiin parantamaan huonolaatuisen viinin makua ja saamaan olo
lämpimäksi kylmissä asumuksissa. Vaikka 1800-luvulla glögiksi nimettyä juomaa
on nautittu jo keskiajalta saakka, se saavutti suosion tavallisten
suomalaisissa kotitalouksissa vasta 1960-luvulla.
Lisää
mielenkiintoisia juttuja joulusta ja joulun ruokaperinteestä Ruokatieto ry:n sivuilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti